Päivi Vasara

Liikenainen ja taiteen ystävä Sara Hildén on tänä syksynä mitä ajankohtaisin nimi kaupungissa.

Hildénin nimi näkyy yhä katukuvassa, vaikka nimen haltija kuoli vuonna 1993. Sara Hildénin taidemuseo on – ainakin toistaiseksi – tutussa paikassa Näsijärven rannassa.

Nimikyltti on myös Näsilinnankadun ja Hämeenkadun kulmauksessa, missä on Hildénin takkikauppa. Vuodesta 1999 liike on toiminut perinteisellä liikepaikalla vanhassa Helsingin Osake-Pankin talossa.

SILJA VIITALA
Sara Hildénin taidemuseo on Tampereen Särkänniemessä sijaitseva taidemuseo. Sara Hildén, jonka nimeä museo kantaa, oli vaatetusalan yrittäjä ja suuri taiteen ystävä, joka kokosi elämänsä aikana suuren suomalaisen ja ulkomaisen taiteen kokoelman.

Sara Hildénin taidemuseo on Tampereen Särkänniemessä sijaitseva taidemuseo. Sara Hildén, jonka nimeä museo kantaa, oli vaatetusalan yrittäjä ja suuri taiteen ystävä, joka kokosi elämänsä aikana suuren suomalaisen ja ulkomaisen taiteen kokoelman.

Erika Hildén valitsi sopivan takin

Kolmannen polven yrittäjä Erika Hildén valitsi pyynnöstä isotädilleen liikkeen valikoimasta takin, joka sopisi kantajalleen tänä päivänä.

Erika Hildénin valinta on moderni, tyylikäs ja taiteellinen mustavalkoinen takki. Varmaankin isotäti olisi tyytyväinen siihen. Kaupungilla liikkuessaan hän pukeutui aina tyylikkäästi.

Erika Hildénille Sara Hildén oli papan sisko. Sara Hildén oli piinkova liikenainen. Tampereella sanottiin, että kukaan ei poistu hänen kaupastaan ilman uutta takkia. Vanha tungettiin pussiin ja uusi heti päälle. Henkilökuntansa Sara Hildén piti kurissa ja vaati tuloksia.

SILJA VIITALA
Juuri nyt yleisöä taidemuseoon vetää Ron Muesckin näyttely. Se on auki 16.10. asti. Ron Mueck on yksi aikamme merkittävistä kuvanveistäjistä, jonka teoksia ei ole koskaan aiemmin esitelty Pohjoismaissa. Hänet tunnetaan hyperrealistisista, elävän tuntuisista veistoksistaan.

Juuri nyt yleisöä taidemuseoon vetää Ron Muesckin näyttely. Se on auki 16.10. asti. Ron Mueck on yksi aikamme merkittävistä kuvanveistäjistä, jonka teoksia ei ole koskaan aiemmin esitelty Pohjoismaissa. Hänet tunnetaan hyperrealistisista, elävän tuntuisista veistoksistaan.

Parhaimmillaan viisi liikettä

Ensimmäisen oman muotiliikkeensä Sara Hildén avasi Hämeenpuistossa jo vuonna 1952. Veljenpojat Erkki ja Heikki Hildén avasivat Habitus Hildénin Hallituskadulle vuonna 1973, ja 1970-luvulla Hildénin liikkeitä oli parhaimmillaan viisi Tampereella ja Lahdessa.

Erona nykypäivään on se, että alkuaikoina asiakkaita vavahdutti, jos saatiin takki Ranskasta tai muualta ulkomailta. Nyt muodin aallonharjalla on pohjoismainen muoti.

- Tästä joku varmasti suuttuu, mutta sanon kuitenkin ääneen sen, että jos jälkipolvet siirtävät museon pois Näsijärven rannasta, niin se on vastoin taidekokoelman kerääjän isotätini Sara Hildénin tahtoa. Hänelle Näsijärven ranta oli rakas paikka.

Sara Hildénin säätiön arkisto
Sara Hildén ja Einari Vehmas Sara Hildénin taidemuseon avajaisissa 1979. Valokuva: Hannu Teriö.

Sara Hildén ja Einari Vehmas Sara Hildénin taidemuseon avajaisissa 1979. Valokuva: Hannu Teriö.

Teatterin lavalla ja elokuvana

Sara Hildénin ja hänen aviopuolisonsa taidemaalari Erik Enrothin tarina on tänä syksynä Tampereen Työväen Teatterin näyttämöllä. He avioituivat vuonna 1949, ja avioliitto päättyi eroon vuonna 1962.

Pariskunnan avioliitosta kertova elokuva Mesenaatti näytettiin televisiossa viime talvena. Arthouse Cinema Niagara järjestää elokuvasta esityksiä syyskuussa. Joitain vuosia elokuva nähtiin museon pihamaalla elokuun pimenevänä iltana.

TTT järjestää Sara ja Erik -näytelmästä keskustelutilaisuuden 15. syyskuuta. 27. syyskuuta on TTT:ssä uusi aluevaltaus: tamperelaisten vaatekauppiaiden muotinäytös.

Sara Hildénin säätiön arkisto
Sara Hildén 1940-luvun alussa. Juhannuksena 1945 hän tutustui Erik Enrothiin ja jo elokuussa samana vuonna Erik teki maalausmatkoja Tampereelle. Valokuva: Heinrich Iffland.

Sara Hildén 1940-luvun alussa. Juhannuksena 1945 hän tutustui Erik Enrothiin ja jo elokuussa samana vuonna Erik teki maalausmatkoja Tampereelle. Valokuva: Heinrich Iffland.

Sara teki rahat, Erik teki taidetta

Sara Hildénin ja Erik Enrothin avioliitossa asetelma oli siihen aikaan poikkeuksellinen. Sara Hildén oli perheen elättäjä, se joka tienasi rahat.

Sara Hildén teki kaikkensa, että taiteilijapuolison inspiraatio säilyi. Mies saattoi viettää vailla taloudellisia huolia pimeät talvikuukaudet Ranskassa ja Espanjassa. Perheeseen ostettiin auto aviomiehen toivomuksesta. Sara hankki vuonna 1955 taiteilijamiehelleen ateljeen Commercen talosta.

Kiivaan työtahdin vuoksi Erik joutui välillä juomakierteeseen. Tarvittaessa vaimo järjesti julkisia kohtauksia ravintoloissa, jotta hänen miehensä juominen loppuisi.

Sara Hildén oli lähtöisin köyhistä oloista. Hän oli jo liikenaisena laajasti kiinnostunut taiteista. Hän esimerkiksi arvosti suomalaista designia. Keräilynsä hän aloitti keramiikasta.

Vaurauttaan Sara Hildén ei ihmeemmin näyttänyt ulkoisesti. Hän asui tavallisessa kerrostaloasunnossa.

Avioeron jälkeen Sara Hildénillä ja Erik Enrothilla oli tekijänoikeuskiistoja Enrothin tuotannosta.

"Sanokaa minua taiteen ystäväksi"

Sara Hilden ei halunnut, että häntä sanotaan mesenaatiksi, vaan hän sanoi näin: "Älkää nimittäkö minua mesenaatiksi. Sanokaa taiteen ystäväksi. Sillä sitä minä olen ja olen ollut koko aikuisen elämäni, aina siitä lähtien kun nuorena tyttönä ostelin tamperelaisten nuorten maalarien töitä."

Kun museo avattiin vuonna 1979, Sara Hildén oli paljon paikalla päivystämässä pyörätuolissaan. Hänestä ei ole hänen merkittävään vaikuttajarooliinsa nähden kovin paljon valokuvia jäljellä, sillä hän vetäytyi mieluummin taustalle.

Sara Hildénin säätiön arkisto
Saara Hilden vuonna 1924. Etunimi oli silloin muodossa Saara. Hn päsi 1922 harjoittelijaksi kylmähalliin.

Saara Hilden vuonna 1924. Etunimi oli silloin muodossa Saara. Hn päsi 1922 harjoittelijaksi kylmähalliin.

Elämä oli täynnä työtä alusta loppuun

Timo Vuorikoski (Sara Hildénin taidemuseon johtaja Tampereella 1979–2006) laati kirjallisen muotokuvan tästä merkittävästä naisesta vuonna 1994.

Ensin Timo Vuorikoski teki esipuhetekstin Erik Enrothin varhaistuotantoa esittelevälle näyttelylle (23.11.1991–12.1.1992). Se perustui pitkälti pariskunnan kirjeenvaihtoon. Myöhemmin Vuorikoski kuunteli Sara Hildénin kertomuksia omasta elämästään, lapsuudesta, nuoruudesta, vuosista, jotka olivat täynnä työtä. Vuorikosken kirjaa on käytetty lähteenä tässä jutussa.

Vuonna 1940 29. joulukuuta Sara Hilden kirjoitti näin: "Suo anteeksi, että aina puhun työasioistani, vaan sehän se kuitenkin on tärkein momentti tässä elämässä."

Juttu on julkaistu Morossa 1. syyskuuta

Taidemuseo

Sara Hildén (1905–1993) oli tamperelainen liikenainen. Hän omisti naisten takkeihin ja leninkeihin erikoistuneita muotiliikkeitä Tampereella ja Lahdessa. Menestyvä liiketoiminta antoi Sara Hildénille mahdollisuuden paneutua taiteen keräämiseen, minkä tuloksena syntyi yksi Suomen laajimmista ja merkittävimmistä modernin taiteen kokoelmista.

Vuonna 1962 Sara Hildén lahjoitti yksityiskokoelmansa säätiölle, joka nimettiin hänen mukaansa. Kokoelman ytimen muodostavat Erik Enrothin runsaat 500 maalausta vuosilta 1945–1963.

Sara Hildénin säätiön suomalaisen ja ulkomaisen kokoelman teosmäärä kasvoi 1960-luvulla nopeasti. Seuraavalla vuosikymmenellä käynnistettiin neuvottelut oman museorakennuksen saamiseksi teoksille. Vuonna 1975 Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön kesken allekirjoitettiin sopimus, joka johti Sara Hildénin taidemuseon perustamiseen. Museo avattiin yleisölle 11.2. vuonna 1979.

Sara Hildénin taidemuseo on Tampereen kaupungin ylläpitämä modernin taiteen museo, jonne on talletettu Sara Hildénin säätiön omistama suomalaisen ja ulkomaisen taiteen kokoelma.

Voita teatteriliput

Tampereen Työväen Teatteri tarjoaa kolmelle Moron lukijalle seuralaisen kanssa mahdollisuuden nähdä Sara ja Erik -näytelmä.

Voit osallistua lippuarvontaan Moron netissä. Aikaa on viikko.

Sara ja Erik -näytelmä on tarina rahasta ja rakkaudesta. Päärooleissa ovat Teija Auvinen ja Ilkka Heiskanen. Ensi-ilta oli tällä viikolla tiistaina. Näytelmää esitetään syyskausi, ja mahdollisesti se jatkaa keväällä.

Kerro takkimuisto

Oletko joskus ollut Hildénin takkikaupan asiakas. Kerro meille muistosi. Oliko takki hyvä, oliko takki kallis, onko tuo takki vielä tallessa ja mikä on sen tarina? Jos sinulla on kuva takista, niin vielä parempi. Muistoja ja kuvia voit lähettää Moron sähköpostiin moro@aamulehti.fi


Kommentit (6)

  • Nimetön

    Sara Hildénin perustamaa kauppaa ei ole ollut aikoihin. Nykyisen Hildén Oy:n omistaja on kyllä samaa sukua, mutta hänen yrityksensä on Saran liikkeen jatkaja vain liikeidealtaan: laadukkaita takkeja naisille. Ei minulle ainakaan ole yritetty pakolla myydä. Muotitalo Hildenin maine oli kyllä ansaittu, ja sinne mennessään äidillänikin oli pakosuunnitelma valmiina :).

  • Asiakas

    Äitini tunsi Saaran hyvin ja kävimme Hildenillä seurakuntien talossa säännöllisesti ostoksilla. Siellä oli kaupungin paras valikoima ja ammattitaitoise myyjät. Muistan itse ostaneeni sieltä ainakin pitkän nahkatakin, kashmirvillaisen ulsterin ja silkkitakin; suoraan Pariisista! Kalliit oli hinnat, mutta laadusta kannatti maksaa. Takkeja pidin monta vuotta. Saara koulutti myyjiään kovalla kädellä ja näytti itse esimerkkiä varsin aggressiivisesta myynnistä. Määräys oli: ”ketään ei saa päästää ulos ostamatta”. Saaran ollessa liikkeessä hän myös puuttui liian ”lepsuun” myyntitapahtumaan, mikä oli ymmärrettävästi kiusallista sekä myyjälle, että asiakkaalle. Osa asiakkaista varmistikin ennen tuloaan soittamalla, ettei Saara ole paikalla. Äitini tunsi Saaran metkut ja hätisti hänet pois. Asioimme usein tietyn myyjän kanssa; sellaista ammattitaitoa ei enää kohtaa missään. Eikä Saaran liikkeen tasoista liikettäkään! Oi niitä aikoja!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet