Suomessa on käynnissä uusi "suuri muutto" – tästä syystä kaupunkeihin kaivataan vauraita

Ossi Ahola
Suomessa on käynnissä uusi

Virpi Masonen katselee jo uuden työpaikkansa ikkunasta tulevaa kotikaupunkiaan.

Kirsikka Otsamo teksti, Ossi Ahola kuvat

Nuori väki on nyt liikkeellä. Uuden muuttoliikkeen voittajia ovat isot kasvukeskukset ja niiden ympäristökunnat.

– Suomessa on meneillään suurin maaltamuuttoliike sitten 1970-luvun eli uusi "suuri muutto", kertoo valtiotieteiden tohtori, muuttoliiketutkija Timo Aro.

Aro on syventynyt muuttovirtojen kehitykseen vuosien ajan.

- Liikekannalla ovat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. 2010-luvulla he ovat liikkuneet Suomessa yhä suurempiin keskittymiin ja pohjoisesta ja idästä etelään.

Koko muuttoliikettä leimaa polarisoituminen. Entistä harvemmat ja isommat keskittymät keräävät muuttovoitot. Kääntäen yhä useammat asuinalueet siis autioituvat ja tyhjenevät.

TIINA SOMERPURO/KL
Muuttoliiketutkija Timo Aro on tutkinut tilastoja vuosien varrelta. Niistä näkee, että suuret etelän keskukset vetävät yhä enemmän nuorta, muuttohalukasta väkeä.

Muuttoliiketutkija Timo Aro on tutkinut tilastoja vuosien varrelta. Niistä näkee, että suuret etelän keskukset vetävät yhä enemmän nuorta, muuttohalukasta väkeä.

Suuret ikäluokat jäivät kaupunkiin

Neljä viidesosaa muuttajista on alle 35-vuotiaita. Näin on ollut pitkään. Kun elämäntilanne vakiintuu, muuttohalukkuus vähenee.

- Vielä 2000-luvun vaihteessa uskottiin, että suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle koettaisiin jonkinlainen suuri maallepaluu. Sitä ei kuitenkaan tullut, Aro kertoo.

Maalla toki käydään ja vietetään pitkiäkin aikoja. Monella on kesäasunto, ja jos nämä saataisiin mukaan tilastoihin monipaikkaisuutena, näkymä olisi monipuolisempi.

- Jos myös osa verotuloista menisikin kakkosasunnon kunnalle, tilanne koko Suomen kannalta muuttuisi, Aro miettii.

Kuntatalous kaipaa vauraita

Pirkanmaa on muuttovoittoaluetta. Se ei kuitenkaan kerro kaikkea.

- Finanssikriisin jälkeisenä aikana 2010–2015 Pirkanmaalle on muuttanut 9 171 henkeä enemmän kuin sieltä on muuttanut pois. Kun tutkitaan muuttovirtoja tarkemmin, voittajia ovat sielläkin vain muutamat alueet. Nykytrendissä yhä enemmän väkeä tulee kohti Tamperetta ja Etelä-Pirkanmaata. Sen sijaan esimerkiksi pohjoiset, lounaiset ja luoteiset alueet maakunnan reunoilla kärsivät väestökadosta.

Aro kehottaa kaupunkien suunnittelijoita ja päättäjiä perehtymään muuttomäärien ohella myös muuttajien muihin tunnusmerkkeihin.

- Kuntatalouden kannalta muuttajien rakenne on monin verroin tärkeämpi kuin muuttoliikkeen määrä. Opiskelukaupunki Tampere kärsii muuttotappiota työllisistä ja keski- ja hyvätuloisista ihmisistä.

- Siinä missä Tampere saa erityisesti työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia muuttajia, Etelä-Pirkanmaalle valuu työllisiä perheellisiä, aktiivi-ikäisiä, koulutettuja, keski- ja hyvätuloisia ihmisiä, hän paljastaa.

Tyypilliset Tampereelle muuttajat ovat nuoria opiskelijoita tai työpaikkojen takia muuttavia sekä "etelään tulijoita".

- Kaupungissa on laaja koulutustarjonta. Ennen Tampereelle tultiin myös ICT-alan työpaikkojen houkkuttamana, mutta se on vähän vähentynyt. Tampere ja esimerkiksi Jyväskylä houkuttelevat myös paljon Pohjois-Suomesta etelämmäs haluavia ihmisiä.

Myös työpaikat muuttavat

Suomen 70 seutukunnasta 65 luovuttaa väkeään Tampereen seutukunnalle. Nuo viisi seutukuntaa, jotka imevät väkeä Tampereelta ovat Helsinki, Etelä-Pirkanmaa, Tunturi-Lappi ja kaksi Ahvenanmaan aluetta.

- Koko Suomea ajatellen nyt on näkyvissä, että työpaikatkin alkavat hakeutua muuttovoittoalueille. Ennen ihmiset liikkuivat työn perässä, nyt työt ja investoinnit viedään sinne, missä on jo valmiiksi resursseja, Aro kertoo.

Syntyy positiivinen kierre.

Koko Pirkanmaa saa muuttotappiota vain kahteen maakuntaan: Uudellemaalle (–3 513) ja Ahvenanmaalle (–7).

- Ahvenanmaa on vauras maakunta, joka kerää väkeä pikkuhiljaa.

Miksi ihmiset sitten haluavat tulla juuri Tampereelle? Aron mukaan kaupungin vetovoima on vain kasvanut viime vuosina. Vetovoimasta hyötyvät myös kaikki Tampereen seudun kehityskunnat ja seutukunnan ulkopuolella esimerkiksi Akaa ja Valkeakoski.

- Tampere on Helsingin jälkeen seuraava kestomenestyjä ja sen kasvukehä vain laajenee. Suomen kasvukäytävä kulkee linjalla Helsinki–Riihimäki–Hämeenlinna–Tampere. Tässä yksi tärkeä tekijä on päärata. Hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat muuttajia.

Myös Seinäjoen ja Vaasan vetovoima on kasvanut.

Vetovoima vaatii pöhinää

Aro on listannut vetovoimatekijät kolmen otsikon alle. Kovia tekijöitä ovat työpaikkakehitys, koulutustarjonta, alue- ja paikallistalouden dynamiikka sekä tulevaisuutta tukevat investoinnit. Pehmeitä vetovoimatekijöitä ovat "urbaania pöhinää" tuovat asiat, kuten kaupungin maine, sen tarjoamat elämykset, palvelut, ympäristön houkuttavuus ja luontoarvot. Kolmas luokka liittyy puhtaasti sijaintiin ja liikenneyhteyksiin.

On helppo nähdä, miksi Tampere on ollut onnekas.

Kaupungin mainetekijöitä voivat Aron mukaan olla jopa sinne sijoittuvat televisiosarjat. Ihmisten mielikuva muodostuu monesta seikasta, eikä se muutu helposti.

- Tarvitaan paljon enemmän kuin yksi delfiinikohu, että kaupungin maine muuttuisi. Tampere näyttäytyy paikkana, jonne on helppo tulla ja kotiutua, Aro heittää.

Miksi muuttovirtoja sitten pitäisi toivoa? Eikö jossain vaiheessa voisi alkaa ajatella, että nyt on hyvä?

- Tuo onkin hyvä kysymys. On perinteisesti ajateltu, että jokaisen menestyvän alueen tulevaisuus perustuu kasvuun. Se suo positiivisen kierteen.

Aro ei kaupungin johdossa tyytyisi pelkkään kasvuun. Hän pyrkisi ohjaamaan myös tulijavirran rakennetta.

- Olemme monella alueella tyytyneet pelkkään muuttovoittoon. Jokin paikka saattaa olla erittäin vetovoimainen opiskelijoille, nuorille ja vaikka maahanmuuttajille. Tarvitaan kuitenkin myös työllisiä, vauraita ja aloilleen asettujia, joista saadaan veronmaksajia.

Näissä luokissa Tampereen kehyskunnat hyötyvät kaupungin vetovoimasta.

- On tyypillistä, että keskuskaupunki ottaa vastaan paljon työvoiman ulkopuolisia ja työttömiä ihmisiä.

Tämäkin erityispiirre on 2010-luvulla hieman tasoittunut. Keskuskaupunkien vetovoima on alkanut houkuttaa myös aktiivi-ikäisiä, työllisiä, koulutettuja ja hyvätuloisia ihmisiä. Syy voi olla taloustilanteessa, pankkien lainanantopolitiikassa tai laajemmin nuorten aikuisten asumispreferensseissä. Pieni omistusasunto tai vuokra-asunto kaupungissa saattavat riittää entisten isojen omakotitalojen sijaan.

Lapsia myös saadaan entistä vanhempina, joten aika muuttaa kaupungin ulkopuolelle lykkääntyy.

- Yhä enemmän on myös nuoria, jotka ovat asuneet koko elämänsä kaupungissa, eivätkä he kaipaa maalle aikuisinakaan.

Ossi Ahola
Koti löytyi! Virpi Masonen sai työpaikalleen soiton vuokranantajalta. Asunnon metsästys oli vihdoin päättynyt.

Koti löytyi! Virpi Masonen sai työpaikalleen soiton vuokranantajalta. Asunnon metsästys oli vihdoin päättynyt.

Lähiöt kaipaavat tukea

Tyhjeneekö siis maaseutu kokonaan? Tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa. Aro arvelee, että jos nykyinen kehitys jatkuu, myös aluepolitiikkaa pitää miettiä uudelleen.

Se on Aron mukaan Suomessa yhä arka asia. Maaseutu pitää pitää elävänä, mutta myös kaupunkeja pitää tukea.

- Kansallinen etu on se, että aidosti kasvavia ja elinvoimaisia alueita tuetaan, hän arvioi.

- Vuosikymmenien ajan aluekehityksessä on kiinnitetty huomiota siihen, että väestöään menettäviä ja muuttotappiokuntia on yritetty auttaa. Samalla on unohtunut se, että myös kasvavien alueiden sisällä on suuria eroja. On hyvin vaarallista antaa sellaisen kehityksen jatkua, missä joillekin kaupungin alueille alkaa hakeutua hyvin yksipuolista väestöpohjaa. Se voi pahimmillaan johtaa slummiutumiseen tai lievemmin asuinalueiden väliseen eriytymiseen, mitä kukaan ei toivo Suomeen.

Aro suuntaisikin pikaisesti tukea kaupunkien lähiöille.

- Lähiöissä asuu yhtä paljon ihmisiä kuin haja-asutusalueilla, mutta kuinka vähän niiden kehittämisestä puhutaan, hän kysyy.

Aro työskentelee nykyään Porin kaupungin kehittämisen parissa. Kaupunki putosi taantumaan hieman muita kaupunkeja myöhemmin, mutta joutuu nyt kohtaamaan sen takapotkunkin muita pitempään.

- Kaupunki on panostanut viime aikoina voimakkaasti muun muassa erilaisiin yleisötapahtumiin. Pehmeät vetovoimatekijät ovatkin yllättävän vahvoja. Valitettavasti rakennemuutoksen ajan maine pysyy yhä monien mielikuvissa, Aro kertoo.

Tampere saa kiitettävän

Tampereella maineseikat ja sijainti ovat kunnossa. Aro antaa kouluarvosanat sekä Pirkanmaalle että sen osa-alueille muuttovirtojen kahmimisessa.

- Pirkanmaa saa kokonaisuutena yhdeksikön. Luoteis- ja Lounais-Pirkanmaalle annan kuutosen, Ylä-Pirkanmaalle viitosen, Etelä-Pirkanmaalle kahdeksan ja Tampereen seudulle yhdeksän.

Tulevaisuudessa Etelä- ja Lounais-Suomen kaupungit kasvavat yhä enemmän yhteen. Yksi kasvuodotus liittyy maahanmuuttajien sijoittumiseen. He pyrkivät muita vahvemmin juuri isoimpiin kaupunkeihin.

- Pääkaupunkiseudulla jo 14 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Tampereen seudulla ja vaikka Lahdessa luku on alle seitsemän prosenttia.

Turvapaikanhakijoiden asettumistakaan ei osata vielä tarkkaan arvata.

- Heistä vähintään joka toinen asettuu todennäköisesti pääkaupunkiseudulle. Ulkomaalaistaustaisten muuttoliike on vielä keskittymävetoisempaa kuin kantaväestön, Aro arvelee.

Muutto käynnissä

Varsinkin nuoret muuttavat nyt paljon. Muutto etenee yhä isompiin ja harvempiin kaupunkikeskuksiin. Väki valuu pohjoisesta etelään.

Seutukuntien välinen nettomuutto 2010–15

Etelä-Pirkanmaa +160

Lounais-Pirkanmaa –148

Luoteis-Pirkanmaa –380

Ylä-Pirkanmaa –1324

Tampere +11 193

Vuosina 2010 –2015 Pirkanmaa sai väestönlisäystä yhteensä 20 493 henkilöä, josta kuntien välisen muuttolikkeen osuus oli 9 171 henkeä.

Pirkanmaalta on muuttotappiota

Uudellemaalle –3513

Ahvenanmaalle –7

Kaikista muista maakunnista tuli muuttovoittoa.

Seutukunnista tullaan Tampereelle

Seutukuntia on Suomessa 70. Niistä 65 luovuttaa asukkaitaan Tampereen seudulle. Tampereen seutukunnalta valuu asukkaita vain Etelä-Pirkanmaalle, Tunturi-Lappiin ja kahdelle Ahvenanmaan alueelle.

Tampere on Helsingin jälkeen toinen kestomenestyjä.

Vetovoimaa lisäävät

Työpaikat ja potentiaaliset työmahdollisuudet

Koulutustarjonta

Vetovoimainvestoinnit

Ilmapiiri eli "urbaani pöhinä"

Maine

Elämykset, vetovoimatapahtumat

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut

Luonto, järvet

Sijainti ja liikenneyhteydet

Virpi Masonen on muuttamisen konkari

Yliopisto-opettaja Virpi Masonen saa juuri ilouutisen. Vuokra-asunto Tampereen Finlaysonin alueelta on löytynyt! Se on syyskuun ajan Turusta työpaikalleen junalla matkustaneelle Masoselle onnenpotku.

- Tampereelta on ollut todella paljon vaikeampaa löytää asuntoa kuin Turusta. Siellä on paljon pieniä asuntoja tarjolla ja vuokrataso on alhaisempi, hän arvioi.

Ossi Ahola
Tampere tarvitsee ihmisiä, joilla on työpaikka. Virpi Masonen tulee töihin yliopistolle.

Tampere tarvitsee ihmisiä, joilla on työpaikka. Virpi Masonen tulee töihin yliopistolle.

Masonen on muuttamisen konkari. Muun muassa Paimiossa, Raisiossa, Säkylässä, Huittisissa, Hartolassa, Turussa, Helsingissä ja Tampereella asunut opettaja on viettänyt kahteen kertaan pitkän työjakson myös ulkomailla. Ensin Unkarissa ja sitten Saksassa. Aikanaan Masonen on opiskellut Tampereella ja asunut täällä myös opintojen jälkeen. Pisin aika samassa paikassa eli liki 15 vuotta vierähtikin juuri Pirkanmaalla.

- Minulla on ollut täällä koko ajan tanssiharrastus myös muualla asumiseni aikana. Olen siis käynyt Tampereella usein. Nyt suurin syy paluuseen liittyi työhön.

Masonen kehuu Tamperetta nätiksi kaupungiksi. Myös toimivat liikenneyhteydet miellyttävät. Hänestä Tampereelle on helppo kotiutua. Turusta hän jää kaipaamaan vain vanhan historiallisen kaupungin arkkitehtuuria sekä loistavia ruokaravintoloita.

- Tampereella hain asuntoa monesta paikasta. Erityisesti minua kiinnostivat Pyynikin, Pispalan ja Tahmelan seutu sekä Trikoon alue. Kävin katsomassa asuntoa myös Kalevassa. Autottomana ihmisenä halusin saada kodin kävelymatkan päästä työpaikaltani.

Masonen on niin muuton kuin kotiutumisenkin mestari. Hän ei ole kokenut uusien ystävien hankkimista hankalaksi yhdenkään siirtymisensä jälkeen. Ystäväpiirissään hän on harvinaisen liikkuvainen.

- Minä olen ollut se joka muuttaa ja käy sitten katsomassa kavereitaan paikkakunnilla, joissa he ovat asuneet iäisyyden, hän nauraa.

Lokakuun alusta Masonen kotiutuu Plevnan punatiilisiin taloihin Tampereelle. Sitä, kuinka pitkään hän matkalaukkujaan kaapissa tällä kertaa säilyttää, hän ei voi tarkkaan edes arvata.


Lue myös nämä


Kommentit (31)

  • Nimetön

    Tampereen seutu tarvitsee ratakan ja lähijunaliikennettä.

    Lisäksi Kehä II tie Ruskosta Kangasalan lentolaan tarvitaan.

    Ideaperkin aluetta tulisi kehittää monipuolisemmin.

  • Nimetön

    Suuri muuttoaalto ei ole seurausta kaupunkien parantuneesta vetovoimasta vaan maaseudun ja taajamien kurjistumisesta. Tampereella esimerkiksi työttömyys jolkottaa 18% paremmalla puolella, missä ei ole mitään kehuttavaa, mutta maaseudulla se liikkuu vielä korkeammissa lukemissa. Mitään syytä rummuttamiseen ei ole tämän muuttoliikkeen suhteen.

    Suurin syy maaseudun ja taajamien kurjistumiseen on palveluiden keskittäminen, mistä esimerkkinä voi pitää Sote-uudistusta. Julkinen sektori on merkittävä työllistäjä Suomessa – ja työn perässähän maaltamuuttajat tulevat. Jossain vaiheessa saavutetaan kuitenkin saturaatio, eivätkä erot maaseudun ja kaupunkien välillä ole enää merkittäviä. Saturaatiopisteen saavutetaan, kun asuntopula saavuttaa tason, jolla vuokra-asuminen on liian kallista jopa työssäkäyvän kukkarolle. Loput lähtijät jäävät maaseudulle, kun tajuavat, että määränpäässä odottaa kurjistuva betonilähiö, jonka vuokrien maksamiseen kuluvat viimeisetkin osa-aikaisesta työstä ansaitut sentit.

    Edellisen perusteella on helppo päätellä, että tässä taotaan kovaa tiliä ihmisten perustarpeiden, aluepolitiikan ja euron suoman halpakorkoisen lainan turvin. Yllättäen media on hehkuttanut viime aikoina, miten rakennussektorin buumi pitää Lama-Suomen pyörät pyörimässä. Nykyisellä kehityksellä ei ole mitään tekemistä 60- ja 70-lukujen kanssa, jolloin tulijoita odotti kaupungeissa oikeasti parempi tulevaisuus.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet