Anna Humalamäki

Hallituksen kaavailemaa uutta työaikamuotoa, joustotyöaikaa, voisi noudattaa ainakin neljäsosa palkansaajista. Näin arvioi tutkija Hannu Karhunen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.

Ryhmä koostuu erityisasiantuntijoista ja johtajista, joita oli Suomessa vuoden 2014 tilastojen mukaan noin 470 000.

–Uudistus koskee varmimmin tätä joukkoa, Karhunen toteaa.

Jos laskuihin otetaan mukaan myös tavalliset asiantuntijat, porukka kasvaa suuremmaksi. Tampereen yliopiston tutkijatohtorin Satu Ojalan mukaan näihin kolmeen ammattiryhmään kuuluu puolet kaikista palkansaajista.

Joustotyöaika on yksi lukuisista työkaluista, jotka sisältyvät parhaillaan lausuntokierroksella olevaan työaikalain uudistuspakettiin. Tarkoitus on päivittää vuodelta 1996 peräisin oleva laki vastaamaan 2020-luvun tarpeita.

Käytännössä joustotyöaika tarkoittaisi, että työntekijä saisi suureksi osaksi päättää itse, missä ja milloin hän työskentelee. Pomo ja alainen voisivat sopia ottavansa sen käyttöön silloin, kun tehtävät eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja.

Uuden työaikamuodon suunnittelu on herättänyt työmarkkinajärjestöissä intohimoja. Elinkeinoelämän keskusliitto katsoo, että joustotyöaika sellaisena, kuin sitä työryhmässä on nyt valmisteltu, ei lisäisi aidosti joustavuutta.

Työntekijäpuoli taas on huolissaan riskeistä. Korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan mukaan olisi varmistettava, että työnantaja ei voi käyttää joustotyöaikaa esimerkiksi yö-, sunnuntai- ja ylityötä koskevien säännösten kiertämiseen.

Eurooppalaisittain katsottuna Suomi on jo nyt joustojen kärkimaita. Työolobarometri 2016 kertoo, että jonkinlaista joustoa työajoissa on 71 prosentilla palkansaajista.

Yksi heistä on myynti- ja markkinointiassistentti Riikka Heiska. Joustavan työajan ansiosta hän pystyy esimerkiksi pistäytymään pankissa kesken työpäivän tai hyppäämään aamulla myöhäisempään linja-autoon, jos uhkaa tulla kiire.

–Saan tulla töihin silloin kun haluan ja lähteä kotiin sitten, kun päivän tehtävät on tehty, Heiska kertoo.

Useimmiten hänen työpäivänsä ohjelmistoyritys Dicodessa rytmittyvät kuitenkin melko tavalliseen tapaan. Hän saapuu toimistolle aamulla seitsemän, kahdeksan maissa ja lähtee iltapäivällä.

–Asiakkaat saattavat olla paikalla vain virka-aikaan, Heiska perustelee.

Parin vuoden kokemuksen perusteella hän ei enää vaihtaisi takaisin säännölliseen työaikaan. Ainoa haaste joustoissa on aikataulujen sovittaminen yhteen kollegojen kanssa, koska kaikilla on oma rytminsä.

–Mutta sekin on aina järjestettävissä. Jos jollakin hommalla on oikein kiire, sovimme, että tulemme tiettyyn aikaan töihin.

Mikä työaikalain uudistus?

Hallitus uudistaa vuodelta 1996 peräisin olevaa työaikalakia vastaamaan nykymaailman tarpeita.

Lakiin kaavaillaan useita joustoja edistäviä muutoksia. Tärkeimmät niistä liittyvät joustotyöaikaan, työaikapankkiin, liukuvaan työaikaan ja oikeuteen sopia työajan pidentämisestä.

Uudistuksen valmistelu on edennyt riitaisasti. Kun työryhmän esitys lähti viime viikolla lausuntokierrokselle, valmistelussa mukana olleet keskusjärjestöt jättivät siihen eriävät mielipiteensä.

Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä joustoja pitäisi saada enemmän, kun taas työntekijäpuoli näkee niissä riskejä.


Kommentit (4)

  • siantuntija

    Yli kymmenen vuotta ”liukuvaa” työaikaa kahdella eri työnantajalla käyttäneenä en missään nimessä vaihtaisi kiinteään työaikaan. Periaatteessahan noissa on jotain sääntöjä (tyyliin klo 9-15 pitäisi olla paikalla) mutta käytännössä niitä ei noudateta. Jos on omaa menoa keskellä päivää, lopun päivää voi tehdä etänä tai ottaa vaikka koko päivän liukumavapaata, jos työtilanne sallii. Ainoastaan yhteiset työjutut, palaverit yms määrää että silloin pitää olla paikalla.

    Kulttuurishokki iskee siinä kohtaa, kun pitäisi tehdä yhteistyötä ulkopuolisten kanssa, ja sieltä tulee ensimmäiseksi kommentiksi ”meillä loppuu työaika 15.30 ja ylitöitä ei tähän hommaan tehdä”.

  • Nimetön

    Eli asiakas voisi soittaa milloin tahansa, etkä saisi tästä korvausta. Miten siis kaksi erilaista työaikamallia laitetaan yhteen, vai onko puhelinedusta kieltäytyminen paras vaihtoehto?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet