Suomi juo stressatun lehmän maitoa – ”Immuunijärjestelmälle tehokkainta on äidinmaito”

Luomumaidon terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä. Raakamaito näyttäisi suojelevan allergioilta ja astmalta. Vaikutusta myös pikkulasten hengitystieinfektioihin.

Jukka Ritola
Suomi juo stressatun lehmän maitoa – ”Immuunijärjestelmälle tehokkainta on äidinmaito”

Opiskelija Jenni-Stiina Inkinen kantoi raakamaitoa asiakkaille Ahlmanin maatalousoppilaitoksella vuonna 2014.

Anita SimolaHelsinki

Hei, maidon ystävä, tiesitkö juovasi stressimaitoa?

Viime päivinä Aamulehden verkossa on kiistelty siitä, onko luomumaito parempaa ja terveellisempää kuin tavanomaisesti tuotettu maito. Keskustelu alkoi, kun kouluille yritetään saada nykyistä enemmän luomumaitoa EU:n tukirahan turvin.

Tutkimusprofessori Raija Tahvonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että tieteellistä näyttöä luomumaidon terveysvaikutuksista ei ole.

- Luomumaidossa ei ole tutkimusten mukaan merkitsevästi enempää välttämättömiä ravintoaineita kuin mitä on tavanomaisessa tuotetussa maidossa. Tosin ei ole tehty sellaista tutkimusta, jossa ihmiset olisi jaettu luomumaitoa ja tavanomaista maitoa käyttäviin ja tutkittu, syntyykö eroa.

Liiku lehmä, liiku

Sen sijaan Tahvonen haluaa esille asian, josta on puhuttu varsin vähän.

- Tehotuotannossa olevat lehmät ovat tietyn ajan elämästään metabolisessa kriisissä. Se tarkoittaa, että ne tuottavat enemmän maidossa olevaa energiaa kuin mitä ne pystyvät itse syömään. Tästä seuraa stressi. Se puolestaan vaikuttaa maidon hormonien ja kasvutekijöiden määriin.

Tahvosen mukaan tämän päivän tehotuotettu maito on jotakin aivan muuta kuin vanhan ajan tilamaito.

- Esimerkiksi 89-vuotiaaksi elänyt isäni joi lapsuudessa maatiaislehmän tuottamaa maitoa, joka oli niin sanottua raaka- tai tilamaitoa. Se käytettiin samana tai seuraavana päivänä tai vaihtoehtoisesti se hapatettiin. Nykyiset tehotuotetut prosessoidut maidot säilyvät 2–3 viikkoa. Meillä ei ole tieteellisiä todisteita siitä, miten maidon kaikki käsittelyvaiheet, kuten iskukuumennus ja pastörointi vaikuttavat.

EU:n säädösten mukaan parsinavetoista on luovuttava siirtymäkauden jälkeen ja siirryttävä pihattonavetoihin.

- Kun lehmä pääsee vapaammin liikkumaan, niin kuvittelisin, että silloin myös sen stressi helpottaa jonkin verran. Ihmisille liikkuminen on valtavan tärkeää. Miksi se ei olisi lehmälle, sillä ihmisillä ja lehmillä on aika suuri osa geeneistä yhteisiä. Liikunnan salliminen ei poista sitä tosiasiaa, että lehmä joutuu hajottamaan kudoksiaan tuottaessaan suuria määriä maitoa.

Raakamaidosta näyttöä

Luomumaidon vaikutusta allergiaan ei ole tutkittu. Sen sijaan maailmalla on tehty muutama iso tutkimus raakamaidosta.

- Tutkimukset kertovat, että raakamaito voisi ehkäistä allergiaa ja astmaa sekä alle kaksivuotiaiden lapsien hengitystieinfektioita.

On selvitetty, että raakamaidon juonti vaikuttaisi myönteisesti immuunijärjestelmään.

- Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole vertailtu luomuraakamaidon ja tavanomaisen raakamaidon eroja. Kun luomumaitoa prosessoidaan, niin on vaikea sanoa, onko jäljellä mitään mahdollisista eroista.

Äidinmaito parasta

Tahvosen mukaan immuunijärjestelmän kannalta tehokkain on äidinmaito.

- Seuraavaksi tulee raakamaito ja raakamaito kiehautettuna, sitten pastöroitu ja viimeisenä iskukuumennettu maito. Siinä ei tosin ole enää mitään tehoa immuunijärjestelmän vahvistamisen kannalta.

Jos haluaa raakamaitoa, on nähtävä hiukan vaivaa. Huonon säilyvyytensä takia sitä ei ole markettien hyllyillä.

- Tilojen suoramyynnistä raakamaitoa voi ostaa. Myynnissä ollaan varovaisia. On totta, että raakamaidon välityksellä voi levitä infektioita. Maito pitää ilmeisesti ensin kiehauttaa, jotta se olisi mikrobiologisesti turvallista.

Maitoahan alettiin aikoinaan pastöroida sen takia, että haluttiin estää tuberkuloosi ja salmonella.

Mikrobit - tuntematon hyvä

Mutta palataan vielä hetkeksi luomumaitoon. Siinä ja tavanomaisessa maidossa on mahdollisesti erilaisia mikrobeja.

- Ne eivät tule pelkästään ympäristöstä, vaan myös lehmän oman immuunijärjestelmän kautta. Ongelma on, että tällä hetkellä emme tiedä, minkälainen mikrobisto on ihmiselle hyväksi. Se tiedetään, että sen pitäisi olla monimuotoinen. Luomukasveissa ja myös rehuissa mikrobistot ovat monimuotoisempia kuin tavanomaisessa, mutta wi tiedetä, onko tavanomaisen ja luomumaidon mikrobistossa eroja, tai säilyvätkö erot pastöroinnissa.

Paljon olisi siis vielä tutkimista.


Kommentit (19)

  • Nimetön

    Luomu- ja tavanomaisen maidon välillä voi aivan hyvin olla eroja – kenties monenlaisia eroja.
    Rehujen laadussa voi olla monenlaisia eroja. Esimerkiksi torjunta-aineiden jäämissä. Niistä monet voivat vaikuttaa hormonaalisesti muuttaen aineenvaihduntaa jne.

    Esimerkiksi norjalainen tutkimusryhmä löysi uomusoijassa eroja 36 eri aineen kohdalla.

    Viljelymenelmä erotettavissa soijapavuissa; Glyfosaattia kertyy gm-soijaan

    Saman tutkijaryhmän jatkotutkimuksessa tehtiin ruokintatutkimuksia samoilla soijanäytteillä vesikirpulla. Erot olivat selviä eri syöttömäärillä ja saman suuntaisia kuin ensimmäisessä analyyseihin perustuvassa tutkimuksessa. Luomusoija sopi paremmin vesikirpun ravinnoksi (mm. korkeampi poikasten eloonjääminen, parempi poikasten kasvu ja hedelmällisyys) kuin tavanomainen soija, joka puolestaan oli parempaa rehua kuin gmo-soija. Soijan kuumennus pienensi eroja, mutta ei poistanut eroja.

    Kyseessä oli siis kolmella eri menetelmällä tuotetun soijan vertailu rehuna. Jos yksi rehun osatekijä voi vaikuttaa näinkin paljon, niin kaikkien rehujen erilainen tuotantotapa voi vaikuttaa kenties vieläkin enemmän. Tarkkojen ja riittävän syvälle menevien tutkimusten puutteessa emme voi sulkea luomumaidon laadullista paremmuutta pois. Eikä vain olettaa, että eri tavoin tuotetut rehun vaikuttavat lehmän aineenvaihdunnassa aivan samalla tavalla.

    Life cycle fitness differences in Daphnia magna fed Roundup-Ready soybean or conventional soybean or organic soybean. 2014. Cuhra ym. Aquaculture Nutrition 2014. DOI: 10.1111/anu.12199

  • Ai ei ole?

    Yhteiseurooppalainen Pasture Study ”Unprossed cow`s milk protects infants from respiratory infections” , samaan Pasture Study sarjaan kuuluis myös tutkimus lapsuusiän astmasta. Infektiot leviävät herkästi kouluissa ja päiväkodeissa, rasvaton maito ei tarjoa suojaa, mutta täysluomumaito voisi niin tehdä. Meillä juodaan kotona luomua, koulussa vettä jollei käy niin, että rasvaista luomua tulisi tarjolle 🙂

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio