Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Oletko myllyttäjä, ratsastaja vai rauhoittelija? Tällainen on somekohun anatomia

Kunnon somekohua ei synny ilman tunnetta. Viimeisin myllytys sai alkunsa torstaina, kun tietokirjailija Petteri Järvinen astui lentokoneeseen ja julkaisi Facebook-profiilissaan kuvan vieressään istuvasta isokokoisesta naisesta. Kuvan saatetekstinä oli "Tästä tulee pitkä lento..." Somessa kuva tulkittiin fat shamingina eli ylipainoisten ihmisten julkisena halventamisena. Somekouluttaja ja tietokirjailija Harto Pönkä kertoo tyypillisen somekohun ainekset. 1. Suuttumus, yllätys, vahingonilo, paljastus Kohu lähtee kehittymään, kun paljon seurattu henkilö julkaisee sosiaalisessa mediassa videon, kuvan tai muun julkaisun, joka aiheuttaa voimakkaan tunnereaktion. Kohun alkukipinäksi riittää, että aihe on riittävän herkkä ja sitä kommentoinut henkilö on riittävän tunnettu tai seurattu. Yllätyksellisyys on omiaan ruokkimaan kohua – miten tuokin nyt tuollaista sanoo? Jos kohauttavan lausahduksen heittää nettitrollina tunnettu henkilö, kohua tuskin syntyy. Some tiedostaa, että trollin tarkoituksena on tarkoituksellisesti aiheuttaa suuttumusta. –Somekohuja aiheuttavia teemoja ovat esimerkiksi oman hyväosaisuuden korostaminen, ulkonäön kommentointi tai tökeröt ja mauttomat kommentit herkkiin aiheisiin, Pönkä sanoo. 2. Somemylly pyörimään Yksittäinen somejulkaisu ei vielä tarkoita kohua. Se syntyy vasta, kun asian kommentointi ja kollektiivinen paheksunta paisuvat sosiaalisen median kanavissa tai kun perinteinen media sitä kautta tarttuu aiheeseen. Somekohua määrittävät sen saamat valtavat mittasuhteet. Some aloittaa kohun, koska on äärettömän tehokas tiedonlevittäjä. –Jokainen ihminen saa saman tunnereaktion, ja haluaa ilmaista mielipiteensä siitä. Sillä hetkellä yhden henkilön paheksunta yhdistää muita ihmisiä. On luonnollista haluta kuulua joukkoon. Pöngän mukaan kohun aiheuttanut asia on usein sellainen, josta henkilölle kuuluukin antaa palautetta. Somemyllytyksen ollessa päällä palaute saa kuitenkin käsittämättömät mittasuhteet. –Jos kohu syntyy muutaman ihmisen pienessä piirissä, se ehkä suututtaa muutaman henkilön ja kohun aiheuttaja saa välittömän palautteen. Somessa reaktioiden määrä ylittää kaiken suhteellisuudentajun: kun saman asian sanoo samalle henkilölle 1000 tai 10 000 ihmistä, eivät seuraukset enää välttämättä ole missään suhteessa alkuperäiseen asiaan. Kukaan ei ole vastuussa kohusta, koska tuhatta tai kymmentätuhatta ihmistä ei voi syyttää mielipiteestään. Jokaisen yksilön kohdalla toiminta on helposti ymmärrettävää, mutta massa tekee siitä ongelman. Somekohu muuttuu nettikiusaamiseksi, kun asian kommentointi siirtyy henkilön kommentointiin. –Kun alkaa tulla vihapuhetta, uhkauksia tai henkilöstä tehdään kuvanmuokkauksia ja meemejä, kyse ei ole enää alkuperäisestä kohun aiheuttaneesta asiasta, Pönkä toteaa. 3. Myllyttäjät, ratsastajat ja rauhoittelijat liikkeellä Somekohun arkkityypit voidaan jaotella myllyttäjiin, ratsastajiin ja rauhoittelijoihin. Myllyttäjät ovat tyypillisiä nettitrolleja, joiden tarkoitus on ottaa kaikki irti mistä tahansa asiasta. Somekohu on hedelmällinen trolleille, jotka haluavat aiheuttaa kaaosta, saada oman äänensä kuuluviin ja saada mahdollisimman paljon reaktioita omiin kommentteihinsa. Kohulla ratsastajat ovat ihmisiä, jotka käyttävät kohua oman asiansa ajamiseen. He eivät välttämättä ole kiinnostuneita juuri kohun kohteena olevasta tilanteesta, vaan käyttävät sen saamaa huomiota hyväkseen. –Uusimmankin kohun kohdalla on nähty Twitterissä sekä poliittista kampanjointia ja hyväntekeväisyyskampanjointia. Viestit ovat tyyliä "tämä nyt oli tällainen katastrofi, mutta lahjoitapas tästä rahaa oikeaan katastrofiin", Pönkä kuvailee. Rauhoitteljiat ovat pienimmässä roolissa somekohun ollessa päällä, mutta heitä on Pöngän mukaan liikkellä yhä enemmän. Rauhoittelijat tiedostavat, että somekohun kohteeksi joutuneelle seuraukset saattavat olla rankkoja ja pitkäkestoisia. –Rauhoittelijaksi ryhtymisessä on se vaara, että joutuukin itse myllytyksen kohteeksi. Muut kohun osalliset ajattelevat, että rauhoittelija puolustelee asiaa, vaikka hän puolustelisikin henkilöä. 4. Kohulla on pitkä häntä Kohun laantumisessa suuri merkitys on sillä, miten sen aiheuttaja palautteeseen reagoi. Virheen myöntäminen ja vilpitön anteeksipyyntö saattavat lyhentää kohun kestoa, vähättely ja tilanteen kiertely taas lisätä vettä myllyyn. –Iso kohu päättyy anteeksipyyntöön. Jokainen tekee virheitä, mutta ihmiset ovat somessakin valmiita antamaan niitä anteeksi. Jokainen tunnetun henkilön tai median uusi näkökulma tai kommentti pidentää kohun kestoa. Vaikka suurten massojen kiinnostus asiaan loppuu ajan kanssa, somekohu jättää jäljen. –Vaikka asia ei enää ole päivittäisessä keskustelussa, se kaivetaan esille aina seuraavan samantyyppisen somekohun syntyessä. Tämänviikkoinenkin Järvis-keissi tullaan muistamaan julkisuudessa myöhemmin, Pönkä toteaa. Lue myös, mitä fiktiivisen somekohun anatomiasta kirjoitti toimittaja Tuija Siltamäki Aamulehden kolumnissa viime marraskuussa.