Säikäyttikö brexitin jälkeinen epävakaus? – Suomalaisten halukkuus järjestää kansanäänestys EU-jäsenyydestä on laskenut

Aamulehden ja MTV:n teettämän kyselyn mukaan suomalaisten halukkuus järjestää EU-jäsenyydestä neuvoa-antava kansanäänestys on laskenut. Kansallismielisyyden kasvua EU-maissa suomalaiset pitävät kielteisenä ilmiönä. Natoon liittyminen saa poikkeuksellisen paljon kannatusta.

EPA / Arkisto
Säikäyttikö brexitin jälkeinen epävakaus? – Suomalaisten halukkuus järjestää kansanäänestys EU-jäsenyydestä on laskenut

Theresa May pyrkii pääministerinä johtamaan Britannian EU:n ulkopuolelle. Kesäkuun vaaleissa britit eivät kuitenkaan osoittaneet tukeaan Mayn kaavailemalle "kovalle brexitille".

Sakari IlkkaAamulehti

Suomalaisten halukkuus järjestää Euroopan unionin jäsenyydestä neuvoa-antava kansanäänestys on laskenut vuoden takaisesta, selviää Aamulehden ja MTV:n teettämästä kyselytutkimuksesta.

Samanaikaisesti myös halu pitää Suomi EU:n jäsenenä on kasvanut. Yhteensä 68 prosenttia kyselyyn vastanneista kannattaa Suomen pysymistä unionissa. Vastaajista 22 prosenttia kannattaa eroa ja 10 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Jukka-Petteri Eronen

Viime vuonna kysyimme suomalaisten kantaa kansanäänestykseen juhannuksen jälkeisellä viikolla. Juhannuksen suuri tapahtuma oli silloin Britannian brexit-äänestys, jossa britit päättivät erota EU:sta. Nyt kyselyä edeltävinä kuukausina EU-eroa vetävä brittihallitus kärsi katkeran vaalitappion, Ranskan presidentiksi valittiin EU-myönteinen Emmanuel Macron ja Suomeakin koetteli pienimuotoinen hallituskriisi.

–Tuloksissa näkyy se, että brexit ei olekaan ollut kovin kannustava esimerkki. Britannian vaikea sisäpoliittinen tilanne ei toki johdu ainoastaan brexitistä, mutta vuosi on ollut epävakaa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kommentoi.

Voiko suomalaisia kuvailla tulosten valossa EU-myönteiseksi kansaksi?

–Kansainvälisessä vertailussa Suomi on EU-myönteinen maa. Kannatus on jonkin verran vaihdellut, mutta ei ole ikinä mennyt pohjalukemiin. Suomalaiset ovat kysyttäessä kokeneet, että EU on vahvistanut maamme turvallisuutta. Se tekee linjasta vakaamman, kun unioniin ei liity esimerkiksi ainoastaan taloudellisia odotuksia, Tiilikainen kommentoi.

Välinpitämättömiä vähän

EU-kansanäänestystä kannattavat eniten 18–24-vuotiaat ja vastustavat eniten yli 55-vuotiaat. Eläkeläisistä peräti 71 prosenttia ja työntekijöistä 65 prosenttia vastustaa kansanäänestystä kun taas yrittäjät, johtajat ja toimihenkilöt ovat kannastaan muita epävarmempia. Tiilikaisen mukaan on huomion arvoista, että suomalaisista vain seitsemän prosenttia ei osaa ottaa kantaa kysymykseen.

–Välinpitämättömien määrä on jäsenyyden aikana laskenut. Perussuomalaisten myötä EU-vastaisuus on tullut näkyväksi. Se on kannustanut myös EU-myönteisiä ilmaisemaan näkemyksensä, Tiilikainen arvioi.

Kansallismielisyyteen suhtaudutaan kielteisesti

EU-kriittisyys yhdistetään usein kansallismielisyyteen. Yksi 2000-luvun merkittäviä trendejä Euroopan politiikassa on ollut kansallismielisten populistipuolueiden nousu. Esimerkistä käyvät Suomen perussuomalaiset, Ruotsin ruotsidemokraatit ja Ranskan Kansallinen rintama, jonka nokkanainen Marine Le Pen ei kuitenkaan onnistunut kevään vaaleissa nousemaan presidentiksi asti.

Hieman yli puolet suomalaisista pitää kyselyn mukaan kansallismielisyyden kasvua EU-maissa kielteisenä ilmiönä. Noin viidennes ei arvioinut ilmiötä myönteiseksi tai kielteiseksi.

Jukka-Petteri Eronen

Yllättävää tuloksissa on, että kansallismielisyyden kasvuun Euroopassa suhtautuvat kielteisemmin matalamman koulutusasteen saaneet ihmiset kuin korkeasti koulutetut. Kansallismielisten populistipuolueiden on taas usein arvioitu houkuttelevan etenkin teollisuuden työntekijöitä, joiden työpaikat ovat olleet länsimaissa liipaisimella kansainvälisen vapaakaupan yleistyessä.

Ulkopoliittisen instituutin Tiilikainen ei kuitenkaan tulkitse tuloksia merkiksi kansallismielisyyden kasvusta korkeasti koulutettujen keskuudessa.

–Kysymys voi heijastella myös vastaajan tietämystä asiasta. Tuloksissa on ristiriita, sillä korkeasti koulutetut suhtautuvat yleensä Euroopan unioniin muita myönteisemmin. Voi olla, että he asettavat kansallismielisyyden erilailla kontekstiin kuin muut. Joku voi ajatella, että kansallismielisyys on kieltä ja kulttuuria. Toiset taas liittävät sen esimerkiksi Euroopan poliittisiin tapahtumiin, Tiilikainen sanoo.

Nato-myönteisyyskin näyttäisi vahvalta

Kun kysely tehtiin edellisen kerran viime vuonna, tulokset kertoivat Nato-myönteisyyden kasvusta. Tuoreessa kyselyssä Natoon liittymistä kannattaa 37 prosenttia ja vastustaa 53 prosenttia vastanneista. Natoon liittyminen saa siis edelleen muihin kyselyihin verrattuna poikkeuksellisen vahvaa kannatusta. Asia saattaa selittyä sillä, että Nato-kantaa kysytään tutkimuksessa samassa kysymyksessä EU-kannan kanssa.

–Kun lähtökohtaisesti kysytään EU:sta, saatetaan kysymykseen vastata erilailla kuin Nato-kantaa varta vasten kysyttäessä, Tiilikainen arvioi.

Näin kysely tehtiin

Kyselytytkimus tehtiin 28.6.– 5.7. Siihen vastasi yhteensä 1 151 henkilöä.

Vastaajat ovat iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen edustava otos täysi-ikäisistä suomalaisista.

Tutkimus toteutettiin verkkopaneelissa. Virhemarginaali on suurimmillaan 3 prosenttia suuntaansa. Tutkimuksen teki Aamulehden ja MTV:n toimeksiannosta Corefiner Oy.


Lue myös nämä


Kommentit (11)

  • EUN-liittovaltio

    Säikäyttikö brexitin jälkeinen epävakaus? – Suomalaisten halukkuus järjestää kansanäänestys EU-jäsenyydestä on laskenut? Tämä(kin) väite on suorastaan valhetta ja propagandaa! Kaikki kansalaisaloitteet kansanäänestyksen järjestämisestä jotka ovat koskeneet EU:ta, valuutta euroa tai sotilasliitto natoa ovat tyssänneet eduskunnassa! Viimevuoden lopulla (v.2017) mm. ministeri Orpo kok. ilmoitti hallituksen ja todennäköisesti oppositionkin kannan että mitään kansanäänestyksiä ei tulla järjestämään EU:ta koskevissa asioissa ja piste! Näin meillä ”sivistys-ja hyvinvointivaltiossa” toimii demokratia eli kansanvalta.

  • Tuija

    Vaikea uskoa tuloksen olevan totta. Sosiaalisessa mediassa on huomattavasti enemmän ihmisiä ottamassa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja selkeästi tulos on täysin päinvastainen. Kansalaiset nimenomaan haluavat äänestyksen muuttuneesta EU:sta, enemmistö haluaa irti EU:sta ja myös eurosta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio