Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tämä turkulaisravintola pääsi Michelin-oppaaseen – kaikki muut 29 suomalaisvalintaa Helsingistä

Miksi yksi ravintola saa Michelin-tähden ja toinen ei? Tähtiluokituksen mittareina ovat raaka-aineiden laatu, valmistustapa ja makujen yhteensopivuus, aterian persoonallisuus sekä vastine rahalle. Viides kriteeri eli laadun pysyvyys on kenties kaikkein vaikeimmin toteutettava: ruokailuelämyksen on oltava kerrasta toiseen yhtä vakuuttava. Himoittu Michelin-tähti irtoaa vain anonyymin tarkastajan arvion myötä. Yksi tähti tarkoittaa, että ravintola on omassa kategoriassaan poikkeuksellisen hyvä. Kahden tähden ravintolan takia kannattaa tehdä kiertomatka ja kolmen tähden ravintola on jo itsessään matkan arvoinen. Suomi pääsi oppaaseen 1987 Suomalainen ravintola sai ensimmäisen kerran tähden vuoden 1987 Michelin-oppaaseen. Tällä hetkellä yhden tähden ravintoloita on Suomessa neljä: Ask, Chef&Sommelier, Demo ja Olo. Tähdet kertovat ainoastaan ravintolassa tarjottavasta ruoasta. Palvelu ja ravintolan viihtyisyys arvostellaan aterinsymbolilla asteikolla 1–5. Varsinaisten tähtien lisäksi Michelin-oppaassa jaetaan myös Bib Gourmand -mainintoja hinta-laatusuhteeltaan hyviksi todetuille ravintoloille. Tänä vuonna sellaisen saivat helsinkiläiset Boulevard Social, Emo, Farang ja Gaijin. Kaskis: ”Eläväinen tunnelma” Kaikkiaan tämänvuotiseen Pohjoismaiden oppaaseen päätyi 30 suomalaisravintolaa. Ainoana Helsingin ulkopuolisena ravintolana mukana on turkulainen Kaskis, joka sai yhden aterinsymbolin eläväisestä tunnelmastaan. Rengasvalmistaja Michelin julkaisi ensimmäisen oppaansa vuonna 1900. Ravintoloiden tähtiluokitus aloitettiin 1930-luvulla.