Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tuoreet tilastot kertovat, miten ihmiset haluavat asua – Helppo arki houkuttelee marjapuskia enemmän

Jos yhä luulet, että suurin osa Tampereen naapurikuntiin muuttavista asukkaista haluaa ilman muuta omakotitalon, ryytimaan ja marjapensaat, olet väärässä. Keskustassa ja kerrostalossa asumisen suosio on lähtenyt selvään nousuun myös Tampereen kehyskunnissa. Kangasalan Vatialassa asuvat Riku Heino ja Ella Koivisto kehuvat kerrostaloasumisen mukavuutta. - Kerrostalossa elämä on helpompaa. Ei tarvitse haravoida lehtiä eikä tehdä lumitöitä, Heino nauraa. Hän osti asunnon viime kesänä. Ella Koivisto muutti joulukuussa. Heino asui lapsuudessa omakotitalossa Kangasalan Sahalahdella. Koivisto asui omakotitalossa puolestaan Rovaniemellä. He eivät kuitenkaan haaveile omasta talosta. Tallimäen kerrostalokodin sijainti sopii hyvin pariskunnalle. Kaikki on vieressä: kauppa, koulu, kirjasto, sekä Kangasalantiellä oleva bussipysäkki. Tampereelle pääsee helposti. - Kangasala on samanlainen kuin Rovaniemi. Täällä ei ole mikään ryysis, Koivisto kehuu. Kangasalan kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen kertoo, että viime vuonna valmistuneista asunnoista kerrostaloihin sijoittui 328, omakotitaloihin 75 ja rivitaloihin 67 kappaletta. Asuntoja valmistui ennätysmäärä. Kuluvan vuoden tuotanto jää pienemmäksi, mutta viime vuonnakin myönnettiin rakennuslupa 220 kerrostaloasunnon rakentamiseen. - Omakotirakentamisen tuntuva väheneminen on tämän vuosikymmenen valtakunnallinen ilmiö, Lahtinen kertoo. Kerrostaloasuntoja valmistui vuosina 2013–2015 omakotitaloja enemmän Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa sekä tietenkin Tampereella. Eri asuntotyyppien rakentamisessa on kunnissa isoja vuosittaisia heittoja. Kaikkiaan Tampereen kaupunkiseudun eli Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen ja Vesilahden ja Ylöjärven alueella rakennettiin vuosina 2013–2015 yhteensä 5 001 uutta kerrostaloasuntoa, 912 rivitaloasuntoa ja 1 545 omakotitaloasuntoa. Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen uskoo, että kyseessä on pysyvä asumisideaalin muutos. Tulevaisuuden houkuttelevimmat asuinympäristöt ovat aiempaa tiiviimpiä, joukkoliikenteen saavutettavissa ja muutoinkin kunnissa, joiden palvelut ja maine ovat hyviä. - Kangasalla tällaisia alueita on kaavoituksessa keskustassa, Vatialassa kuin Lamminrahkassa. Auvinen huomauttaa, että osa asukkaista haluaa edelleen asua taajaman ulkopuolella esimerkiksi harrastuksensa takia. Sellaisiakin asuinalueita Kangasalta löytyy. Ylöjärvi tarjoaa omakotitalotontteja enemmän kuin kerrostaloasuntoja. Kaupunginarkkitehti Timo Rysä sanoo, että keskustan ja kerrostaloasuntojen vetovoima lisääntyy Ylöjärvelläkin. Yhtenä syynä on väestön vanheneminen, kaupunkiseudun hintakehitys ja se, etteivät kaikki omista autoa. Hän kuitenkin uskoo, että 25–40-vuotiaat perheelliset ihmiset muuttavat edelleen kehyskuntiin etsimään väljempää asumista ja pientaloja. - Riippumatta siitä, että laadukkaasti toteutetulle kerrostalovaltaiselle täydennys- ja uudisrakentamiselle on selkeä tilaus, ei se monestikaan tarjoa vastinetta ihmisten moninaistuville tarpeille tai edusta asumisen ideaalia kaikille. Vesilahdessa ei ole perinteisesti ollut varsinaisia kerrostaloja. Vesilahden kunnanjohtaja Erkki Paloniemen mukaan parhaillaan kunnassa valmistellaan asemakaavoja, jotka mahdollistavat pienkerrostalojen rakentamisen. - Niiden puute on muun muassa saanut aikaan sen, että omakotitaloistaan luopuvat iäkkäät ihmiset muuttavat kerrostaloihin etenkin Lempäälään ja Tampereelle. Samoin nuorille pareille tällainen asuntovaihtoehto olisi monessa tapauksessa hyvä ratkaisu. Rivitalokohteita ei ole tällä hetkellä näkyvissä. Myös omakotitonttien menekki on ollut vähäistä. - Tonttien osalta on aivan viime aikoina ollut viriävää kiinnostuksen lisääntymistä, Paloniemi muotoilee.