Raportti: Pääministerin painajainen jatkuu – kiky jopa vahingollinen, miljardileikkaukset uhkaavat

Analyysi: Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin mukaan kilpailukykysopimus uhkaa heikentää julkista taloutta. Arviointineuvosto julkaisi vuosiarvionsa hallituksen politiikasta tiistaina.

Joel Maisalmi - Arkistokuva
Raportti: Pääministerin painajainen jatkuu – kiky jopa vahingollinen, miljardileikkaukset uhkaavat

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), ulkoministeri Timo Soini (ps.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saavat mietittävää talouspolitiikan arviointineuvoston raportista.

Lauri NurmiHelsinki, Lännen Media

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) poliittinen painajainen jatkuu.

Autoverosekoilu on pientä sen rinnalla, että talouspolitiikan arviointineuvoston tiistaina puolilta päivin julkistama raportti vahvistaa sen, mistä hallituspuolueiden edustajat ovat mielellään – valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok.) lukuun ottamatta – vaienneet.

Kilpailukykysopimus on keisari ilman vaatteita.

– Arviointineuvosto pitää hallituksen arvioita kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutuksista epärealistisen suurina. Pohjoismaita koskevien empiiristen tutkimusten mukaan työvoimakustannusten alentaminen kasvattaa työllisyyttä, mutta vaikutuksen suuruusluokka on paljon hallituksen käyttämiä arvioita pienempi. Jos kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutukset jäävät arvioitua pienemmiksi, kilpailukykysopimus ja siihen liittyvien veroratkaisujen nettovaikutus heikentävät julkista taloutta, viiden professorin neuvosto kirjoittaa.

Siis kiky uhkaa heikentää julkista taloutta, vaikka koko kikyn piti toimia massiivisesti päinvastaiseen suuntaan!

Pahinta asiassa on hallituksen kannalta se, että hallitus on itse saanut talouspolitiikkansa sekaisin.

Keväällä 2015 hallitusohjelmassa päätettiin, että yhteiskuntasopimuksen pitäisi vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla, jotta palkkaverotukseen syntyisi miljardin euron kevennysvara.

Kun kilpailukykysopimus solmittiin, se oli hallituksen alkuperäisten tavoitteiden suhteen pahasti vesitetty paperi.

Valtiovarainministeriö laski nopeasti, että sopimus vahvistaisi julkista taloutta vain arviolta 600 miljoonalla eurolla. (LM 1.3.2016)

Hallituksen näkökulmasta sopimuksen julkista taloutta vahvistava vaikutus jäi peräti 1,4 miljardia euroa vajaaksi kahden miljardin euron tavoitteesta, joka oli asetettu hallitusohjelmassa 1,5 miljardin euron lisäleikkausten ja veronkorotusten perumisen sekä miljardin euron veronkevennysten toteuttamisen edellytykseksi.

Jotta Suomi ei olisi ajautunut kohti repivää lakkoaaltoa, hallitus osti palkansaajien vastahankaisimmat ammattiliitot mukaan kikyyn lupaamalla veronalennuksia. Samalla estettiin yksityisen kulutuksen halvaantumista, joka olisi seurannut pakollisten työnantajamaksujen maksuosuuksien siirroista palkansaajien harteille, ellei lisärasitusta olisi kompensoitu veronalennuksilla.

Ratkaisu sinetöi sen, että julkisen talouden alijäämä säilyisi musertavan suurena ilman uusia ikäviä toimenpiteitä, mutta tätä ei haluttu hallituksen suunnalta kovin kovaan ääneen julkisuuteen kertoa.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puolueeton arvio on lausuma, jota Sipilän hallitus ei enää pääse pakoon.

– Hallitusohjelman mukaan julkista taloutta tasapainotetaan asteittain hallituskauden aikana. Vuonna 2017 julkisen sektorin alijäämä kuitenkin kasvaa kilpailukykysopimukseen liittyvistä veronalennuksista johtuen, vaikka suhdannetilanne paranee. Finanssipolitiikan keventäminen sopii huonosti yhteen julkisen talouden tasapainottamistavoitteen kanssa. Arviointineuvosto muistuttaa myös, että hallitus ei ole vielä esittänyt yksityiskohtaista suunnitelmaa sopeuttamisurasta, jolla sen finanssipoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa, neuvosto kirjoittaa.

Tätä mustaa ei taitavinkaan poliitikko selitä valkoiseksi.

Suomeksi ilmaistuna hallituksen oma talouspolitiikka on epäonnistumassa raskaasti, ellei hallitus tee radikaaleja toimenpiteitä huhtikuussa kautensa puolivälitarkastelussa.

Miten radikaaleja toimien sitten pitäisi olla, jotta julkisen talouden tila kohentuisi Sipilän, Timo Soinin (ps.) ja Alexander Stubbin (kok.) keväällä 2015 suunnittelemalla tavalla?

Vähintään 1–2 miljardin luokkaa, kuten Stubbin seuraaja Orpo on piinaavan rehellisesti hallituskumppaneitaan ja kansalaisia kylmistä faktoista valistanut.

Arviointineuvoston 200-sivuinen raportti paljastaa avoimesti, että Orpo on ollut koko ajan oikeassa. Sinänsä ei ole yllättävää, että taloustieteen professorit päätyvät työssään samansuuntaisiin arvioihin kuin valtiovarainministeriön kansantaloustieteilijät.

– Rakenteellinen suhdannekorjattu alijäämä tulee ennusteiden mukaan olemaan yli prosentti bruttokansantuotteesta vielä vuonna 2019. Sitä koskevan tavoitteen (0,5 % BKT:sta) saavuttaminen vaatisi julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohentamista noin 1,3 miljardilla eurolla. Jotta hallituksen oma tavoite julkisen talouden tasapainosta saavutettaisiin, tulisi julkisen sektorin menoja pienentää tai tuloja kasvattaa tämän lisäksi vielä 1,1 miljardilla eurolla, viisi professoria arvioi raportissaan.

Sama suomeksi: julkisen talouden alijäämän taittaminen laskuun vaatii hallitukselta vähintään 1,3 miljardin leikkauksia ja/tai veronkorotuksia.

Sitä se ”rahoitusaseman kohentaminen” tarkoittaa.

Lisäksi hallituksen itse itselleen asettama tavoite edellyttäisi 1,1 miljardin toimia.

Tästä ne pääministerin piinaviikot vasta alkavat. Edessä on vain poliittisesti huonoja vaihtoehtoja. Joko valtion velkaantuminen jatkuu hurjana tai sitten alkaa parku leikkauksista.

Eikä verojakaan oikein voisi korottaa, kun hallitusohjelmassa kerran on luvattu, ettei kenenkään verotus kiristy.

Samaan aikaan oppositio voi sättiä hallitusta siitä, pitikö kikyä ajaa väkisin, kun lopputulos saattoi olla jopa vahingollinen. Hallituksen arvostelijoiden mielestä orastavaan kasvuun ja eri osapuolten väliseen luottamukseen panostaminen olisi tuottanut paremman lopputuloksen.

Niin tai näin, pääministerin johtajuus testataan vasta nyt.


Lue myös nämä


Kommentit (114)

  • Nimetön

    Tämäkin todistaa sen, että ylisuuri julkinen talous ja väestön vanheneminen ovat Suomen kaksi isoa ongelmaa. Ei hätää, tämä kaikki jää Suomen nuorison maksettavaksi. Todellisuudessa maksu lankeaa kaikille, jotka tienaavat yli 40.000 € vuodessa, muut elävät pääosin yhteiskunnan tukien varassa.

  • Nimetön

    @Timo Häkkinen

    Venäjän vastapakoitteet lopettivat Valion viennin. Arla löysi kuitenkin huomattavasti nopeammin esim Aasiasta uusia asiakkaita. Meillä Valio ratkaisi ongelman YTllä.

    Tuossa on se pieni ero miksi ruotsalaiset pärjäävät ja meillä menee hieman huonommin. Poikkeuksena on Nokia, joka pesee Erikssonin vaikka sillä pitäisi olla kovasti hyötyä kruunusta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio