Kaisa MurtoniemiAamulehti

Viljelijä toivoo mieluummin kohtuullista kuin liian hyvä satoa. Niin runsas kuin heikkokin sato voi tehdä viljelijän tilipussiin loven, mutta kuluttajalle huono tai hyvä viljavuosi ei juurikaan ruokaostoksilla näy. Sen sijaan esimerkiksi mansikan hinta torilla nousee, jos sen tarjonta on heikkoa.

Rakkaus maahan saa Jukka Niittyojan jatkamaan maanviljelijänä, vaikka maataloudessa tienestit ovat epävarmat.

Niittyoja puhuu myös maauskosta.

- Kun kylvät, uskot aina, että se kasvaa ja siitä tulee kaunis ja hyvä. Yhtä lailla, jos kylvät rairuohoa tai sipuleita, Niittyoja vertaa.

- Maanviljelijän työ on kaikista tärkeintä. Jokainen syö joka päivä jotakin. Mistään muualta se ruoka ei lähde kuin maanviljelijältä.

Vuonna 2014 viljanviljelijöiden yrittäjätulon eli kustannusten vähentämisen jälkeen jäävän tulon keskiarvo oli 1 870 euroa koko vuodelta. Toki tätäkin paremmin tienaavia viljanviljelijöitä on Suomessa. Hyvin menestyneiden viljatilojen yrittäjätulo oli toissa vuonna keskimäärin 13 300 euroa.

Summiin on laskettu mukaan myyntitulot ja viljelijätuet, mutta niistä on vähennetty kustannukset. Kyse on korvauksesta, jonka viljelijä saa omasta työstään ja tilaan sijoittamastaan pääomasta. Käytännössä yrittäjätulo tarkoittaa siis viljelijän palkkaa.

Vuodet eivät tietenkään ole veljiä keskenään. Joinakin vuosina viljelijän on investoitava teknologiaan, uusiin työvälineisiin. Toisina vuosina sadon kannalta huono sää tärvelee pelloilla kasvavaa viljaa. Se vaikuttaa suoraan siihen, mitä viljelijän käteen jää.

Sään armoilla ei voi juuri muuta tehdä kuin toivoa parasta. Niittyoja voi vain hoitaa peltoaan mahdollisimman hyvin ja toivoa, ettei rankkasateita tai kesäisiä raekuuroja satu kohdalle.

Nelli Ahosola

Viljasadon odotetaan kokonaisuudessaan olevan tänä vuonna yhtä hyvä kuin viime vuonna. Satoarvioiden mukaan leipäviljojen eli vehnän ja rukiin sato on jäämässä viime vuotta pienemmäksi.

Vehnän pienempään kokonaissatoon vaikuttaa sääolosuhteiden lisäksi se, että sitä viljellään nyt viime vuotta vähemmän. Rukiin sadon pieneneminen johtuu pienemmästä hehtaarikohtaisesta sadosta sekä pienemmästä viljelyalasta.

Kauraa saadaan ennusteen mukaan melkein viidesosa enemmän kuin viime vuonna. Sen viljelyala on tänä vuonna suurempi, ja hehtaarilta saadaan runsaampi sato kuin viime vuonna. Ohrasato pysyy suunnilleen vuoden 2015 tasolla.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan satonäkymät ovat pääosin keskinkertaiset ja joillakin alueilla hyvät. Lämpöolosuhteet ovat tänä kesänä olleet kasvustojen kehityksen kannalta keskimäärin tyydyttävät.

Sade on joillakin alueilla ollut kasvustojen kehityksen kannalta liian runsasta, mutta paikoitellen sademäärät ovat pysyneet sadon kannalta suotuisina. Vielä kasvukauden loppupuolellakin sää voi vaikuttaa huomattavasti lopulliseen satoon.

Luken arviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin. Arviot on tehty heinäkuun puolenvälin jälkeen.

Jos sadosta tulee huono, se näkyy viljelijän tilinpäätöksessä oitis. Edes valtiolta ja Euroopan unionilta saatavat tuet eivät korvaa menetystä, joka heikosta sadosta koituu. Tuki pysyy suunnilleen samana vuodesta toiseen - oli sato mikä hyvänsä.

Valtion satovahinkojärjestelmä päättyi viime vuoden loppuun, ja nyt jotkut vakuutusyhtiöt tarjoavat viljelijälle vakuutuksia. Ne korvaavat menetyksiä vain silloin, jos sää on ollut poikkeuksellisen epäsuotuisa.

Valtiolta ja EU:lta saatavat tuet ovat kuluttajaa varten, eivät viljelijää, Niittyoja sanoo. Ruoan hinta olisi ilman niitä hänen mukaansa toista luokkaa. Viljelijät ottaisivat tienestinsä mieluiten markkinoilta, mutta ilman tukia viljeleminen ei olisi edes mahdollista.

Vilja-asiamies Max Schulman Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta sanoo, että tuet ovat korvausta halvoista hinnoista. MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien ammatti- ja etujärjestö.

- Jotta ruoan hinta pysyy matalalla tasolla, yhteiskunta maksaa hinnanalennuskorvausta, Schulman selventää tukien merkitystä.

Suuren osan viljatilojen tuloista muodostaa luonnollisesti sadon myynnistä tuleva raha. Schulmanin mukaan tukien osuus satokauden kokonaistuloista saattaa viljan viljelijällä vaihdella 30–50 prosentin välillä.

Nelli Ahosola

Myynnistä saatavaa tuloa eivät määrää vain Suomen sateet, sillä viljan hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Suomalainen viljelijä toimii globaalissa maailmassa.

Satonäkymät sekä kysyntä ja tarjonta maailmalla ja myös varastossa olevan viljan määrä vaikuttavat siihen, mikä lopullinen hinta on.

- Jos muualla Euroopassa on rankkasateista, sekin voi vaikuttaa, Schulman sanoo.

Pahimmassa tapauksessa viljelijän tuloja painavat sekä oman sadon heikko laatu että matala maailmanmarkkinahinta.

Kahden peräkkäisen vuoden välillä voi olla suurikin ero. Schulmanin mukaan yhdestä tonnista viljaa saattaa jonakin satokautena saada sata euroa vähemmän kuin edellisenä. Tällä hetkellä varastotaso on maailmalla vakaa, ja viljan hinta on matalalla.

Niittyoja viljelee suomalaisten pöytiin pelloillaan ohraa ja kauraa. Kaiken kaikkiaan peltoalaa on 70 hehtaaria, ja siihen lukeutuu myös eläintiloille lähtevä säilörehu.

Heinäkuun puolivälissä ollaan sellaisessa viljelyn vaiheessa, että kasvinsuojeluaineet ovat jo tehneet tehtävänsä eli tappaneet rikkaruohot, mutta viljan mahdollisia tauteja voisi vielä hoitaa tautiaineilla.

Keskellä kesää Niittyoja kiertelee pelloillaan ja tarkkailee tulevaa satoaan silmämääräisesti. Korrensäädeaineiden ruiskuttaminen vahvistaisi viljan kortta, mutta niitä mies ei itse ole koskaan käyttänyt.

Viljelijänä Ylöjärven Viljakkalassa 24 vuotta toimineen Niittyojan, 49, tulot eivät ole pellossa kiinni, kuten eivät monen muunkaan suomalaisen viljelijän. Pelkällä viljan viljelemisellä kun ei elä.

Niittyoja pitää omaa tilitoimistoa, joka työllistää erityisesti talvisin. Lisäksi hän urakoi kylvöjä ja puinteja muille viljelijöille.

Vaimo käy täysipäiväisesti töissä. Joskus hänkin saattaa ajaa viljakuormia pellolta, mutta pääasiassa viljelyn hoitaa talon isäntä.

Kuluttajalle sadon suuruus, laadun vaihtelu ja viljasta sen tuottajalle maksettava hinta näkyvät vähemmän, sanoo MTK:n Schulman. Leivän hinta ei heti nouse, jos viljasato jää kotimaassa heikoksi. Raaka-aineen osuus eli viljelijän saama siivu leivän hinnasta on pieni.

Esimerkiksi ruisleivän kuluttajahinnasta maataloustuottajan osuus on Luken ja Tilastokeskuksen laskelman mukaan 4 prosenttia. Teollisuuden ja kaupan osuus on puolestaan 84 prosenttia. Jäljelle jäävä 12 prosenttia on arvonlisäveroa.

Rukiin jalostaminen valmiiksi tuotteeksi on siis se, mikä pääosin viljasta koostuvassa leivässä maksaa.

Kotimaisia tuotteita saattaa Schulmanin mukaan joinakin vuosina olla ruokakaupassa tarjolla vähemmän, jos sato on Suomessa heikko. Suuret poliittisten tilanteiden muutokset, jotka vaikuttavat esimerkiksi viljan vientiin, näkyvät todennäköisemmin kuluttajille asti ruokakaupassa kuin sadon määrän vaihtelut.

Vaikka globaaleihin kehityksiin ei yksittäinen ihminen voi vaikuttaa, pätee vanha ohje edelleen: suosi suomalaista.

- Kun kotimaisen raaka-aineen kysyntä nousee ja pysyy vakaana, on aivan selvää, että se auttaa tuottajaa mutta myös suomalaista elintarviketeollisuutta. Omilla ostoilla voi vaikuttaa, Schulman toteaa.

Viljoihin verrattuna vihannesten, juuresten ja marjojen hinnanmuutokset näkyvät kuluttajalle herkemmin. Esimerkiksi mansikan huono sato nosti tänä kesänä mansikkalaatikoiden hintoja.

Näiden tuotteiden saattamisessa kuluttajalle välissä ei ole teollisuutta, mutta kauppa tietysti ottaa tuotteista oman katteensa. Tuoreet vihannekset ja juurekset eivät ole riippuvaisia maailmanmarkkinoista.

JUKKA VUOKOLA
Jaroslaw Pavlov nostaa siikliä perunapellosta Yrjölän marjatilalla Hämeenkyrönssä Mahnalan kylässä. Koneella saadaan nostettua noin sata kiloa perunaa tunnissa, arvioi tilan isäntä Tommi Yrjölä. Useimmiten perunanviljelijät käyttävät satoa nostaessaan huomattavasti suurempia ja tehokkaampia koneita. Yrjölän perunaa myydään vain tilan alueella sen omissa myyntipisteissä.

Jaroslaw Pavlov nostaa siikliä perunapellosta Yrjölän marjatilalla Hämeenkyrönssä Mahnalan kylässä. Koneella saadaan nostettua noin sata kiloa perunaa tunnissa, arvioi tilan isäntä Tommi Yrjölä. Useimmiten perunanviljelijät käyttävät satoa nostaessaan huomattavasti suurempia ja tehokkaampia koneita. Yrjölän perunaa myydään vain tilan alueella sen omissa myyntipisteissä.

Niiden hinnat määräytyvät kesäaikaan sen mukaan, mikä on tuotannon suhde kysyntään, sanoo kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen MTK:sta. Yksinkertaistaen: Jos sato on runsas ja tuotteita tulee paljon markkinoille, hinta laskee. Jos sääolosuhteet ovat vaikeat, kasvustoja tuhoutuu paljon ja sato jää näiden seurauksena niukaksi, hinta nousee.

Suomen rajojen ulkopuoliset tapahtumat voivat vaikuttaa jonkin verran.

- Jos jostain on pulaa, Ruotsista tai muualta läheltä etsitään täydennystä. Jos korvaavaa tuotetta ei ole saatavilla, hinta nousee enemmän, sanoo Virtanen.

Hintalogiikasta voi päätellä, että liiankaan hyvä sato ei ole kasvinviljelijän mieleen. Kulut ovat viljelyssä samat, oli tuotteen lopullinen hinta mikä hyvänsä, Virtanen muistuttaa.

Jos sato on runsas myös kaikilla viljelijäkollegoilla ja hinta jää sen seurauksena alhaiseksi, viljelijä ei saa välttämättä toivomaansa vastinetta peltoon sijoittamalleen työlle ja rahalle. Runsassatoisena vuonna kulut jopa yleensä kasvavat.

- Jos tulee suurempi sato, myös sen käsittely maksaa enemmän, Virtanen toteaa.

- Kohtuullinen keskisato on aina toiveissa.

Vähintään sitä toivoo myös Jukka Niittyoja tarkkaillessaan tulevan satonsa kasvua viljakkalalaisella pellolla. Suuri vaiva on jo nähty ja aika annettu pelloille. Nyt työlle odotellaan vastinetta.

Keväällä Niittyoja äesti ja kylvi. Sitten hän ruiskutti ohransa ja kauransa suojeluaineella.

Nyt tarvitaan enää maauskoa. Siitä tulee kaunis ja hyvä.

Leipäviljan sato pienenee

Kuluvan vuoden sato-odotukset viime vuoteen verrattuna heinäkuun 18. päivänä Suomen pelloilta:

Tärkeimmät viljat:

Ruis

(0,09 miljardia kg) –20 %

Vehnä

(0,9 miljardia kg) –14 %

Ohra (1,6 miljardia kg) +1 %

Kaura (1,2 miljardia kg) +18 %

Koko viljasato (3,7 miljardia kg) +2 %

Öljykasvit:

Rypsi (39 miljoonaa kg) –16 %

Rapsi (54 miljoonaa kg) +73 %

Muut:

Peruna (562 milj. kg) +6 %

Sokerijuurikas (487 milj. kg) +20 %

Luonnonvarakeskuksen satoennusteet perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus.


Kommentit (14)

  • valhe-emävalhe-tilasto

    Jos maanviljelijät pärjäävät 2000 euron vuosituloilla niin suomessahan työttömät/muut tulonsiirroilla elävät ovat miljonäärejä=)

  • Nimetön

    Onhan maatalouesta se vaikutus.Pienissä maatalousvaltaisissa kunnissa kunnan päättävissä ryhmissä toimii maanviljelijät.Mikäli kuntaan pyrkii joku henkilö mikä on ammattitaidoltaan jotaki muuta kun maanviljelijä saa kunnasta lupa asiossa kohtelua jota voi nimittää surku hupaisaa.Tästä syystä pienet kunnat pienenee ja nuoret lähtee kasvu keskuksiin ensin koulutusta saamaan sitten muuttaa asumaan.Maan hinta suomessa pidetään maatalous tuella kohtuuttoman korkialla ja muuhun tarkotukseen vaikiasti saatavana,aina ei ole aidosta kaupasta kysymys vaan maalla pelaamisesta,harvaan asutussa maassa luulis neliöitä riittävän.Maanviljelys on huonosti kannattavaa muttei kannata muuttaa mitään.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio