Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Lopen raateluhuhut pelottavat: ”En väitä etteikö asia tulisi mieleen, kun pimeyteen lenkille lähden”

Lopen Topenon idyllissä ikkunoiden joulukyntteliköt pehmentävät aamupäivän hämärää. Väki ei ole liikkeellä. Kuka olisikaan, kun somehuhujen mukaan hämäläispitäjän salomailla liikkuu susilauma, joka raatelee kolariautoistaan poistuvia ihmisiä. Yrittäjä Kari Matikka pyörittelee kyläkoulun pihalla päätään. Hän on korjaamassa koulun hakelämpöjärjestelmää, jotta lapset palaavat loppiaisen jälkeen lämpimiin luokkiin. - Eivät topenolaiset susia piilossa ole. Täällä vaan on tähän aikaan hiljaista. Matikka on kuullut hurjat susitarinat ja ihmettelee kuka niitä ja samalla pelkoa lietsoo. - Kyllä sosiaalisessa mediassakin pitäisi olla faktat kunnossa. Aina joku voi uskoa tarinat ja jakaa eteenpäin. Aina on heitä, jotka eivät pysty niitä käsittelemään oikeassa mittasuhteessa, hän muistuttaa. Naapuripitäjässä Rengossa liikkuu todistettavasti yhdeksän yksilön susilauma. Se on pistäytynyt myös naapureiden mailla. Matikka arvelee, että naapurin sudet eli sopiva määrä aitoa totuutta antaa huhuille vain lisälentoa. - En susia pelkää, mutta en väitä etteikö asia mieleen tulisi, kun pimeyteen lenkille lähden. Onhan se tietysti epätasa-arvoista, että kaupunkialueilla liikkuvista pedoista kyllä tiedotetaan, mutta syrjäseudulla niiden liikkeiden ei ole niin väliä, Matikka toteaa. Susiuutinen oli susi Huolestuneet kansalaiset ovat ottaneet villien susihuhujen vuoksi yhteyttä myös poliisiin. Torstaina virkavallalta tivattiin varmistusta tapaukseen, jossa auto on ajanut susilaumaan Lopella ja samassa yhteydessä ihminen joutunut susien raatelemaksi. Huhu kertoi myös, että raadeltu nainen makaisi sairaalan teho-osastolla. Poliisi päätyi useamman yhteydenoton jälkeen julkaisemaan tiedotteen otsikolla Lopen susiuutinen on ”susi” . Poliisi vakuutti, että sen tietoon ei ole tullut mitään asiaan liittyvää. Petoyhdyshenkilö vahvistaa susien käyneen kylillä. Jussi Penttinen tutki joulun alla lumijäljet metsätyömaalla, jossa metsäkonemies oli seurannut lauman liikkeitä 50 metrin päästä koneen hytistä. Myös Penttisen tuttava näki talonsa lähellä pellolla yksinäisen suden. Penttinen arvelee, että vääriä tietoja laittaa liikkeelle joku ihan tahallaan. Hän ymmärtää ihmisten huolen ja pelonkin, mutta ei sen yllyttämistä. - Mitä etua se sitten palvelisi? Susien suojelijoiden vai niitä vihaavien? Ruokaa riittää metsissä Huhujen todenperäisyyttä on tivattu myös Penttiseltä. Hän on rauhoitellut väkeä ja metsämiehenä luvannut, että susille ruokaa riittää. - Ei niiden tarvitse ihmisiä syödä. Kylää viistää kantatie 54. Siltä riistanhoitoyhdistys on suurriistavirka-apuna kerännyt tänä vuonna jo 131 kolareissa loukkaantunutta tai kuollutta hirvieläintä. Penttinen ei ihmettele, että huhuja lähtee liikkeelle juuri susista. - Onhan se sellainen suomalainen myyttinen peto ja villieläin, joka ei pihapiiriin kuulu. Suurpedot.fi -sivuston mukaan susi on kuolettavasti hyökännyt ihmisen kimppuun Suomessa viimeksi vuosina 1881‒1882. Silloin todennäköisesti yksi susi tappoi 21 ihmistä Turun seudulla. Sen on arveltu olleen sairas, nälkiintynyt tai jopa koirasusi. Hämeen susi sai jopa muistolaatan Hukka on nostattanut karvat pystyyn Hämeessä aiemminkin. Kesällä 1972 seudulle ilmestyi yksinäinen susi, josta kasvoi Hämeen susi - legenda, joka muistetaan vieläkin. Uros asettui Hämeenlinnan, Toijalan ja Forssan väliselle alueelle. Ensimmäinen varma havainto siitä tehtiin kesäkuussa 1972 Tammelan Lautaportaassa. Heinäkuussa se liikkui Rengon Ylimmäisten kulmalta, ja syyskuussa peto iski hampaansa lehmään Tammelan Haarankorvessa. Huhut se aiheuttamista vahingoista kasvoivat. Susi oli kuuma uutisaihe. Lehtien yleisönosastot täyttyivät suden ampumista tai suojelua vaativista teksteistä. Sutta jahdattiin valtoimenaan, mutta vasta lumen tultua lokakuussa alkoi ensimmäinen johdettu jahti. Hukka kaadettiin lopulta marraskuussa Tammelan Lautaportaassa. Kohu ei laantunut, vaan runsaan keskustelun jälkeen maan eteläosien sudet rauhoitettiin vuonna 1973. Susi päätyi Forssan luonnonhistoriallisen museon vitriiniin. Se sai surmapaikalleen muistolaatan vielä vuonna 1983. Lähde: Antero Suoranta