Vain yksi kymmenestä teekkarista valmistuu tavoiteajassa: ”Ministeriöllä on vähän harhainen kuva”

Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoista harva saa diplomi-insinöörin paperit viidessä tai edes seitsemässä vuodessa. Opiskelijoiden hidas tahti on muidenkin yliopistojen päänsärky.

Ossi Ahola
Vain yksi kymmenestä teekkarista valmistuu tavoiteajassa: ”Ministeriöllä on vähän harhainen kuva”

21-vuotias Anna Saarenhovi (oik.) ja 20-vuotias Ilona Mattila pitävät diplomi-insinööriopintoja vaativana urakkana. Opiskella pitää myös oppituntien ulkopuolella. - Viikonloppuisinkin pitää hommia tehdä. Ei pysty vain lepäilemään, Mattila sanoo.

Sari RautanenAamulehti

Onko teekkarielämä niin hilpeää ja houkuttelevaa, että opiskelijat eivät tahdo valmistua, vai mistä on kyse?

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) opiskelijoista valtaosa, 90 prosenttia, ei saa käteensä diplomi-insinöörin papereita tavoiteajassa eli noin viidessä vuodessa.

Vain kolme kymmenestä valmistuu seitsemässä vuodessa. Se on aikaraja, jossa opinnot pitäisi viimeistään saada loppuun, jos haluaa tutkinnon. Lisäaikaa voi toki hakea.

Rehtori Mika Hannulalla on hitaalle valmistumistahdille kaksi selitystä – opintojen vaativuus suhteessa käytettävissä olevaan aikaan ja opiskelijoiden työnteko.

Ensimmäinen liittyy viime vuosikymmenellä tehtyyn uudistukseen, jossa diplomi-insinööritutkinto ahdettiin samoihin aikarajoihin kuin muut ylemmät korkeakoulututkinnot.

- Di-tutkinto on laajempi ja työmäärä on suhteessa suurempi kuin monessa muussa yliopistossa. Se aiheuttaa tekniikan alan yliopistoissa ongelmia, Hannula sanoo.

Asmo Raimoaho

Työnteko selittää paljon

Suurin syy opintojen viivästymiseen TTY:llä, kuten yleensäkin yliopistoissa, on opiskelujen aikainen työnteko. Hannulan mukaan neljä viidestä teekkarista on jo töissä valmistuessaan yliopistosta.

- Esimerkiksi tietotekniikan opiskelijat työllistyvät mahdottoman hyvin, ja heidät tahdotaan viedä työelämään kesken opintojen. Jotkut jäävät sille tielleen.

Ei ehkä järkevää mittaamista

Tampereen yliopiston opiskelijat valmistuvat samaan tahtiin kuin Suomen yliopistojen opiskelijat keskimäärin. Se tarkoittaa, että noin neljäsosa saa tutkinnon kasaan viiden vuoden tavoiteajassa ja puolet määräajassa eli seitsemän vuoden sisällä.

- Ei tähän tietenkään voi olla tyytyväinen. Toki meidän pitäisi saada kaikki valmiiksi, todellisuus vain on toisenlainen, sanoo vararehtori Harri Melin.

Hän kyseenalaistaa, onko järkevää tarkastella valmistumista viiden vuoden tavoiteajan puitteissa.

- Ministeriöllä on vähän harhainen kuva opiskelijapopulaatiosta. Meillä on aloja, kuten julkishallinto, jossa opiskelijat ovat ennemminkin työssäkäyviä, jotka opiskelevat siinä ohessa kuin opiskelijoita, jotka käyvät töissä.

Kauhistuttavat luvut

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei todellakaan ole yliopisto-opiskelijoiden valmistumistahtiin tyytyväinen.

- Luvut ovat kauhistuttavia, ilman muuta. Kun tutkinnon suorittaminen viivästyy, se tarkoittaa, että työelämällä ei ole sitä määrää osaavaa henkilöstöä, kun se tarvitsee, sanoo opetusneuvos Johanna Moisio.

Työnteon lisäksi opintoja hidastuttavat epäonnistunut alanvalinta ja muut motivaatioon liittyvät ongelmat sekä terveyssyyt.

Vilkas osallistuminen opiskelijaelämään viivyttää sekin joskus opintojen saattamista loppuun.

- Kansainvälisesti vertaillen meidän opiskeluajat ovat todella pitkät, Moisiokertoo.

Myös opiskelualojen välillä on vaihtelua valmistumisessa. Pontevasti tutkinnon suorittavat lääke- ja hammaslääketieteen opiskelijat, psykologit sekä oikeustieteilijät. Luonnontieteilijät löytyvät tilaston häntäpäästä.

Ossi Ahola
Markus Haikola käy töissä opintojen ohessa, mutta aikoo silti valmistua viidessä vuodessa.

Markus Haikola käy töissä opintojen ohessa, mutta aikoo silti valmistua viidessä vuodessa.

Nämä teekkarit aikovat ehtiä

Tampereen teknillisellä yliopistolla opiskeleva Markus Haikola ei kuulu niihin, jotka pitkittävät valmistumistaan. Rakennustekniikkaa viidettä vuotta opiskeleva 25-vuotias aikoo valmistua ensi kesään mennessä eli täsmälleen tavoiteajassa.

- Ei kai siihen mikään muu vaikuta kuin oma asenne ja motivaatio. Se miten saa itsestä irti, Haikola sanoo.

Hän työskentelee opiskelujen ohessa rakennustekniikan laitoksella tutkimusapulaisena, eikä koe sen hidastavan tahtia.

- Enemmän joutuu kyllä iltaisin kotona opiskelemaan kuin aikaisemmin.

Toista vuotta energiatekniikkaa opiskelevat Ilona Mattila ja Anna Saarenhovi ponnistelevat hekin saadakseen diplomi-insinöörin tutkinnon viidessä vuodessa.

- Tai ainakin kuudessa, riippuen vähän opiskelijavaihtoon lähtemisestä, Mattila arvioi.

Kumpikin kokee, että opiskelu hidastuisi, jos ohessa tekisi töitä.

- Saatan olla koululla aamukahdeksasta iltakuuteen – oikeasti todella pitkiä päiviä, Saarenhovi kertoo.

Tutkinto mittaa motivaatiota

Valmistuisivatko opiskelijat nopeammin, jos opetus olisi parempaa?

TTY:n rehtori Hannula sanoo, että mitä paremmaksi yliopisto opetustaan muokkaa, sitä todennäköisempää on, että opiskelijat lähtevät työelämään kesken kaiken.

- Se on vähän kiusallista.

Mutta onko väliä, vaikka tutkinto jää saamatta? Eikö se ratkaise, mitä osaa?

- Sanopa se, mutta täytyy sen verran ymmärtää ministeriötä, että sillä täytyy olla täsmällisiä mittareita, joiden mukaan jakaa rahaa.

Ministeriö jakaa yliopistoille rahaa osittain sen perusteella, moniko suorittaa tutkinnon. Hannula muistuttaa, että tutkinnolla on toki arvoa työmarkkinoilla.

- Tutkinnon suorittaminen mittaa ihmisen pitkäjänteisyyttä ja päämäärätietoisuutta. Se on työelämässäkin tärkeää. Jatkossa sen merkitys, mistä yliopistosta tutkinto on, kasvaa entisestään.

Ministeriö uskoo pedagogiseen osaamiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriössä uskotaan, että opintojenohjaukseen ja opettajien pedagogiseen osaamiseen panostaminen kannattaa.

- Tällä hallituskaudella on jaossa lisäpanostusta korkeakoulutuksen kehittämiseen, opetusneuvosMoisio lupaa.

Toiveissa on myös, että yliopistot tarjoaisivat jatkossa nykyistä paremmat mahdollisuudet suorittaa kesäopintoja.

TTY:n ylioppilaskunnan puheenjohtaja Tiina Mikkonen uskoo, että valmistuminen nopeutuisi, jos työkokemuksen voisi laskea nykyistä laajemmin opintosuorituksiin.

- Työnantajat arvostavat työkokemusta koko ajan enemmän.


Kommentit (48)

  • Nimetön

    ”TTYllä ilmeisesti ollaan sitä mieltä, että muissa kouluissa ei käydä koulun ohessa töissä. Todella monessa käydään. Ja työelämästä saa nyt jo hiukan opintopisteitä, ei yliopistokoulutusta kuitenkaan pidä työelämällä korvata.

    Ja lähtökohtasesti koulussa ollaan opiskelemassa. Järjestötoiminta yms ovat harrastuksia opintojen ohella. Taitaa olla aika monella tämä hämärtynyt.”

    Valitettavasti joissakin ”kouluissa” opintosuoritukset saa kun osaa kirjoittaa oman nimen oikein. Opetustministeriön näkökulmasta nämä ovat niitä parhaimpia, kaikki valmistuvat kun ei mitään vaaditakaan. Tekniikan alalla vaaditaan muutakin osaamista kuin käsienheiluttelua ja se näkyy ikävästi tilastoissa. Se näkyy myös TTY:n sisällä kun vertaa tuotantotalouden valmistumisaikoja oikeiden insinööritieteiden valmistumisaikoihin.

  • Nimetön

    ”TTYllä ilmeisesti ollaan sitä mieltä, että muissa kouluissa ei käydä koulun ohessa töissä. Todella monessa käydään. Ja työelämästä saa nyt jo hiukan opintopisteitä, ei yliopistokoulutusta kuitenkaan pidä työelämällä korvata.”

    Kyllä kaikissa kouluissa käydään varmasti töissä opintojen ohessa, mutta joissain kouluissa tilanne on enemmän niin pain, että opintoja tehdään täyspäiväisen työskentelyn ohessa. Tekniikan aloilla on iso haaste, että valtiovalta esim. nyt samaan aikaan vaatii edistämään yrittäjyyttä opiskelun aikana – ja nopeaa valmistumista. Nyt kun TTY:llä ja Aallossa opiskelijat perustavat kesken opintojen kovaa vauhtia yrityksiä, joita tukemaan on perustettu yliopistoihin yrittäjyysyksiköt, ja esim. TTY:lle taannoin TUTLab, jossa opiskelijat voivat rakennella uusia tuotteita, niin väistämättä se hidastaa opintoja. Mutta näin synnytetään innovaatioita ja työpaikkoja. Ja niitä yliopistojen juuri pitäisi edistää. Juuri hiljattain luin Aamulehdestä yhdestä teekkaritaustaisesta yrityksestä, joka on nopeasti kasvanut lähes 100 hengen työllistäjäksi Tampereella. Opinnot jäävät yrittäjyyden jalkoihin, mutta omasta mielestäni on loistava asia, että teekkarit työllistävät yrityksillään tuhansia työntekijöitä Tampereella, eivätkä vain suorita opintoja ja odottele, että joku muu kutsuisi heidät töihin.

    Mitä työskentelyyn tulee, niin lääketieteen tutkintoon kuuluu minimissään 24 opintopisteen edestä harjoittelua. Se on yksi osasyy siihen, minkä takia lääketieteen aloilla opinnot etenevät paremmin tavoiteajassa kuin monella sellaisella alalla, joilla opintopisteitä ei harjoitteluista juuri jaella. Jos haluttaisiin opiskelutilastoissa näyttää tekniikan aloja paremmilta, tekniikan aloilla voisi ihan hyvin tutkinnon laajuus olla 330 opintopistettä, josta 24 op olisi pakollista harjoittelua. Käytännössä tutkinto on nykyisinkin sellainen suurella osalla, sillä lähes kaikki opiskelevat yli 300 opintopistettä ja lähes kaikki tekevät töitä opiskeluaikanaan, josta voisi antaa harjoittelupisteitä sen 24 opintopistettä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet