Sulo Aittoniemi 1936–2016 – Näistä Suti muistetaan

Sulo Aittoniemi 1936–2016 – Näistä Suti muistetaan

Sulo Aittoniemi olivat erottamaton pari. Hän esitteli soittotaitojaan vuonna 1993.

Matti Mörttinen, Aamulehti

Ikaalisissa 11. heinäkuuta 1936 syntynyt Sulo Eerikki Aittoniemi nousi maineeseen ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla niin sanotun Noppa-jutun myötä.

Rehevä rikospoliisi miellytti kansan syviä rivejä etsiessään ja kuulustellessaan poliittisia vaikuttajia näiden kytköksistä rakennusyhtiöön.

Viimeistään maine kasvoi legendaarisiin mittoihin, kun "Suti" marssitti poliisit sosiaalidemokraattien puoluekokoukseen Lahteen pidättämään Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan.

Rakettimainen kansansuosikki

Kun kansa 80-luvulla laajemminkin kyllästyi rötösherroihin, nostettiin kansanedustajaehdokkaiksi tunnettuja nimiä politiikan ulkopuolelta. Voimiinsa Veikko Vennamon nousun ja laskun jälkeen palanneen Smp:n puheenjohtaja Pekka Vennamo sai tammelalaisessa pubissa puhutuksi Aittoniemen ehdolle, ja tämä valittiin vuonna 1987 silloisesta Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä Arkadianmäelle. Jäsenkirjaa Suti ei kuitenkaan ottanut, vielä.

Neljä vuotta myöhemmin Aittoniemi oli Tampereelle muutettuaan koko valtakunnan hulppeimpia ääniharavia. Lähes 19 000 äänestäjä antoi hänelle luottamuksensa.

Hiipuvalle Smp:lle poliisimies oli eräänlainen pelastaja, ja hänet hurrattiin puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1994 vaaleihin, jotka olivat samalla ensimmäiset suorat presidentinvaalit Suomen poliittisessa historiassa.

Valtionpäämieheksi värikästä persoonaa ei kuitenkaan kelpuutettu, äänisaalis jäi noin prosenttiin.

Alkiolainen puhelakkolainen

Vennamolaisten kanssakin sukset menivät kohta ristiin, ja niinpä Aittoniemi ehti olla eduskunnassa vielä keskustan kansanedustajanakin kunnes vaihtoi jälleen ryhmää ja perusti oman, niin sanotun alkiolaisen ryhmänsä.

Kautta vuosien hän oli kärjessä eduskunnan läsnäolo-, puheenvuoro- ja aloiteaktiivisuutta mittaavissa listauksissa. Mutta Suti ei olisi ollut Suti, jos hän ei lopuksi olisi ryhtynyt pitämään suoranaista mykkäkoulua. Hän siis lopetti kokonaan puheenvuorojen pitämisen istuntosalissa.

Parlamentaarikon uran Aittoniemi päätti vuoden 2003 eduskuntavaaleihin.

Muusikko, kirjoittaja, näyttelijä...

Oman aikansa puhutuimpana populistipoliitikkona Suti vastusti homosuhteiden virallistamista ja pakolaisten "hyysäämistä".

Hän sai mainetta ja sympatiaa toki myös siitä, että oli suoraselkäisesti aina sitä, mitä oli. Siihen kuului vaikkapa se, että hän meni vastaanottokeskukseen soittamaan turvapaikanhakijalapsille huuliharpullaan Eldankajärven jäätä.

Aittoniemen julkikuvaan kuuluivat myös satahämäläisen sahtiperinteen vaaliminen, näytelmien kirjoittaminen, esiintyminen alueen kesäteattereissa ja monet muut mieleenpainuvat tempaukset.

Aittoniemen ajatusmaailmaa ei ehkä aina jaettu, mutta hänen seurassaan viihdyttiin. Kenenkään aika tullut pitkäksi Sutin juttuja kuunnellessa.

Juttua muokattu 16:19: Pekka, ei Veikko Vennamo puhui Aittoniemen kansanedustajaehdokkaaksi.


Lue myös nämä


Kommentit (6)

  • Nimetön

    ”Kaivattaisiin kipeästi uutta Aittoniemeä paljastamaan hyväveliverkostot.”

    Eipä taida kukaan enää uskaltaa. Yhtälailla siirrettäisiin syrjään jos lähtisi liian syvälle tonkimaan.

  • Nimetön

    Mitäs mieltä tämä Suti olikaan maahanmuuttajista. Siitä minä hänet parhaiten muistan.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet