Vuoden 1918 sodan osapuolten jälkeläiset etsivät yhä sovintoa tekemällä Metsäkansan laulu -oopperan

Käynnistävän voiman, lääkäri Leena Larvan isoisä oli Valkeakosken Metsäkansassa ensimmäisenä ammuttujen joukossa. Oopperassa on mukana nimekkäitä tekijöitä. Oopperan säveltää kapellimestari Leif Segerstam, sen käsikirjoittaa kirjailija Arto Seppälä ja ohjaa Leena Salonen. Monologin tulkitsee näyttelijä Martti Suosalo.

Sari Sainio
Vuoden 1918 sodan osapuolten jälkeläiset etsivät yhä sovintoa tekemällä Metsäkansan laulu -oopperan

Näyttelijä Martti Suosalo (vas.), ohjaaja Leena Salonen, kirjailija Arto Seppälä ja kapellimestari Leif Segerstam ovat Metsäkansan laulu -oopperan tekijätiimi.

Sari Sainio

Valkeakosken Metsäkansa oli tapahtumien keskipisteessä keväällä 1918, kun taisteluista perääntyneet Eino Rahjan johtaman punaiset asettuivat kylälle. Tapahtumat kärjistyivät, kylä poltettiin ja ihmisiä tapettiin. Arpia on olemassa yhä.

Siitä huolimatta tapahtumista syntyy monologiooppera Metsäkansan laulu, jonka taustalla ovat sodan osapuolten jälkeläiset yhdessä.

Käynnistävä voima on lääkäri Leena Larva, jonka isoisä oli Metsäkansassa ensimmäisenä ammuttujen joukossa. Hän oli pyöritellyt aihetta muutaman vuoden.

Ajatus olisi voinut jäädä toteutumatta ilman Pekka Lylykorpea, joka poikkesi Metsäkansan kioskilla pari vuotta sitten ja kysyi Larvan kiinnostusta tapahtumiin. Lylykorven isoisä oli punaisten joukossa Metsäkansassa.

- Olen pohtinut isoisäni roolia tapahtumissa ja koettanut selvittää historiallista totuutta. Se ei ehkä koskaan selviä, Lylykorpi sanoo.

- Olen opiskellut Leningradissa lääketiedettä, jossa opetettiin myös kommunismin ja Neuvostoliiton historiaa. Siellä minulle opetettiin, että Rahjan veljekset olivat sankareita. Isosetäni kirjoittamassa, Metsäkansan tapahtumia kuvaavassa kirjassa he ovat verikoiria. Minulle on sanottu, että älä kaiva menneitä. Ajattelen, että vain oopperan kaltaisen musiikin kautta voimme ymmärtää asioita ja etsiä sovintoa, Larva kuvailee.

Kommenteista ymmärtää, etteivät lähtökohdat sata vuotta sitten tapahtuneen muistamiselle ole helpot. Päämäärä on kuitenkin yhteinen, päästä vihdoin yli ja eteenpäin.

Sari Sainio
Ilman Pekka Lylykorven ja Leena Larvan kohtaamista ooppera olisi saattanut jäädä ajatuksen asteelle.

Ilman Pekka Lylykorven ja Leena Larvan kohtaamista ooppera olisi saattanut jäädä ajatuksen asteelle.

Mukana on nimekäs tekijäjoukko. Oopperan säveltää kapellimestari Leif Segerstam, sen käsikirjoittaa kirjailija Arto Seppälä ja ohjaa Leena Salonen. Monologin tulkitseee näyttelijä Martti Suosalo.

- Kun Leif soitti ja kysyi, lähdenkö mukaan, niin eihän siihen sanota ei. Nämä ovat myös omaa sukutaustaa läheltä liippaavia asioita, Suosalo sanoo.

Käsikirjoituksesta on olemassa ensimmäinen versio, jota hiovat eteenpäin Salonen ja Seppälä yhdessä. Kun teksti alkaa valmistua, Segerstam säveltää tarinaa eteenpäin kuljettamaan musiikin. Lopulta kaikki nivotaan yhteen esitettäväksi kahden pianon, puhallinorkesterin ja Suosalon voimin.

- Ei ole vielä aloitettukaan, ei saa kysyä, tulee stressiä, Segerstam tokaisee kysymykselle, miten paljon musiikkia on tehtynä.

Käsikirjoittaja Arto Seppälä sanoo, ettei teos ole dokumentaarinen, vaan tapahtumia rakennetaan veljesten Sakarin ja Akselin kautta. Muuten hän on välttänyt todellisten henkilöiden nimeämistä.

- En pyri syyllistämään tai tuomitsemaan. Tapahtunutta ei voi muuttaa, mutta suhtautumistaan tapahtumiin voi. Asioista on päästävä eteenpäin, Seppälä sanoo.

Ohjaaja Leena Salonen sanoo, että teoksessa tärkeä hahmo on 10-vuotias poika Toivo.

- Toivon, että hänen kauttaan tulee toivoa, Salonen sanoo.

Helsingissä tuottajana on OperaBox ja Ville Salonen, Valkeakoskella tuottamisesta vastaa Työväen musiikkitapahtuma. Sen toiminnanjohtaja Marianne Haapoja pohtii, että taiteen keinoin tapahtuneesta voi olla mahdollista päästä viimein ylitse.

- Olen etsinyt 2018 tapahtumaan jotakin, jolla muistaa sata vuotta sitten tapahtunutta, etsiä sovintoa ja sovitusta, Haapoja sanoo.

Oopperan ensi-ilta on 18.4.2018 Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Valkeakoskella Metsäkansan laulu nähdään heinäkuussa Työväen musiikkitapahtumassa.


Kommentit (3)

  • Leelia46

    Isäni isä oli Lapin pyöveli ainakin Wikipedian mukaan. Äitini kaksi nuorta veljeä kuolivat nälkään Tammisaaressa. Minua nämä asiat rassaavat jatkuvasti sillä en olisi olemassa, jos äitini olisi tiennyt appensa lahtaritaustasta.

  • Nimetön

    ”Pyrkimyksenä tasaarvoinen yhteiskunta.”

    Eikö murha vanhene silloin, kun murhaaja kuolee? Kukaan sata vuotta sitten tappoihin ja murhiin syyllistynyt ei taida olla enää hengissä. Jälkeläisten on turha pitää vihaa keskenään. Syyllisiä ei enää ole.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio