Väheneekö opetus? Ovatko opiskelijat vain halpatyövoimaa? Miten käy opettajien? – Näin ammatillisen koulutuksen uudistus vaikuttaa

Yhä merkittävämmän osan koulutuksesta halutaan tapahtuvan suoraan työpaikoilla. Ammatillisen koulutuksen täysremontti on suurin koulutusuudistus lähes 20 vuoteen.

Ossi Ahola
Väheneekö opetus? Ovatko opiskelijat vain halpatyövoimaa? Miten käy opettajien? – Näin ammatillisen koulutuksen uudistus vaikuttaa

Tredun ammatillisen koulutuksen johtajan Helena Koskisen (vas.) ja suunnittelija Maija Kirvesojan mukaan oppilaitoksen henkilökunta on ottanut uudistuksen positiivisesti vastaan.

Enni MansikkamäkiAamulehti

Luokkahuone, opettaja ja ryhmä opiskelijoita. Perinteinen käsitys opiskelusta murenee ammattikouluissa entisestään, kun uusi laki ammatillisesta koulutuksesta astuu voimaan ensi vuoden alussa.

Vaikka käytännön työnteko on jo pitkään ollut erottamaton osa ammatillista koulutusta, uudessa mallissa tavoitteena on, että yhä merkittävämpi osa koulutuksesta tapahtuu suoraan työpaikoilla. Jatkossa ammatillisen koulutuksen yhtälössä ovat suuremmassa roolissa myös joustavammat opintopolut ja laaja-alaisemmat tutkinnot, kun tutkintonimikkeiden määrä vähenee 187 tutkinnolla.

Edellisen kerran koulutukseen tehtiin näin massiivisia muutoksia vuonna 1999, kun koululakeja uudistettiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto vakuuttaa, että uudistuksessa ei ole kyse vain säästöistä.

–Tulevina vuosina monia ammatteja häviää ja uusia ammattitaitovaatimuksia syntyy. Meidän täytyy varmistaa, että ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan työelämästä koko ajan nouseviin muutospaineisiin.

Ei vain halpatyövoimaa

Uudistuksessa otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli, jolla pyritään lisäämään oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä. Toisin kuin oppisopimuksessa koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa, eli hänelle ei makseta palkkaa, mutta myöskään työpaikka ei saa koulutuskorvausta.

Myös perinteisen oppisopimusmallin käyttöä halutaan lisätä, sillä siinä yritys ottaa suuremman vastuun opiskelijasta.

Uudessa mallissa ei ole ala- tai ylärajaa sille, kuinka suuren osan koulutuksesta opiskelija voi työpaikalla suorittaa. Käytännössä myös koko tutkinnon suorittaminen yrityksessä on mahdollista. Vaikka ammatillisen koulutuksen työssä oppimisessa ei nykyiselläänkään ole ollut ylärajaa, koulutuksesta vain noin 20 prosenttia on suoritettu työpaikoilla.

Lainsäädäntövalmistelun yhteydessä heräsi huoli siitä, miten varmistetaan, ettei opiskelijoita käytetä vain halpatyövoimana yrityksissä. Tammilehdon mukaan lakiin on tämän vuoksi kirjattukin hyvinkin tarkasti koulutuksen järjestäjän ja työnantajan vastuut sekä velvollisuudet.

–Kaikissa tilanteissa varmistetaan, että opiskelija saa työpaikalta sen osaamisen, mikä on tutkinnon tavoitteena. Kukaan ei halua työpaikalle lakaisemaan hallin nurkkia, vaan toiminta suunnitellaan niin, että opiskelija pääsee tekemään oikeita tehtäviä ja saa myös ohjausta siihen.

Jotta koulutuksen säilyminen tasalaatuisena voidaan varmistaa, kaikki osaaminen osoitetaan jatkossa työpaikoilla käytännön työtehtävissä, joita arvioivat sekä opettaja että työelämän edustaja.

–Näytöstä on vaikea päästä läpi, jos ei ole päässyt tekemään oleellisia työtehtäviä. Tällä järjestelmällä varmistamme, että opiskelija on saavuttanut ammattitaidon, jota tutkinnon perusteet edellyttävät, sillä se on ydinkysymys työllistymisen kannalta.

Yrityskontakteja tarvitaan

Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa uudistus on otettu vastaan myönteisesti. Oppilaitoksella on jo ennestään vahvat kontaktit paikallisiin yrityksiin, joita tarvitaan yhä tiiviimmin mukaan opiskelijoiden kouluttamiseen.

Tredussa on varauduttu uudistukseen kehittämällä yrityskoordinaattorijärjestelmää, jossa koordinaattorit tekevät yhteistyötä kunnan, elinkeinoelämän ja paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa toimien linkkinä oppilaitoksen ja työpaikkojen välillä.

Tredun ammatillisen koulutuksen johtaja Helena Koskinen heittää ilmaan varovaisen arvion, että lähivuosina jo 40 prosenttia opiskelijoista suorittaisi puolet tutkinnosta työelämässä hieman ammattialasta riippuen.

–Kaikki riippuu opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmasta, koulutusalasta ja maailman taloustilanteesta. Joillakin aloilla opiskelijan on pakko osata tietyt teoriat ja turvallisuusasiat, ennen kuin häntä edes voi laittaa käytännön töihin.

Koskinen uskoo, että osa opiskelijoista suorittaa koko tutkinnon yrityksessä. Tällä hetkellä hän arvioi näiden opiskelijoiden määräksi vain jokusen prosentin.

Työpaikoissa tapahtuvan oppimisen lisäksi Koskinen muistuttaa, että opiskelijat tekevät käytännön työtehtäviä myös oppilaitoksen puitteissa. Muun muassa rakennusalan opiskelijat rakentavat omakotitaloja, ja lähihoitajaopiskelijat työskentelevät palvelukeskuksessa opettajan ohjaamana.

Onnistuminen tuo euroja

Oppilaitosten kannalta yksi ammatillisen koulutuksen reformin merkittävimmistä muutoksista on uusi yhtenäinen rahoitusjärjestelmä. Kun nykyisessä järjestelmässä koulutuksen tarjoajalle on annettu rahoitusta eri rahoitusväylien kautta pääosin opiskelijamäärän perusteella, uudessa mallissa euroja myönnetään vahvemmin toiminnan vaikutuksen ja tuloksellisuuden perusteella.

Uutena elementtinä tulee suoritusrahoitus, jossa rahoitusta maksetaan aikaansaaduista tutkinnoista ja tutkinnon osista sekä vaikuttavuusrahoitus, jolloin rahan määrän vaikuttaa se, kuinka opiskelija opintojen jälkeen työllistyy tai hakeutuu jatko-opintoihin.

–Se on todella iso muutos. Nykyjärjestelmässä tulosrahoituksen osuus on ollut vain muutaman prosentin, mutta 2022 vuoteen mennessä se nousee 50 prosenttiin, Tammilehto sanoo.

–Tämä on tällainen keppi vai porkkana -tilanne, mutta yritämme ajatella sen porkkanana. Tässä testataan, toteuttaako uusi malli lupauksensa, eli pystyykö työelämä ottamaan entistä enemmän opiskelijoita. Rahoituksessa katsotaan yhä enemmän aikaansaannoksia, ja että resurssit käytetään tehokkaasti, Koskinen summaa.

Hallitus leikkasi ammatilliselta koulutukselta tältä vuodelta 190 miljoonaa euroa.

–Ei ole helppo yhdistelmä, että resurssit vähenevät, kun samaan aikaan pitäisi merkittävästi uudistaa toimintaa. Koulutuksen järjestäjä voi joko vähentää tarjontaa tai pyrkiä toteuttamaan koulutuksen nykyistä tehokkaammin pienemmällä rahalla. Kaikissa oppilaitoksissa tämä ei välttämättä vaikuta ollenkaan aloituspaikkojen määrään, mutta toki joissakin oppilaitoksissa kustannussäästöt toteutetaan juuri tarjontaa vähentämällä, Tammilehto sanoo.

Osaaminen säilyy

Tredussa koulutustarjontaa ei aiota supistaa, vaan säästöjä etsitään esimerkiksi toimipisteiden toimintaa tehostamalla. Vaikka tutkintonimikkeiden määrä Tredussakin vähenee, ammatillisen koulutuksen suunnittelija Maija Kirvesoja vakuuttaa, että samoihin tehtäviin hankitaan osaamista ja saadaan opetusta kuten ennenkin

–Sama osaaminen hankitaan toisella tutkintonimikkeellä tai tutkinnon osaamisalana. Aiemmin on voinut olla esimerkiksi kolme eri tutkintonimikettä, mutta nyt ne ovat yksi ja sama tutkinto, jonka alla on vain kolme erilaista osaamisalaa. Aloja ei siis varsinaisesti poistu.

Tredussa tutkintojen yhdistymistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi pidetään järkevänä, sillä työelämä hakee monialaisia osaajia. Osaamistaan on myös myöhemmin mahdollista kehittää joustavasti, kun koko tutkinnon sijaan voi suorittaa vain jokin tutkinnon osan.

Tredu hakee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tutkinnonanto-oikeuksia 11 uuteen tutkintoon. Esimerkiksi paikallisten elintarviketuottajien tarpeisiin halutaan vastata uusilla elintarvikejalostajan, -jalostuksen ja elintarviketeollisuuden ammattitutkinnoilla. Uusina nimikkeinä haetaan myös tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa sekä matkailupalvelujen ja opastuspalvelujen ammattitutkintoja.

Tredussa on jo ennestään koulutettu tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä sähkö- ja automaatioalan perustutkintoja. Nyt oppilaitos hakee lupaa järjestää myös näiden alojen ammatti- ja erikoisammattitutkintoa, jotka tarjoavat opiskelijoille erikoistumismahdollisuuksia jatko-opinnoissa.

Jatkossa ammattioppilaitokset eivät enää hae lupaa opiskelijapaikkoihin, vaan niiden sijaan käytetään termiä opiskelijavuosi. Samaa opiskelijavuotta voi käyttää useampikin opiskelija, jos esimerkiksi yksi opiskelija opiskelee vain viisi kuukautta keväällä, ja toinen opiskelija käyttää samasta opiskelijavuodesta ainoastaan syksyn kuukaudet.

–Koetamme pitää opiskelijavolyymin vähintään samana kuin aiemmin, mutta tavoitteena on vastata alueen työelämän osaamistarpeeseen ja tarjota opiskelumahdollisuus sitä tarvitseville. Olemme hakeneet vähimmäisopiskelijavuosien määräksi 8 470 opiskelijavuotta, Koskinen kertoo.

Opettajasta ohjaajaksi

Opiskelijoiden lisäksi uudistus vaikuttaa merkittävästi opettajiin, joiden työtehtävät muuttuvat aiempaa ohjaavampaan ja valmentavampaan suuntaan, kun koulutusta viedään enemmän työpaikoille.

–Opetus ei katoa mihinkään, mutta ohjaaminen lisääntyy. Vastuu oppimisesta siirtyy enemmän opiskelijalle, mutta opettaja on varmistamassa, että taidot kehittyvät oikeaan suuntaan ja vastaavat työelämän tarpeita, Koskinen kertoo.

Tammilehto uskoo, että opettajan työnkuva monipuolistuu ja muuttuu myös pedagogisesti vaativammaksi, kun tutkinnot ja oppimisympäristöt laajenevat.

Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, etteivät opettajien työtehtävät ainakaan vähene uudistuksessa.

–Työelämästä saatu palaute on osoittanut, että yritykset eivät koe olevansa opettajia, eivätkä he halua kantaa sellaista vastuuta. Opettajien tukea kaivataan myös työpaikoilla, Tammilehto sanoo.

–Meillä ei ole ollut ollenkaan puhetta opettajien vähentämisestä. Osaamista on niin paljon, ettemme halua päästää sitä pois, vaan etsimme uusia tapoja hyödyntää osaamista esimerkiksi koulutusvientiin, Koskinen toteaa.

Innostuvatko yritykset?

Oppilaitoksissa uudistus on Tammilehdon mukaan otettu vastaan myönteisesti ja muutoksia on lähdetty innokkaasti toteuttamaan.

–On varmasti asioita, joista koulutuksen järjestäjät ovat huolissaan. Oppilaitokset pohtivat, miten joustavat opintopolut käytännössä rakennetaan, ja miten eri oppimisympäristöt saadaan kytkettyä opintopolkuun ja miten ohjaus toteutetaan työpaikoilla.

Vaikka koulutuksen kustannuksia ei ole tavoitteena vyöryttää yrityksille, osa yrityksistä on saattanut kokea, että heistä on tehty koulutuksen maksajia.

Oppilaitos maksaa koulutussopimuksella työskentelevän opiskelijan vakuutukset, matkakorvaukset ja yhden aterian päivässä.

–Lähtökohtaisesti työnantajalle ei pitäisi tulla kustannuksia, sillä heille ei makseta korvauksiakaan. Aika näyttää, miten tämä toteutuu. Oppilas on ensisijaisesti opiskelemassa, vaikka osoite onkin työpaikalla, Koskinen pohtii.

Viime kädessä toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistuminen on kiinni siitä, kuinka innokkaasti yritykset ovat valmiita ottamaan opiskelijoita koulutettavakseen. Nyt taloustilanne näyttää lupaavalta, mutta Koskista huolestuttaa, pystyvätkö yritykset ottamaan niin paljon opiskelijoita kuin reformissa on suunniteltu.

–Leikkauksia tehdessä on ajateltu, että työpaikat hoitavat osan koulutuksesta, mutta pedagogista opetusta ei voi heiltä vaatia. Yrityksen päätehtävä ei kuitenkaan ole opetuksen antaminen vaan bisneksen teko. Jää nähtäväksi, miten yrityksille ladatut odotukset toteutuvat.


Lue myös nämä


Kommentit (22)

  • Yrittäjä

    Koulun tehtävä on opettaa ja kouluttaa. Yritysten tehtävä on tuottaa palveluja ja valmistaa tuotteita, siihen tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa. Jos yritysten tehtävänä on myös opettaa, kuuluu siitä maksaa yrityksille. Miten myös turvataan se, että opiskelija saa laadukasta opetusta ja miten opiskelija voi tehdä sellaisia työtehtäviä, jotka valmistavat tutkintoon, yritykset ovat erilaisia ja niissä ei välttämättä edes tehdä kaikkia niitä tehtäviä, joita tutkinnon suorittaminen edellyttää.

  • Nimetön

    Tuo kuulostaa hyvältä mallilta opintojen loppuvaiheessa tai aikuisopinnoissa. Mutta miten onnistuu peruskoulusta suoraan siirtyminen tuollaiseen tyyliin? Ja miten opiskelija saa kokonaisvaltaisen näkemyksen alasta ja eri tavoista tehdä alalla töitä, jos on koko ajan yhdessä yrityksessä?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet