Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Vain yksi kymmenestä teekkarista valmistuu tavoiteajassa: ”Ministeriöllä on vähän harhainen kuva”

Onko teekkarielämä niin hilpeää ja houkuttelevaa, että opiskelijat eivät tahdo valmistua, vai mistä on kyse? Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) opiskelijoista valtaosa, 90 prosenttia, ei saa käteensä diplomi-insinöörin papereita tavoiteajassa eli noin viidessä vuodessa. Vain kolme kymmenestä valmistuu seitsemässä vuodessa. Se on aikaraja, jossa opinnot pitäisi viimeistään saada loppuun, jos haluaa tutkinnon. Lisäaikaa voi toki hakea. Rehtori Mika Hannulalla on hitaalle valmistumistahdille kaksi selitystä – opintojen vaativuus suhteessa käytettävissä olevaan aikaan ja opiskelijoiden työnteko. Ensimmäinen liittyy viime vuosikymmenellä tehtyyn uudistukseen, jossa diplomi-insinööritutkinto ahdettiin samoihin aikarajoihin kuin muut ylemmät korkeakoulututkinnot. - Di-tutkinto on laajempi ja työmäärä on suhteessa suurempi kuin monessa muussa yliopistossa. Se aiheuttaa tekniikan alan yliopistoissa ongelmia, Hannula sanoo. Työnteko selittää paljon Suurin syy opintojen viivästymiseen TTY:llä, kuten yleensäkin yliopistoissa, on opiskelujen aikainen työnteko. Hannulan mukaan neljä viidestä teekkarista on jo töissä valmistuessaan yliopistosta. - Esimerkiksi tietotekniikan opiskelijat työllistyvät mahdottoman hyvin, ja heidät tahdotaan viedä työelämään kesken opintojen. Jotkut jäävät sille tielleen. Ei ehkä järkevää mittaamista Tampereen yliopiston opiskelijat valmistuvat samaan tahtiin kuin Suomen yliopistojen opiskelijat keskimäärin. Se tarkoittaa, että noin neljäsosa saa tutkinnon kasaan viiden vuoden tavoiteajassa ja puolet määräajassa eli seitsemän vuoden sisällä. - Ei tähän tietenkään voi olla tyytyväinen. Toki meidän pitäisi saada kaikki valmiiksi, todellisuus vain on toisenlainen, sanoo vararehtori Harri Melin. Hän kyseenalaistaa, onko järkevää tarkastella valmistumista viiden vuoden tavoiteajan puitteissa. - Ministeriöllä on vähän harhainen kuva opiskelijapopulaatiosta. Meillä on aloja, kuten julkishallinto, jossa opiskelijat ovat ennemminkin työssäkäyviä, jotka opiskelevat siinä ohessa kuin opiskelijoita, jotka käyvät töissä. Kauhistuttavat luvut Opetus- ja kulttuuriministeriö ei todellakaan ole yliopisto-opiskelijoiden valmistumistahtiin tyytyväinen. - Luvut ovat kauhistuttavia, ilman muuta. Kun tutkinnon suorittaminen viivästyy, se tarkoittaa, että työelämällä ei ole sitä määrää osaavaa henkilöstöä, kun se tarvitsee, sanoo opetusneuvos Johanna Moisio . Työnteon lisäksi opintoja hidastuttavat epäonnistunut alanvalinta ja muut motivaatioon liittyvät ongelmat sekä terveyssyyt. Vilkas osallistuminen opiskelijaelämään viivyttää sekin joskus opintojen saattamista loppuun. - Kansainvälisesti vertaillen meidän opiskeluajat ovat todella pitkät, Moisiokertoo. Myös opiskelualojen välillä on vaihtelua valmistumisessa. Pontevasti tutkinnon suorittavat lääke- ja hammaslääketieteen opiskelijat, psykologit sekä oikeustieteilijät. Luonnontieteilijät löytyvät tilaston häntäpäästä. Nämä teekkarit aikovat ehtiä Tampereen teknillisellä yliopistolla opiskeleva Markus Haikola ei kuulu niihin, jotka pitkittävät valmistumistaan. Rakennustekniikkaa viidettä vuotta opiskeleva 25-vuotias aikoo valmistua ensi kesään mennessä eli täsmälleen tavoiteajassa. - Ei kai siihen mikään muu vaikuta kuin oma asenne ja motivaatio. Se miten saa itsestä irti, Haikola sanoo. Hän työskentelee opiskelujen ohessa rakennustekniikan laitoksella tutkimusapulaisena, eikä koe sen hidastavan tahtia. - Enemmän joutuu kyllä iltaisin kotona opiskelemaan kuin aikaisemmin. Toista vuotta energiatekniikkaa opiskelevat Ilona Mattila ja Anna Saarenhovi ponnistelevat hekin saadakseen diplomi-insinöörin tutkinnon viidessä vuodessa. - Tai ainakin kuudessa, riippuen vähän opiskelijavaihtoon lähtemisestä, Mattila arvioi. Kumpikin kokee, että opiskelu hidastuisi, jos ohessa tekisi töitä. - Saatan olla koululla aamukahdeksasta iltakuuteen – oikeasti todella pitkiä päiviä, Saarenhovi kertoo. Tutkinto mittaa motivaatiota Valmistuisivatko opiskelijat nopeammin, jos opetus olisi parempaa? TTY:n rehtori Hannula sanoo, että mitä paremmaksi yliopisto opetustaan muokkaa, sitä todennäköisempää on, että opiskelijat lähtevät työelämään kesken kaiken. - Se on vähän kiusallista. Mutta onko väliä, vaikka tutkinto jää saamatta? Eikö se ratkaise, mitä osaa? - Sanopa se, mutta täytyy sen verran ymmärtää ministeriötä, että sillä täytyy olla täsmällisiä mittareita, joiden mukaan jakaa rahaa. Ministeriö jakaa yliopistoille rahaa osittain sen perusteella, moniko suorittaa tutkinnon. Hannula muistuttaa, että tutkinnolla on toki arvoa työmarkkinoilla. - Tutkinnon suorittaminen mittaa ihmisen pitkäjänteisyyttä ja päämäärätietoisuutta. Se on työelämässäkin tärkeää. Jatkossa sen merkitys, mistä yliopistosta tutkinto on, kasvaa entisestään. Ministeriö uskoo pedagogiseen osaamiseen Opetus- ja kulttuuriministeriössä uskotaan, että opintojenohjaukseen ja opettajien pedagogiseen osaamiseen panostaminen kannattaa. - Tällä hallituskaudella on jaossa lisäpanostusta korkeakoulutuksen kehittämiseen, opetusneuvosMoisio lupaa. Toiveissa on myös, että yliopistot tarjoaisivat jatkossa nykyistä paremmat mahdollisuudet suorittaa kesäopintoja. TTY:n ylioppilaskunnan puheenjohtaja Tiina Mikkonen uskoo, että valmistuminen nopeutuisi, jos työkokemuksen voisi laskea nykyistä laajemmin opintosuorituksiin. - Työnantajat arvostavat työkokemusta koko ajan enemmän.