Osa väestöstä uhkaa digisyrjäytyä – "Ärsyttää, kun lopuksi sanotaan, että katso netistä loput"

Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen pelkää, että osa väestöstä digisyrjäytyy. Vaarassa ovat vanhukset, pienituloiset ja vähän koulutetut. Moni häpeää digikärryiltä putoamistaan.

ILKKA LAITINEN/Aamulehden arkisto
Osa väestöstä uhkaa digisyrjäytyä – "Ärsyttää, kun lopuksi sanotaan, että katso netistä loput"

Internetin ulkopuolelle jääneiden mahdollisuudet saada yhteiskunnan palveluita ovat heikentyneet selvästi.

Tiina HeikkiläSTT

Tamperelainen Elisa Nordberg, 69, ei omista tietokonetta. Hän ei käytä sähköpostia, vaan hoitaa ihmissuhteensa ja asiansa puhelimella tai kasvotusten. Nordberg törmää viikoittain tilanteisiin, joissa joku olettaa hänen käyttävän internetiä.

- Ärsyttää, kun katson uutisia, ja lopussa sanotaan, että katso netistä loput, Nordberg sanoo.

Internetin ulkopuolelle jääneiden mahdollisuudet saada yhteiskunnan palveluita ovat heikentyneet selvästi. Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen pelkää, että osa väestöstä digisyrjäytyy. Digisyrjäytynyt on ihminen, joka ei osaa käyttää aikaa ja rahaa säästäviä digitaalisia sovelluksia tai asioida sähköisesti.

Digiyhteiskunnan näkökulmasta riittävän usein internetiä käyttää vain 72 prosenttia suomalaisista. Yli neljäsosa on vaarassa digisyrjäytyä, jos sähköiset palvelut yleistyvät nykyiseen tahtiin, ilmenee Talous ja yhteiskunta –lehden taannoisesta artikkelista.

Professori Räsänen on yksi artikkelin kirjoittajista.

"Katveeseen joutumisesta ei puhuta tarpeeksi"

Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaista internetin käyttäjiä on 74 prosenttia ja yli 75-vuotiaista vain 31 prosenttia. Myös pienituloiset, vähän koulutetut ja vammaiset ovat digisyrjäytymisen riskiryhmässä.

Digitalisaatio on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen läpileikkaava teema. Todella digitalisoitunut yhteiskunta edellyttäisi kaikilta aktiivista netin käyttöä.

Tamperelainen Elisa Nordberg on huolissaan ikätovereistaan, joista osa myös häpeää digikärryiltä putoamistaan. Ulkopuolisesta avusta riippuvaiseksi tuleminen pelottaa.

- Digitaalisen yhteiskunnan katveeseen joutumisesta ei myöskään keskustella riittävästi, sanovat sekä Nordberg että professori Räsänen.

Perinteinen palvelu maksaa ja on hankalasti saatavilla

Seuraavaksi palveluita alkaa siirtyä älypuhelinsovelluksiin. Mobiilimaksaminen yleistyy, ja alennuksia sekä kanta-asiakasohjelmia on jo tarjolla älypuhelimeen.

- Digisyrjäytymisen ydin on näissä kaupallisissa palveluissa, Räsänen sanoo.

Räsäsen mukaan julkiset palvelut hoituvat jatkossakin myös paperilla ja puhelimella, koska niiden on lain mukaan hoiduttava. Sähköinen palvelu tarjotaan yleensä myös perinteisenä, mutta silloin palvelu maksaa ja se on hankalasti saatavilla.

Nordberg haluaa välttää viimeiseen asti laskun maksamista älypuhelimella tai tabletilla, jotka näyttäytyvät hänelle ongelmien lähteenä. Tuttavapiirissä vältellään älylaitteita, koska niiden käyttö ja oppiminen koetaan raskaaksi. Kaikilla ei ole varaa hankkia laitetta, eivätkä vapisevat kädet ja huono näkö houkuta tarttumaan tablettiin.

Hyvät some-taidot eivät pelasta aina

Ikääntyvien lisäksi maahanmuuttajien ja vammaisväestön teknologiavalmiudet huolestuttavat professori Räsästä. Tilastokeskuksen mukaan käytännössä lähes kaikki alle 44-vuotiaat käyttävät internetiä. Silti erityisesti diginatiiveiksi kutsuttujen nuorimpien ikäluokkien netinkäyttö voi olla yksipuolista.

Sähköisestä asioinnista vieraantuminen syventää syrjäytymiskierrettä. Vaikka nuoret hallitsevat ihmissuhteiden hoitamisen sähköisesti, tiedonhaku ja sähköinen viranomaisasiointi eivät välttämättä suju.

Erityisesti vanhoille ihmisille viranomaisten kanssa asiointi voi olla ainoa syy, jonka vuoksi lähteä ulos. Elisa Nordberg tunnistaa ongelman.

- Nuoretkin ihmiset pysyvät niin sanotusti pirtissä, kun saavat hoidettua koneella kaikki asiat, hän sanoo.

Nettiä käyttää monta kertaa päivässä 72 prosenttia suomalaisista

– Digitalisaatiossa mukana pysyminen edellyttää kansalaisilta lähes jokapäiväistä netinkäyttöä.

– Nuorten ja vanhojen netinkäytön yleisyydessä on yhä isoja eroja.

– Esimerkiksi verkkopankkia oli Tilastokeskuksen mukaan käyttänyt viimeisten kolmen kuukauden aikana 81 prosenttia suomalaisista.

– Yli puolet suomalaisista on seurannut jotain yhteisöpalvelua.

– 72 prosenttia suomalaisista käytti viime vuonna nettiä monta kertaa päivässä.

– Vanhimmasta tutkitusta ryhmästä eli 75–89-vuotiaista nettiä oli kolmen kuukauden sisällä käyttänyt vain kolmannes.

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö –tutkimus 2016, Tilastokeskus. Räsänen/Koiranen/Södergård: Mitä digitalisaatio on tarkoittanut kansalaisen näkökulmasta? Talous ja yhteiskunta, 3/2016.


Lue myös nämä


Kommentit (6)

  • Helppoa, mutta niin vaikeaa.

    Kirjailija Dieckmann kommentoi A-studion Kuplat-sarjassa henkilökohtaisen käyttöliittymän heikkotasoisuutta tai jopa lähes olematonta palveluntarjontaa. Suomennettuna henkilökohtaisen palvelun olemattomuutta tietyissä pankki-,vero- jne yms asioitten hoidossa.
    Valtiovarainministeriön digitalisaatioyksikön päällikön Maria Nikkilän kertoi käyttävänsä aina digipalveluita kun ne ovat mahdollisia. Laite-, käyttö- ja erilaiset rajoittavat ongelmat ja niistä puhuminen ei ihan tavoittanut haastateltavaa.
    Lisäksi Nikkilä esitteli hevosharrastustaan, kotiaan ja lapsia pelaamassa läppärillä.
    Ei tarvitse olla kovinkaan vaikea pankki-tai virastoasia, kun ohjelmallinen asioitten hoito ei enää onnistu, vaikka bittinikkarit ovat rakentaneet valikot, joissa tiedustellaan kaikki, jopa ”kengännumero”, ennenkuin lomaakkeen pääsee täyttämään lopuun.
    Kun taas henkilökohtaisella palvelulla monimutkainenkin asia hoituu muutamassa ninuutissa.
    Jokin asenteellinen ristiriitta on olemassa, kun nuo palvelut eivät ole juuri niitten saatavilla, joitten verorahoilla nuo ota- tai jätä-palvelut on rakenneltu.
    Selviin älykkäisiin kysymyksiin, saatiin ohjelmassa vain koti- ja harrastusesittelyä. Mutta siihen oli tällä kerralla tyytyminen.
    Saas nähdä mikä sana otetaan käyttöön jatkossa, kun DIGI ei enää vakuuta riittävästi ja luo vaikutelmaa, että tuossa sanassa piilisi joku mystinen ylivertaisuus, jota ei ihan tavallinen ihminen hevin ymmärrä.

  • Tapani

    Olisiko järkevä perustaa vanhusten palvelupisteitä, jossa joku auttaisi käyttämään nettiä ja voisi maksaa laskut yms.? Sitä en usko, etteivätkö vanhatkin ihmiset voisi halutessaan oppia netin käyttöä, jos joku opastaa. Usein kyse taitaa olla enemmänkin asenteesta tai peloista. Ja palvelupisteissä voisi tavata ihmisiä kasvotusten ja sinne matkatessa saada liikuntaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet