Tiina VuorimäkiAamulehti, STT

Toinen maailmansota vaikutti ratkaisevasti nykyisten globaalien ympäristöongelmien syntyyn, ilmenee Helsingin yliopistossa julkaistusta tutkimuksesta. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälisesti laaja yhteenveto toisen maailmansodan ympäristöhistoriasta.

- Vakavin ja pitkäaikaisin sodan synnyttämistä ympäristöuhkista oli tietysti ydinaseiden kehittäminen, sanoo talous- ja sosiaalihistorian dosentti Simo Laakkonen. Hän veti tutkimusprojektia, jonka tuloksena syntyi teos The Long Shadows: A Global Environmental History of the Second World War.

Sota synnytti maailmanlaajuisen kaatopaikan, jota ei ole puhdistettu kunnolla. Tämä laaja kaatopaikka koostuu hylätyistä etulinjoista, puoliksi upotetuista laivoista, tyhjiksi jätetyistä tukikohdista ja pommitetuista kaupungeista Euroopassa ja Aasiassa.

- Tätä maailmanlaajuista kaatopaikkaa ei ole vieläkään puhdistettu kunnolla vaan työ jatkuu myös Suomessa: Lapissa, itärajan molemmin puolin ja esimerkiksi Suomenlahden luovutetuilla saarilla, sanoo Laakkonen.

Jäljet näkyvät Suomessakin

Sodan jäljet näkyvät myös Suomessa. Vanhoja pommeja löytyy rakennustöiden yhteydessä, monissa järvissä ja lammissa on edelleen sinne upotettuja ammuksia ja oma lukunsa on Lappi.

- Lapissa on maastossa edelleen runsaasti sota-aikaista materiaalia muun muassa ruostunutta piikkilankaa, sanoo Laakkonen.

Vainajia on edelleen maastossa itärajan molemmin puolin. Laakkonen maitsee myös Summan taistelualueen, jonka pajukko peittää, mutta jonka maastoa ei ole puhdistettu.

- Miinoja on yhä muun muassa Puolassa ja Suomenlahden luovutetuilla saarilla, kertoo Laakkonen.

Sodilla on pitka varjo ja ongelmat kasaantuvat. Laakkonen mainitsee esimerkkinä Ranskan, josta löydyy edelleen paitsi toisen maailmansodan aikaisia ammuksia, myös ensimmäisen maailmansodan ja 1870-luvulla käydyn Preussin ja Ranskan välisen sodan ammuksia.

- Kun edistyneessä Euroopassa tilanne on tämä, voi vain miettiä, mikä on tilanne Aasiassa ja Afrikassa, pohtii Laakkonen.

Myrkyt käyttöön sodan jälkeen

Toinen maailmansota jätti tutkimuksen mukaan jäljen luontoon sotatoimialueilla, kotirintamalla ja varusteluteollisuuden käytössä olleilla alueilla. Maailmansota vaikutti esimerkiksi teollisen tuotannon kemikalisaation syntyyn, ympäristömyrkkyjen käyttöönottoon ja radioaktiiviseen laskeumaan.

Ennen maailmansotaa esimerkiksi tuholaisten torjunta perustui enimmäkseen luonnonmukaisiin menetelmiin. Sodan aikana tuholaisten torjunnassa siirryttiin DDT:n ja muiden myrkkyjen käyttöön.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet