Tytär kuoli miehensä kanssa kolarissa: Anna-Maija Juvela otti pienet lapsenlapset luokseen asumaan

Anna-Maija Juvelan 2- ja 5-vuotiaat tyttärenpojat selvisivät lähes vahingoittumattomina kolarissa, jossa heidän vanhempansa kuolivat. Anna-Maija Juvelalle ratkaisu oli selvä: hän ryhtyi lastenlastensa huoltajaksi.

Satumaari Ventelä
Tytär kuoli miehensä kanssa kolarissa: Anna-Maija Juvela otti pienet lapsenlapset luokseen asumaan

Anna-Maija Juvela esittelee kuvia tyttärenpojistaan Mirosta (vas.) ja Jerestä, jotka ovat kasvaneet mummun hoivissa pikkulapsista nuoriksi.

Minna Ala-HeikkiläAamulehti

Oli tammikuun 21. päivä vuonna 2005. Ikaalislaisen Anna-Maija Juvelan Outi -tytär matkasi miehensä ja kahden pienen poikansa kanssa autolla valtatie 12:a pitkin Vammalan Kärppälässä, kun Outin ohjaama auto alkoi heittelehtiä ja törmäsi vastaantulevaan autoon.

Outi ja hänen puolisonsa kuljetettiin vakavasti loukkaantuneina Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Juvela kuuli onnettomuudesta puhelimessa pojaltaan, ja lähti miehensä kanssa kiireesti ajamaan Taysiin.

Tyttären mies kuoli muutaman tunnin kuluttua. Tytär Outi oli elossa, mutta seuraavan yön kuluessa Anna-Maija Juvelalle kävi selväksi, ettei tytär tule toipumaan onnettomuudesta. Tytär eli kuukauden, ja kävi sen verran tajunnan rajamailla, että aukoi silmiään.

- Uskon, että hän tunnisti minut äänestä, Anna-Maija Juvela sanoo.

Perheen 2- ja 5-vuotiaat pojat säilyivät onnettomuudessa lähes vahingoittumattomina.

- Lapsilla oli hyvät turvaistuimet ja he olivat niin pienikokoisia, että vaikka auton katto painui sisään, he eivät loukkaantuneet.

Elimistön sopeutuminen vei pari vuotta

Vaikka tilanne oli tyttären ja tämän miehen kuoleman jälkeen kaoottinen, Anna-Maija Juvelalle oli itsestään selvää, että lapsenlapset tulevat asumaan isovanhempiensa luokse. Hän ja hänen miehensä Matti neuvottelivat asiasta tyttären miehen perheen kanssa, ja harkinnan jälkeen yhteisesti päätettiin, että lapsenlapset muuttavat Juvelan perheeseen. Sosiaalitoimi tarkasti kodin, ja Anna-Maija ryhtyi miehensä kanssa lastenlastensa huoltajiksi.

- Rankkaa se oli ja työllisti aika tavalla, mutta en voinut ajatellakaan tekeväni muuta, Juvela toteaa.

- Tyttären kuolema oli kova isku, mutta en voinut jäädä ajattelemaan sitä, koska kaikki oli niin kaaosta. Halusin vain, että lastenlapsilla on hyvä ja turvallinen olla, ja että kaikki muistavat syödä ja ulkoilla.

Juvelan omasta kolmesta lapsesta nuorin oli tuolloin 14-vuotias. Kun pienet pojat muuttivat mummulaan, Juvelat alkoivat elää uudelleen lapsiperheen arkea.

- Tuntui kuin olisi tullut kaksoset taloon, Juvela hymähtää.

- Pojilla oli pieni ikäero ja he olivat vilkkaita, joten meni varmaan pari vuotta, että oma elimistöni tottui uuteen elämäntilanteeseen. Aluksi varsinkin nuorempi pojista ikävöi niin valtavasti vanhempiaan, että nukkui huonosti yöt. Väsytystaktiikalla menimme; olimme paljon ulkona ja liikuimme, jotta lapset saivat unen.

Satumaari Ventelä
Anna-Maija Juvela saa Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana.

Anna-Maija Juvela saa Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana.

”En ole paijaaja”

Lastenlapset ovat nyt 14- ja 17-vuotiaat. Anna-Maija Juvela on tyytyväinen siihen ratkaisuun, jonka hän 12 vuotta sitten teki.

- En tiedä, oliko ratkaisuni viisas, mutta en tekisi toisin. Kun läheisille sattuu jotain ikävää, perheen pitää huolehtia toisistaan. Minulla olisi huono omatunto, jos olisin antanut sijoittaa pojat pois sukulaistensa luota.

Pojat sopeutuivat mummulaan hyvin. Juvela kertoo käyneensä heidän kanssaan tarkoin läpi onnettomuuden.

- Luin heille jopa kuulustelupöytäkirjoja. Uskon, että pieni lapsi ymmärsi niistä sen, mitä hänen tarvitsi.

Juvela kuvaa suhteensa lastenlapsiinsa olevan varmaankin läheisempi kuin niiden isovanhempien, jotka eivät asu lastenlastensa kanssa eivätkä ole heidän huoltajiaan.

- Mutta mummu on silti mummu.

Juvela hymähtää, että aiemmin, kun lapsenlapset kävivät vain kylässä, he saivat tehdä mummulassa suurin piirtein kaikkea mahdollista, mutta nyt heille täytyy panna rajoja.

- Alkuaikoina pojat joskus istua nököttivät sohvalla, kun puimme asioita. Rajat piti vetää.

Anna-Maija Juvela toteaakin, että hän haluaisi yhden piirteen edesmenneeltä tyttäreltään.

- Minä olen huolehtivainen, mutta Outi oli äidillinen. En ole paijaaja.

Juvela kokee, että parasta hänen suhteessaan lastenlapsiinsa on luottamus.

- Pojat ovat tavallisia, terveitä poikia, hän iloitsee.

Repaleisia unia itkuhälytin vierellä

Anna-Maija Juvelan mies oli sairastellut jo ennen tyttären onnettomuutta, mutta vuonna 2010 hänen keuhkoahtaumatautinsa paheni niin vaikeaksi, että hän jäi sairauseläkkeelle. Juvela hoiti miestään samalla, kun kävi töissä sairaanhoitajana.

- Se onnistui, koska kotihoito kävi päivisin katsomassa miestäni, ja pojat ovat niin reippaita, että auttoivat minua.

Juvelan puoliso kuoli viime vuodenvaihteessa. Juvela kuvaa tuntevansa surua, mutta myös helpotusta, koska sairauden loppuvaihe oli raskas. Juvela nukkui repaleisia yöunia itkuhälytin vierellään.

- Kävimme kuoleman lähestymisen mieheni kanssa läpi ja sovimme, että hän saa tahtonsa mukaisesti kuolla kotona.

Satumaari Ventelä
Anna-Maija Juvelan puoliso Matti Juvela kuoli viime vuonna.

Anna-Maija Juvelan puoliso Matti Juvela kuoli viime vuonna.

Työ auttaa suruun

62-vuotiaalla Anna-Maija Juvelalla ei ole menneinä vuosina juuri ollut niin sanottua omaa aikaa. Hän toteaa tyynesti, että nyt on.

- Pojat ovat kasvaneet ja alkavat olla omissa menoissaan, vaikka heitä toki pitää yhä valvoa. Työni sairaanhoitajana on niin erilaista kuin lapsiperheen elämä kotona, että se antaa voimia. Minulla on mukava työyhteisö. Siellä saan puhella ja rentoutua, vaikka töitä teenkin.

Anna-Maija Juvela kertoo pitävänsä itseään aika vahvana ihmisenä.

- Tapahtuneet ovat tapahtuneita. Työ auttaa suruun, koska siinä pystyy samalla käsittelemään murheitaan.

Mitali oli yllätys

Tasavallan presidentti on myöntänyt Anna-Maija Juvelalle Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein. Juvela saa sen tulevana äitienpäivänä äitienpäiväjuhlassa Säätytalolla. Hän sai tietää äitienpäivämitalistaan viime viikolla.

- Yllätyin tosi iloisesti, hän naurahtaa.

Hän ei tarkalleen edes tiedä, ketkä hänelle ovat hakeneet mitalin.

- Työyhteisö ja minun lapseni sitä ovat kai hakeneet.


Kommentit (35)

  • Olet hieno nainen

    Kumpa Suomalaiset olisivat vieläkin samanlaisia kun Anna-Maija,pitäisivät huolta lähimmistään,ja olisivat ahkeria.Valitettavasti Suomi on muuttunut.Nostan Anna-Maijalle ”hattuni” tosi korkealle.

  • 8 lapsen lapsen mummo

    Minusta lapset menevät aina kaiken edelle, ja sinulla on ollut ”suuri ja rakastava sydän”, hyvää äitienpäivää Sinulle ja olet mitalin ansainnut.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet