Valkeakosken Päivölän lukion laudatur-rohmu väittelee New Yorkissa – miten Sylvester päätyi rapakon taakse?

Sylvester Eriksson-Bique on seitsemän laudaturin ylioppilas Valkeakosken Päivölän lukiosta ja matematiikkakilpailujen menestyjä. Nyt päähän sovitellaan tohtorin lakkia New Yorkissa saakka.

kotiarkisto
Valkeakosken Päivölän lukion laudatur-rohmu väittelee New Yorkissa – miten Sylvester päätyi rapakon taakse?

Sylvester Eriksson-Bique, päivölän opiston kasvatti, väitteli 25. huhtikuuta New Yorkin yliopistossa matematiikan alalla.

Laura Okkonen

Päivölän matematiikkalinjan kasvatti Sylvester Eriksson-Bique väittelee matematiikan alaan kuuluvasta väitöskirjasta New Yorkin yliopistossa. Väitöskirjan nimi on "Quantitative Embeddability and Connectivity in Metric Spaces". Eriksson-Bique valmistui Valkeakosken lukiosta vuonna 2011 huikeilla seitsemän laudaturin papereilla.

Ajattelin aina, että minusta tulisi matemaatikko. Tämä johtui varmaan siitä, että molemmat vanhemmat erikoistuivat matemaattisille aloille. Kotona äitini työpöydän ympärillä lojui hänen kirjoittamiaan papereita, ja kirjahyllyt olivat täynnä erikoisen näköisiä kirjoja. Halusin ymmärtää mitä ne tarkoittivat.

Koulussa oli myös eräs matematiikanopettaja Erkki, joka innosti minua opiskelemaan matematiikkaa pidemmälle. Äitini ja isäni kannustivat opiskelua ostamalla matematiikan oppikirjoja vuosia etukäteen, jotta pystyin opiskelemaan oma-aloitteisesti.

Menin lukioon Päivölän kansanopistoon. Menestys opiskeluissa ja matematiikkakilpailuissa kannusti minua menemään Helsingin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa.

Tehdäkseni tästä vielä monimutkaisempaa, en mennyt varsinaisesti matematiikkaa opiskelemaan. Koin kutsumuksen pappisvirkaan. Pääsin opiskelemaan teologiaa Helsingin Yliopistoon ja samalla opiskelin aktiivisesti matematiikkaa sivuaineena.

Kutsumuksen tosin muuttui. Keskityin enemmän matematiikkaan. Keskeisin muutos tapahtui kesällä 2010, kun menin North Carolina State Universityyn tekemään tutkimusharjoittelun. Siellä tehty tutkimus johti ensimmäiseen julkaisuuni, joka tehtiin yhdessä kolmen muun opiskelijan ja kahden ohjaajan kanssa. Ohjaajamme professori Ilse Ipsen taivutteli minut lopulta hakemaan matematiikan jatko-opintopaikkoja Yhdysvalloissa syksyllä 2010.

Kaksikulttuurisena halusin kokea myös millaista on elää Amerikassa. Toiseksi, yhdysvalloissa on satoja yliopistoja ja valtavasti tutkimusrahaa. Se on myös tällä hetkellä maailman aktiivisin paikka tehdä tutkimusta.

Lopulta päädyin New Yorkiin. New Yorkin yliopisto, ja sen Courant-instituutti, on yksi maailman parhaista paikoista tutkia matematiikkaa, ja erityisesti analyysiä ja geometriaa, mihin itse erikoistuin. Kieltämättä myös New Yorkissa eläminen kuulosti kiehtovalta.

Matematiikassa kiehtoo erilaiset ongelmat, ja se miten matematiikkaa voi käyttää ilmaisemaan erilaisia asioita. Yksi tapa ajatella matematiikkaa, on että se etsii rakenteita, ja struktuureja, jotka ovat universaaleja.

Ehkä yksi jännittävimmistä tunteista on ymmärtää jotain uudella tavalla. Kun opiskelin teologiaa, sain tämän tunteen oppiessani hepreaa. Hepreankielinen teksti näyttäytyi aluksi mahdottomalta, mutta pitkän opiskelun ja hitaan lukemisen jälkeen symboleiden takaa paljastui teksti ja merkitys, jonka pystyin käsittämään.

Matematiikassa on samanlainen tunne. Aluksi tutkit ja mietit jotain ongelmaa pitkään. Yrität takoa päätä seinää vasten ja ymmärtää sen paremmin. Sitten, yhtäkkiä palaset osuvat kohdalleen. Eräs professori kerran sanoi osuvasti, että matematiikka antaa uudet silmät.

Opiskeluaikani oli erittäin miellyttävä. Vaikeuksiakin osui matkaan, kuten kaksikymppisen elämään aina; parisuhdeongelmia ja muita.

Ehkä paras asia tässä kaupungissa on, että täällä on niin monenlaisia ihmisiä, monenlaista tehtävää ja kulttuuria. Eri etnisyydet kohtaavat, ja täällä oppii tuntemaan monia eri ruokakulttuureja, uskontoja ja maailmankatsomuksia paremmin. Olen muodostanut ystävyyksiä monien erilaisten ihmisten kanssa.

Olen kasvanut ja oppinut paljon täällä.

Tutkin differentioituvuutta, metrisiä avaruuksia ja Poincarén epäyhtälöitä, sekä erilaisia "esitys" lauseita. Tutkimustani ja kysymyksen valintaani on ohjannut professori Bruce Kleiner, joka on ohjannut minun työtäni.

Olen oppinut, kuinka paljon on vielä opittavaa, ja kuinka vähän kukaan yksittäinen henkilö voi ymmärtää. Nykyään tiede, ja matematiikka, on niin pirstaloitunutta, että on mahdotonta tietää kaikkea. Pitää siis erikoistua ja keskittyä tiettyihin ongelmiin. Lisäksi olen oppinut, että sinnikkyys palkitaan. Olen myös oppinut, että monet ongelmat ovat vaikeita, ja ei pidä rankaista itseään liikaa, jos niiden ratkaisu ei onnistu käden käänteessä.

Opiskelin kuusi vuotta, joista ensimmäiset kolme meni valmistautumiseen ja kurssityöhön. Viimeiset kolme keskityin tutkimukseen ja ratkaisin väitöskirjani keskeiset ongelmat.

Ensimmäisen ongelmani ratkaisu alkoi aueta, kun ymmärsin, että on parempi lähestyä ongelmia yksinkertaistamisen kautta. Keskityin ratkaisemaan helpot ongelmat, ja sitten yleistin ne ratkaisut koko ongelman ratkaisuksi.

Ensimmäisen ongelman ratkaisemisen jälkeen minun piti löytää jotain muuta tutkittavaa. Ohjaajani lopulta ehdotti erästä ongelmaa. Aluksi pidin sitä mahdottomana, koska monet tutkijat olivat miettineet sitä. Luettuani yhden julkaisun havaitsin erään kohdan, jossa heidän todistustansa pystyi parantamaan. Yllättäen, tämä ensimmäinen ajatus kehkeytyi ensimmäiseksi teoreemaksi, joka osoitti, että tietyt analyyttiset epäyhtälöt pystyttiin karakterisoimaan uudella tavalla.

Seuraavaksi ohjaajani kannusti minua ratkaisemaan alkuperäinen ongelma koskien niin kutsuttuja differentioituvuus avaruuksia. Eräänä aamuna heräsin ja huomasin, että pystyin todistamaan että tietyillä differentioituvuus avaruuksilla oli edellisen kaltaisia analyyttisiä epäyhtälöitä. Ohjaajani innostui tästä tuloksesta, kuten myös itsekin. Jälleen paneuduin tuloksen kirjoittamiseen ja esittämiseen, joka kesti yli puoli vuotta. Tulin myös Suomeen viime marraskuussa puhumaan tästä tuloksesta, koska se liittyy läheisesti tutkimukseen Jyväskylän yliopistossa ja Helsingin yliopistossa.

Jatkan Los Angelesin yliopistossa jatko-tutkijana. Jatkan samankaltaista tutkimusta, mutta yritän laajentaa hieman eri aloille. Minulle myönnettiin Yhdysvaltain Tiedeakatemian (National Science Foundationin) jatko-tutkija apuraha kolmeksi vuodeksi tätä tutkimusta varten. Heinäkuussa minua odottaa muutto. Kesällä rentoudun hieman, ja yritän kirjoittaa ylös joitain pienempiä tuloksia. Käyn myös Suomessa kesäkuun alussa tapaamassa sukulaisia ja ystäviä.

Muokkaus 18.5. kello 7.27: Otsikkoa muokattu. Sylvester Eriksson-Biquevester on opiskellut Päivölän lukiossa Valkeakoskella., ei Valkeakosken lukiossa.

Sylvester Eriksson-Bique

Syntynyt Joensuussa.

Isä amerikkalainen Stephen Bique ja äiti suomalainen Sirkka-Liisa Eriksson. Äiti on matemaatikko ja isä tietojenkäsittelytieteilijä.

Opiskellut Päivölän kansanopistossa.

Valmistui Valkeakosken lukiosta vuonna 2008. Kirjoitti seitsemän laudaturia.

Aloitti opiskelun Helsingin yliopistossa vuonna 2008 pääaineenaan teologia.

North Carolina State Universityssä tutkimusharjoittelussa vuonna 2010.

Aloitti opiskelun New Yorkin yliopistossa Courant-instituuttissa vuonna 2011.

Väitteli huhtikuussa 2017 New Yorkin yliopistossa matematiikan alalla.

Väitöskirjan nimi on "Quantitative Embeddability and Connectivity in Metric Spaces".

Sai apurahan Yhdysvaltain Tiedeakatemialta ja jatkaa jatko-opiskelijana Los Angelesin yliopistossa Kaliforniassa.


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Opiskeli siis Päivölän kansanopistossa, suorittaen kurssit ja ylioppilaskirjoitukset Valkeakosken lukiossa.

  • Nimetön

    Sylvester opiskeli siis Päivölän opistossa mutta kirjoitti kyllä Valkeakosken lukiosta. Teksti on oikein, otsikko ei ihan.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet