"Suomi-neito metsäisenä mallioppilaana uhkaa joutua jalkapuuhun" – EU haittaa Suomen metsätalouden tavoitteita

Näkökulma: Metsäteollisuuden mielestä Suomen mittavat metsävarat jatkavat voimakasta kasvuaan eikä Suomella ole sen suhteen mitään hävettävää muihin maihin verrattuna.

PEKKA KARHUNEN

Metsä Group rakentaa Äänekoskelle 1,2 miljardin euron arvoisen selluloosatehtaan. Sellua tuotetaan 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Lisäksi tehdas tuottaa mäntyöljyä, tärpättiä ja kaasua.

Ahti Fagerblom

Euroopan komissio on viimeisen vuoden aikana tehnyt suuren määrän energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevia lakialoitteita. Suomelle jatkovalmistelussa riittää haasteita talouskasvun ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta, sillä komission esitykset eivät ole linjassa keskenään eivätkä myöskään Suomen tavoitteiden kanssa.

Eurooppa-neuvosto linjasi jo vuonna 2014, että EU:n tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 40 prosentilla muun muassa kasvattamalla uusiutuvan energian osuus EU-tasolla 27 prosenttiin.

Valitettavasti näyttää siltä, että hinku säädellä keinoja ja metsäasioita yhä yksityiskohtaisemmin johtaa aina vaan suurempiin ongelmiin juuri Suomessa, yhdessä uusiutuvan energian kärkimaassa.

Vuoden takainen komission kesäpaketti puhututtaa päättäjiämme edelleen ja hyvästä syystä. Suomi sai päästökaupan ulkopuolelle niin sanotulle taakanjakosektorille äärimmäisen kovan päästövähennystavoitteen.

Suomelle annettu EU:n kolmanneksi kovin tavoite perustui siihen, että Suomen nähtiin kuuluvan vauraudeltaan kärkikastiin Luxemburgin ja Ruotsin taakse, mutta esimerkiksi Saksan ja Ranskan edelle.

Myöhemmin komissio vaati Suomelta selvityksiä talouden kurjasta tilasta. Köyhiä tai vauraita, varmuudella tiedämme vain metsäisen Suomen olevan pulassa.

EU:lla ei ole virallisesti toimivaltaa jäsenvaltioiden metsäpolitiikkaan. Käytännössä tilanne näyttää olevan toisin. Suomi on jo pitkään kaavaillut kasvattavansa puunkäyttöä, mutta komission metsänieluja koskevat esitykset haittaavat näitä pyrkimyksiä.

Ilmastopolitiikkaan esitetty yhtälö ei toimi. Suomi ei voi olla vauras ja vähäpäästöinen uusiutuvan energian mallimaa, mikäli kasvavien metsävarojen käyttöä ei voida lisätä vastaamaan kasvavan puunjalostuksen tarpeita.

Suomessa on pitkään investoitu metsätalouteen satoja miljoonia euroja vuosittain metsävarojen kasvattamiseksi, jotta myös satoa voitaisiin korjata enemmän. Yllättäen tällainen pitkäjänteinen aktiivisuus nähdään nyt Brysselissä huonona asiana.

Asiaa koskeva julkinen keskustelu on niin sekavaa, että Suomen hienot lähtökohdat tahtovat unohtua. Varmaa tietoa on, että Suomen mittavat metsävarat jatkavat voimakasta kasvuaan eikä Suomella ole sen suhteen mitään hävettävää muihin maihin verrattuna.

Maassamme valmistetaan puusta tuotteita vastaamaan globaaliin kysyntään. Ihmisten tarvitsemat tuotteet tehdään joka tapauksessa jossain päin maailmaa. On hyvin loogista tehdä ne korkean puunjalostusosaamisen ja kasvavien metsävarojen Suomessa.

Toistaiseksi ei ole kuultu uskottavaa perustetta sille, miksi olisi kestävyyden kokonaisnäkökulmasta järkevämpää ulkoistaa ympäristö-, työllisyys- ja kansantalousvaikutukset johonkin muuhun maahan.

Puurakentaminen on saanut keskustelussa laajaa kannatusta, koska puumateriaalilla on puolellaan useita ympäristöetuja. Keskustelussa unohtuu, että järeiden puiden kasvattaminen edellyttää metsien harventamista, mistä saatavat ohuemmat puut kannattaa käyttää esimerkiksi sellun valmistukseen.

Metsäteollisuuden kantava ajatus puunjalostuksessa on käyttää erikokoiset puut ja erilaiset puujakeet, kuten kuoret, purut sekä hakkuutähteet, mahdollisimman viisaasti. Valitettavasti Brysselissä kiertää tarina, jonka mukaan pohjoismaissa metsät nähdään yksisilmäisesti polttopuuna.

Metsäkysymysten ja nielupolitiikan voisi olettaa olevan Suomelle yhtä juhlaparaatia. Suomella on suuri nielu ja valtaosa muista EU-maista on varsin pieninieluisia.

Valitettavasti uhkana on, että metsävarojen kasvuvauhdille asetetaan poliittisin perustein vähimmäisvaatimus, jonka alittaminen aiheuttaisi Suomelle laskennallisen päästön.

Kasvavien metsävarojen Suomelle voisi siten tulla päästösanktioita. Suomi-neito metsäisenä mallioppilaana uhkaa joutua jalkapuuhun.

Oikeudenmukaisuus riittäisi Suomelle. Pieninieluisia maita ei ole tarpeen syyllistää, mutta myös vihreä Suomi tarvitsee EU-politiikan juhlapuheissa mainostettua solidaarisuutta ja reiluutta.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Suomen ei kannata antaa periksi. Meillä on metsätalous kestävällä pohjalla ja metsä- ja puualan asiantuntijat ovat kyllä osanneet laskea metsän uusiutumis- ja tuotantovauhdin sekä teollisuuteen riittävän kapasiteetin.

    Ainakin aiemmin sellutehtaille tuotiin puuta myös itärajan takaa ja paperitehtaille jonkin verran eukalyptussellua Etelä-Amerikasta. Koko tuotanto ei ole ollut pelkästään kotimaisen puun varassa.

    Puunhinta ja kasvuvauhti (laadun ohella) tietysti vaikuttavat puuntuontiin mutta ympäristön kestokyky ja metsien monimuotoinen käyttöarvo on käsittääkseni jo vuosia ollut puunjalostusinsinöörien sydäntä lähellä myös.

    Toivottavasti EU ei pääse kyykyttämään Suomea tässä asiassa.

  • Soista hiilinieluja

    Tämä hiilinieluasia ei rajoita metsien käyttöä kun suhteellisen tuottamattomien ja rasjaasti tuettujen soitten turpeen otto ja poltto lopetetaan niin tämä asia on kunnossa. Suot ovat suuri hiilinielu Suomessa ennallistettuina. Suomessa maa-alasta 1/3 on ollut alunperin suota. Useat suot eivät tuota metsää edes ojitettuina mutta niihin vuosituhansien aikana kertynyt hiili alkaa hajota kuivattamisesta johtuen.

    Suot voivat tuottaa enemmän kasvatetulla lakalla ja ennallistettuina. Ennallistetut suot eivät enää päästä lietettä mökkijärviin ja pilaa lohikala- ja rapukantoja, jolloin turismikin saa pontta. Myös etelään leviävä metsäpeura tarvitsee ennallistettuja soita. Se on myös turismille hyväksi kun etelässäkin voi nähdä ”poroja”.

    Pohjavedet tarvitsevat ennallistettuja soita tasaamaan kuivien aikojen aiheuttamaa veden pinnan tason laskua. Lisäksi turve on syytä jättää kriisiaikojen varapolttoaineeksi.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet