Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Pankeilla valtava urakka: Yli 3 miljoonan suomalaisen on pakko oppia uusi konsti maksaa

Porilainen rouva, 74, on perin juurin tuskastunut pitkäaikaisen pankkinsa aiheuttamasta harmista. Hän kertoo, ettei teatterilippujen maksaminen verkkopankissa onnistunut, koska ”ei ollut pankin mobiilipalvelua”. Vakuutusyhtiön palveluunkaan hän ei päässyt, koska ”tunnistautuminen hoitui ainoastaan mobiilin tunnuksilla”. Rouvaa harmittaa suunnattomasti, kun ”verkkopankissa maksaminen viedään pelkästään mobiiliin”. Edellä esitetyt suorat lainaukset kertovat pankille, että koko käsitteistö on nyt sekaisin ja väärinkäsitys seuraa toista. Rouva ei varmasti ole ainoa, jolta pankkipalvelujen nopeasti etenevä digitalisoituminen on saanut piuhat pahasti solmuun. Pankeilla on edessään paljon työtä, ennen kuin tieto uudistuksista menee perille kaikille asiakkaille. Sähköisten palvelujen uudistus pankeissa on valtava urakka. Suurimmilla pankeilla eli Nordealla, Osuuspankilla, Danske Bankilla ja S-Pankilla on yhteensä yli 3 miljoonaa henkilöasiakasta, joilla on verkkopankkitunnukset. Esimerkkitapauksessamme asiakkaan kritiikki kohdistuu Nordeaan, koska pankki on Suomessa toimialansa ensimmäisenä siirtynyt digitaaliseen tunnistautumiseen palveluissaan. Verkkopankissa vielä käytössä olevat paperiset tunnuslukulistat korvataan myöhemmin tänä vuonna tunnuslukusovelluksella, joka ladataan älypuhelimeen. Tällä hetkellä molemmat tunnistautumistavat toimivat rinnakkain. Tunnuslukusovelluksella kirjaudutaan joko mobiilipankkiin tai verkkopankkiin. - Tunnistautumisessa tapahtuva muutos ei vaikuta mitenkään esimerkiksi laskujen maksamiseen, vaan niitä voi maksaa niin verkkopankissa kuin mobiilipankissakin, Nordeasta kerrotaan. - Myös vanhoilla paperisilla tunnusluvuilla voi edelleen tunnistautua niin verkkopankkiin kuin kaikkiin muihinkin kaupallisiin ja yhteiskunnan palveluihin, kuten verottajan, Kelan tai Postin palveluihin. Paperisten tunnuslukulistojen poistuminen ei jätä pulaan niitäkään, joilla ei älypuhelinta ole. Nordea ilmoittaa tuovansa jo maaliskuussa markkinoille tunnuslukulaitteen, joka on asiakkaille ilmainen. Pankki lupaa toimittaa tunnuslukulaiteen kaikille sitä tarvitseville, ennen kuin paperisten tunnuslukulistojen käyttö loppuu. - Kukaan ei jää ilman tunnuksia, pankin verkkosivulla luvataan. Tunnistautumismuutos pankkipalveluissa perustuu EU-lainsäädäntöön ja koskee kaikkia pankkeja. Muutosta perustellaan muun muassa asiakasturvallisuuden parantamisella. Toisin kuin paperisia tai muovisia tunnuslukulistoja, digitaalisia tunnuksia ei pysty skannaamaan tai kopioimaan kopiokoneessa. S-Pankki on ilmoittanut siirtyvänsä mobiilipalvelussaan digitunnistautumiseen tämän vuoden alkupuolella. Myös paperinen tunnuslukulista säilyy aluksi käytössä. Danske Bankissa digitunnistautuminen on Suomessa vielä testausvaiheessa, pankin norjalaisilla asiakkailla se on jo käytössä. Mobiilipankissa tunnistautuminen tapahtuu toistaiseksi samalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla kuin verkkopankissakin. Osuuspankissa paperinen avainlukulista on edelleen ainoa vaihtoehto. Mobiilipankissa tunnistautuminen tapahtuu toistaiseksi samalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla kuin verkkopankissakin. Pankkikonttorit : Alkuperäinen palvelumuoto. Pankin tiskille jonotettiin vuosikymmeniä, eikä muusta tiedettykään. Laskunmaksuautomaatti : 1990-luvulla pankkien tuulikaappeihin ja kauppakeskuksiin yleistynyt itsepalvelumuoto laskujen maksamiseksi. Hidasta näpyttelyä. Verkkopankki : Internetissä toimiva itsepalvelu. Kirjautuminen käyttäjä-tunnuksella, salasanalla ja tunnuslukulistalla. Asiakaspääte : Pankkien konttoreissa asiakkaiden käytössä oleva tietokone, jolla laskuja voi maksaa verkkopankista. Uudempi versio laskunmaksuautomaatista. Mobiilipankki : Kännykään tai tablettiin netistä ladattava pankkisovellus, jolla voi hoitaa raha-asioitaan oman pankkitilinsä kautta. Pankki taskussa. Harri Aalto Pankeissa asiakaspalvelujen digitalisoitumista työstää nuori polvi, ei se pankin tuttu täti, jonka luona asiakas tottui ehkä vuosikymmeniäkin hoitamaan raha-asiansa, kasvotusten ja kuulumisiakin vaihtaen. Näin voi päätellä niistä kommenteista, joita pankit esittävät mobiilimaksamiseen siirtymisen helppoudesta. Pankit eivät usko, että uuteen digisovellukseen siirtyminen ja tutuista tunnuslukulistoista luopuminen olisi ikäihmisille erityisen vaikeaa. Se tuttu pankin täti osaisi lempeästi valistaa näitä nuoria diginatiiveja. Ei se niin vaan suju. Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaista nettiä käyttää 74 prosenttia, mutta yli 75-vuotiaista enää vain 31 prosenttia. Valistunut arvaus on, ettei kypsään ikään ehtineistä kovinkaan moni käytä älykännykkää, jota ilman pankkipalvelujen digiloikka jää ottamatta. Taloussosiologian professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta kertoi aiemmin ( SK 9.1.), kuinka digiosaamisen erot kasvavat eri väestöryhmien välillä. Hän puhui digisyrjäytymisestä, jonka ydin on nimenomaan mobiilimaksamisessa. Perusongelma on, että digihirmut ja ikäihmiset eivät edes puhu samaa kieltä. Varttunut väki ei ymmärrä, mitä heille yritetään kertoa, kun jo käsitteistö on uutta ja oudolta kuulostavaa. Viestin välittäjiksi tarvittaisiin nyt sitä ystävällistä pankin tätiä ja hänen lempeää opastustaan.