Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Perheenisä Niko Saarinen, 41, jätti työnsä ja seurasi unelmaa: Nyt toimisto on keskellä järvenselkää

Niko Saarinen , 41, käynnistää moottorikelkan, karhii kelkan reunoihin tarttunutta jäätä ja varmistaa mukaan vielä tuuran ja ämpärit. Moottorikelkan telaan asennetut ruuvit pitävät kelkan jäällä suunnassaan. Teija Saarinen lähtee autolla viemään Lumia , 8, kouluun. Niko Saarinen saa sitä ennen vaimoltaan suukon. Tietääköhän se hyvää kalaonneakin? Kylmäsammio on yksi tärkeimmistä varusteista. Kuhia ja siikoja ei saa päästää jäätymään, ja toisaalta lämpimään aikaan tuore kala on heti saatava kylmään. Talven parhaat ajat käydä verkoilla tuntuivat jo hiipuneen, kunnes toissa viikolla tupsahti. Saarinen nosti Vanajasta talven ennätyksen, viisi ja puolisataa kiloa kalaa viikossa. Hän pitää 60–70:tä 60 metristä tuplaverkkoa, ja kokee niistä normaalisti 15–20 päivässä. Tänään on välipäivä. Ajamme Vanajanselälle neljä kilometriä ja käymme kokemassa vain kuusi verkkoa. Yhteispituutta kertyy 360 metriä. Talven sää on vaihdellut paljon nollan molemmin puolin. Nyt Vanajanselkä on käytännössä lumeton. Niko Saarinen kalastaa Vanajavedellä ammatikseen nyt toista vuottaan. Harrastuksesta tuli päätyö. Hän jätti hommat autohallissa, eikä vielä ole tehnyt mieli palata entiseen. Vanajalla on kolme sesonkia. Talvi, kevät ja syksy. Kalastajien ammattikunta ukkoutuu ja harvenee. Saarinen tietää, että nyt on ensimmäinen talvi, kun Pentti Linkola ei enää käy verkoillaan. – Itsenäisessä työssä saa smallata päiväänsä niin kuin haluaa. Jos ulkona viihtyy, niin hieno konttorihan tämä on maisemien puolesta. Ei tämä silti kaikille sovi. Haastetta riittää ihan tarpeeksi. Minä olen tykännyt. Kyllä tällä elannon saa. Kalastajilla on tapana sanoa, että se on aina juhlaa, kun pääsee järvelle. Mukavimmat kelit muistaa parhaiten. Kuten pakkasaamun auringonnousut Vanajanselällä. Niko Saarinen myöntää, että välillä on kirottukin. Säätiedotuksia tulee seurattua tarkkaan, ettei ajoita järvelle lähtöään karmeimmalle kelille. – Vesisade ei haittaa, kun on aina kuravehkeet päällä. Kova tuuli on ikävä. Se kanssa tulee enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Jos ämpäri lähtee tuulen matkaan lumettomalla jäällä, sitä ei kannata lähteä hakemaan kaukaa rannasta asti. Saariselta verkonkoenta sujuu. Hän kiittelee naapuriaan Kari Seppästä , joka opasti talviverkkokalastukseen. Tekniikkalajiin. - Ei tarvinnut ihan kaikkia oppirahoja itse maksaa. Vedestä tulee vaarallinen yhdistelmä pakkasen kanssa. – Viime syksynä oli leikki kaukana, kun veneeseen kertyi kaikki jää. Tuli kiire kerätä verkot. Marraskuussa oli vaihe, kun Saarinen ei päässyt Mälkiäisten kotirannasta järvelle. Ranta meni jäähän, ulappa ei. – Ajoin autolla Kalvolaan, jossa on syvä ranta ja tuuli käy niin, että paikka pysyy yleensä viimeisenä auki veneilijälle. Syksyllä piti myös ajaa varovasti järveltä rantaan, koska Lempäälän kanavan korjaustyön vuoksi vesi oli Vanajassa matalalla. Saarinen kokee verkon toisensa jälkeen. Yksinäinen selkälokki tulee tarkistamaan, jäisikö sille purtavaa. Hiukan etäämmällä kaksi merikotkaa pitää toisilleen seuraa. Valtiolle kalastajalla on yksi kaino toive. – Kalojen alamittojen soisi pysyvän nyt siinä, missä ne ovat, ettei ruuvata niitä joka vuosi suuntaan tai toiseen. Jos on pienisilmäisiä verkkoja, ja kuhan alamitta nousee, pitäisi verkkokalustoa aina uusia. Toki ammattikalastajat saivat nyt kolmen vuoden siirtymäajan. – Silti tuntuu, että aina ei kalatalouteen uskota ja panosteta. Suomalaisethan myyvät silakkatroolareitaan Viroon, kun Suomesta ei löydy enää halukkaita jatkajia. Saarinen pitää hulluna myös nykylakia, jonka mukaan kaikki alamittaiset kalat on laskettava takaisin veteen. Kuolevatkin. – Kuhaa et saa avannosta takaisin kasvamaan. Kun se syvästä nousee, se ei enää lähde painetaudin takia. Kukaan ei tieten tahtoen alamittaisia pyydä, en usko sitä vapakalastajistakaan. Kalastaja vieroksuu myös esitystä, jonka mukaan kuhalle tulisi ylämittakin. Oikein isot kalat olisi laskettava takaisin jatkamaan sukua. – En usko, että hyötyä saavutettaisiin. Harvassa ovat meri- tai järvipaikat, joissa liikaa verkottamalla otettaisiin kalat pois. Lähinnä vesistön huono tila tai epäsuotuisat säät vaikuttavat kalakantojen vaihteluun. Jos kuhalle tulee kylmä kesä, eikä planktonia ole riittävästi, saattaa kokonainen vuosiluokka jäädä välistä pois.