Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Työelämätutkija tyrmää yleisen käsityksen: "On myytti, ettei koulutus vastaisi työelämää"

Ammatillisen koulutuksen uudistusta on perusteltu työelämän valtavalla murroksella, johon nykyiset tutkinnot eivät pysty enää vastaamaan. Työelämän ja sosiaalipolitiikan tutkija Satu Ojala Tampereen yliopistosta kuitenkin haastaa vallitsevaa käsitystä. –Pidän sitä myyttinä, että tutkinnot eivät vastaisi työelämän tarpeita. Pitää aina miettiä, kuka sellaisia väitteitä esittää. Miksi kouluttaisimme yhtään mitään, jos se olisi kouluttamista vain koulutuksen vuoksi? Suomessa kaikilla tutkinnoilla on pitkät ja vahvat perinteet ja vastaavuutta työelämään mietitään oppilaitoksissa tämän tästä. Ojala näkee, että uskomuksen seurauksena on johdettu jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä, joille ei aina löydy perusteltua tarvetta. –Muutoksen pitäisi lähteä opettajien asiantuntemuksesta sekä opiskelijoiden ja työpaikkojen tarpeista. Suomessa koulutuksen rakenteellinen kehittäminen tulee tyypillisesti ylhäältä saneltuna. Työelämän muutosta Ojala ei kiistä, mutta hänen mukaansa keskustelussa unohtuu, että muutos on jatkuvaa. –Minulla on ollut tapana sanoa, että muutoksen määrä on vakio. Sellaista ajan hetkeä ei ole koskaan ollut, etteikö työ olisi ollut muutoksessa. Teknologisoituminen ja digitalisaatio ovat isoja juttuja, mutta ne ovat olleet käynnissä jo kauan, eivätkä tee hetkessä uutta dramaattista murrosta. Ammattikoulutus pitää kaikki ikäluokat näpeissään Ammatillisella koulutuksella on Ojalan mukaan äärimmäisen tärkeä yhteiskuntapoliittinen tehtävä Suomessa. –Ammatillisen koulutuksen on noukittava ne ihmiset, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Sen täytyy pitää kaikki ikäluokat näpeissään, ja huolehtia niistä, jotka eivät tahdo itsestään polkua löytää. Ojala näkee, että koulutuksen siirtyminen yrityksiin voi antaa tärkeitä työelämäkontakteja ja vahvistaa ammattitaitoa, mutta se ei saa tapahtua laadukkaan perusopetuksen kustannuksella. –Oppilaitoksissa tarjotaan taitoja, jotka ovat työpaikasta riippumattomia. Meillä on hyvin harkitut opetettavat kokonaisuudet sisällöllisesti, ja kun niistä lähdetään leikkaamaan tai poistamaan jotain, se on aika raju linjanmuutos. –Yrityksissä on oltava sekä aikaa, että resursseja opiskelijan kouluttamiseen ja työnohjaamisen. Ehkä yritysten pitäisi saada jonkinlainen korvaus ohjaussuhteesta, jotta saadaan yritykset varmasti sitoutumaan, Ojala pohtii. "Kuva tulevasta työelämästä turhankin karu" Mutta millainen työelämä nykyisiä opiskelijoita odottaa? Ojalan mukaan pärjääminen kiihkeätahtisessa työelämässä vaatii osaamista, aktiivisuutta ja joustavuutta. Ojala kehottaa erityisesti kielten opiskeluun, sillä palveluammateissa taitovaatimukset laajenevat. –Vaikka paineet työelämässä ovat lisääntyneet, siellä on myös paljon mahdollisuuksia ja mielekkyyttä. Suomalaisista palkansaajista suurin osa on tyytyväisiä työhönsä, ja meillä on korkeatasoinen ja turvallinen työelämä. Ojalan mukaan työelämää ei pitäisi tehostaa enää yhtään enempää. –Kaikilla työpaikoilla tulisi olla aikaa ja resursseja ottaa mukaan enemmän harjoittelijoita, työkokeilijoita ja erilaisilta työurakatkoilta palaavia. Tämä palvelisi koko yhteiskuntaa. Vaikka tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia usein jännitetään, Ojalan mukaan suomalaisessa työelämässä on paljon jatkuvuutta. –Kuva tulevasta työelämästä on turhankin karu. Uran alkuvaiheessa saattaa tulla työttömyysjaksoja, mutta jos nuori vain menee eteenpäin ja kouluttautuu, niin kyllä töitä aika hyvin löytyy ja itsensä voi työllistää myös yrittäjänä. Pitää vain toimia tulevaisuutensa eteen.