Niko KettunenAamulehti

Nokian puhelinten kehityksestä kertonut juttu julkaistiin Aamulehden Sunnuntai-sivuilla 24. elokuuta 2014

Pyynikin näkötornin kupeesta Tampereella löytyy huone, joka on kuin salaisen sotilasoperaation komentokeskus.

Nurkat pursuavat virittimiä ja vastaanottimia. Sähköjohdot kiemurtelevat pitkin seiniä. Ollaan Tampereen radioamatöörikerhon pyhätössä, Pyynikin kerhotilassa. Takimmaisesta nurkasta avautuu eetteri maailmalle: mustasta öljykanisterin näköisestä laitteesta kuuluu tauotonta höpötystä.

Tämä laite ei olekaan mikään tavallinen radio, vaan Mobira Talkman, 1980-luvun legendaarinen NMT-puhelin, joka oli aikanaan jokaisen kaupparatsun luottotyökalu.

Kun tämä "Puhemies" tuli kauppoihin vuonna 1984, kännyköistä ei ollut vielä kuultukaan. Matkapuhelin tarkoitti autopuhelinta. Talkman muutti ajattelun: tässäpä tällainen kätevä viiden kilon pänikkä, joka toimii kaikissa Pohjoismaissa eikä maksa kuin 14 500 markkaa (5000 euroa)!

Puhelin kuului missä kuului, yleensä ei kuulunut. NMT450-verkko peitti aluksi vain puolet Suomesta ja tukkeutui jo 1980-luvun puolivälissä, kun puhelimia myytiin yli odotusten, satoja tuhansia. Järvimaisemaan ilmestyi uusi näky, korkeilla rantakallioilla tankkipuhelimineen seisoskelleet liikemiehet.

ERIIKA AHOPELTO
Kätevä kannettava, Mobira Talkman.

Kätevä kannettava, Mobira Talkman.

Talkman oli ensimmäinen suomalainen matkapuhelinmenestys. Sitä myytiin jo Yhdysvalloissakin.

Sitten tulivat kännykät.

- On uusiuduttava koko ajan tai jää jälkeen. Ennen paperikone jauhoi rahaa melkein sellaisenaan parikymmentä vuotta. Nyt matkapuhelimen uusin malli saattaa elää vain muutaman kuukauden, sanoi Nokian vessapaperista ja saappaista riisunut johtaja Kari Kairamo haastattelussa vuonna 1988.

Tästä Pyynikin kerhohuoneella rätisevästä öljykanisteri-Talkmanista tuli pian museotavaraa. Nyt luurin numeronäytössä näkyy radiotaajuus. Taustavalo hohtaa kelmeän sinisenä. Radioamatööri Janne Mäyränpää nostaa luurin.

- OH3KGR, saataisko hiljaisuus aalloille, tehdään pieni testi täällä.

Koodi on Mäyränpään radiokutsunimi. "Talkkareita" on pöydällä rivissä monta kappaletta, niiden vieressä ulkomaisia laitteita menneiltä vuosilta. Kaikkiin on tehty elinsiirto: muutaman osan vaihdolla vanhoista NMT-puhelimista saa radiopuhelimia.

- Nämä eivät maksa yhtään mitään ja näitä on Suomessa vielä joitakin tuhansia. Välillä joku bongaa varastosta isomman erän, Mäyränpää kertoo.

Talkman vetoaa radioharrastajiin samasta syystä kuin asiakkaisiin aikoinaan. Sitä on helppo käyttää. Puhelimen lähetysteho on hulppeat 15 wattia, 150 kertaa enemmän kuin nykykännyköiden. Talkmanilla saattoi aikanaan polttaa näppinsä, jos ruuvasi antennia kesken puhelun. Saman verran tehoa löytyy nyt maaseudun tukiasemista. Niinpä radio-Talkmanilla voi puhua suoraan toiseen radiopuhelimeen jopa kymmenen kilometrin säteellä.

Nokia
Talkmania kevyempi kannettava kommunikointilaite, Mobira Cityman.

Talkmania kevyempi kannettava kommunikointilaite, Mobira Cityman.

Radioamatöörien kerhohuone on vanhojen puhelinten hautausmaa. On Motorolaa, Mobiraa, Saloraa, Benefonia ja Ericssonia.

Noilla nimillä ei ole enää mitään merkitystä kännykkäteollisuudessa. Motorola sentään tekee vielä omalla nimellään kännyköitä, mutta kiinalaisen Lenovon omistuksessa.

Mäyränpää, kerhon puheenjohtaja Antti Kuusela ja harrastaja Toni Lehtonen muistelevat vanhojen puhelimien huippuhetkiä.

- Miami Vicessa käytettiin Talkmania, mutta eri luurilla varustettuna, tietää Lehtonen.

- Ja Tappavassa aseessa! Siinä näkyi Talkkari monessa kohtauksessa, Kuusela huikkaa.

Nyt Miami Vicen valkopukuinen seksisymboli Don Johnson on ylipainoinen, 64-vuotias ukko. 30 vuodessa matkapuhelimista tuli ensin kännyköitä, sitten taskutietokoneita. Yhä uudemmat Nokian puhelimet kelpaavat enää museotavaraksi, ja jos Microsoft ei saa kurssia käännettyä, uudet Lumiatkin voivat pian olla historiaa.

- Kyllä näihin vanhoihin vehkeisiin on tunneside, mutta nykyiselle Nokialle en lauluja tekisi, toteaa Mäyränpää.

Salossa asuu mies, radiokutsunimeltään OH1QP, joka tietää kännyköiden historiasta kaiken. Hän näki, kun maailman ensimmäistä kannettavaa matkapuhelinta väkerrettiin kasaan. Se oli kauan ennen Talkmania, mutta harva on siitä kuullut. Palataan siihen kohta.

Mobiran entinen toimitusjohtaja Jorma Nieminen, 72, kättelee jämerästi ja johdattaa työhuoneeseensa entisessä Benefonin tehtaassa Salossa. Mobiralta lähdettyään Nieminen perusti Benefonin, jonka jäänne GeoSentric meni kuukausi sitten konkurssiin. Kännyköitä se ei ollut tehnyt enää vuosikausiin. Vähän matkan päässä tällä samalla teollisuusalueella komeili Nokian kuuluisa Salon tehdas, joka löi laput luukulle kaksi vuotta sitten.

- Jos joku olisi 1960-luvun alussa teknillisessä korkeakoulussa sanonut, että 1980-luvulla Pohjoismaissa sadoillatuhansilla ihmisillä olisi mukanaan puhelin, jolla voi soittaa mistä vain, hänet olisi passitettu hoitoon, Nieminen sanoo ja pyörittää sormea ohimollaan.

Niin vain kävi. Matkapuhelinten menestystä 1980-luvulla ei osannut ennakoida kukaan. Nieminen sai nähdä ajan, jolloin suomalaisten puhelinten myyntikäyrät kipusivat ulos fläppitaulun yläreunasta.

- Kun NMT käynnistyi Pohjoismaissa, mukana oli kymmenkunta valmistajaa, jotka kaikki tavoittelivat 20 prosentin markkinaosuutta. Heitettiin herjaa, että kymmenen kertaa 20 on kyllä 200 prosenttia. Mutta se toteutui, sillä markkinat kasvoivat niin nopeasti, Nieminen sanoo.

Nokian puhelinten kehitys on ollut matka kohti yhäm pienempää.

Nokian puhelinten kehitys on ollut matka kohti yhäm pienempää.

Huhtikuussa 1987 Jorma Nieminen luovutti 100 000:nnen Talkman-puhelimen posti- ja telelaitoksen pääjohtaja Pekka Tarjanteelle Otaniemessä. Sen jälkeisinä kahtena vuosikymmenenä Nokia myi miljardeja puhelimia. Ensimmäinen miljardi rikottiin Nigeriassa vuonna 2005. Ennätyspuhelin oli halpismalli 1110. Pelkästään sitä myytiin 250 miljoonaa kappaletta.

Nokian kännyköille tuli lopullinen sinetti tämän vuoden huhtikuun 25. päivä. Silloin kauppa Microsoftille virallistettiin. Samalla Nokia ilmoitti, että Masanin kännykkätehdas Etelä-Koreassa suljetaan. Nieminen muistaa tuon tehtaan oikein hyvin. Olihan hän sitä aikanaan perustamassa.

- Perustimme sen amerikkalaisen Tandy Corporationin kanssa vuonna 1984 valmistamaan nimenomaan Talkmaneja Yhdysvaltojen markkinoille. Suomessa ei tuotantokapasiteetti riittänyt.

Nieminen keskeyttää historian oppitunnin näyttääkseen yhden erityisen puhelimen. Työhuoneen pöydällä pönöttää Salora-merkkinen muoviluurinen leivänpaahdin todella kaukaa menneisyydestä. Tämä oli se ensimmäinen suomalainen kannettava matkapuhelin.

- Eräänä kevätpäivänä 1972 kävelin myyntipäällikkömme Ilppo Rossin työhuoneeseen, jossa oli erään autoradiopuhelimemme osat levällään lattialla. Kysyin häneltä, mitä ihmettä hän oikein puuhaa.

Nieminen oli tuolloin Saloran radiopuhelinyksikön tuotekehityspäällikkö ja Salora teki puhelimia varhaiseen autoradiopuhelinverkkoon. Rossi näytti kasaavan jonkinlaista matkapuhelinta - hän sulloi nahkalaukkuun akkua, antennia, luuria ja lirputinta.

- Kun asiakkaat kerran ovat toivoneet kannettavaa puhelinta, niin minä päätin tehdä sellaisen, kuului Rossin vastaus.

Tuosta Frankenstein-kyhäelmästä kehitettiin parissa vuodessa Salora SRP-24, jota saattoi kanniskella mukanaan kuten Talkmania kymmenen vuotta myöhemmin.

SRP-24:llä piti kuitenkin soittaa keskuksen kautta ja se oli myöhempiin NMT-puhelimiin verrattuna kömpelö. Silti se oli maailman ensimmäinen kaupassa myytävä kannettava matkapuhelin vuonna 1974. Motorolan halkopuhelin oli vasta prototyyppi. Salorasta tuli Pohjoismaiden suurin matkapuhelinvalmistaja ja se löi hynttyyt yhteen Nokian kanssa 1979. Siksi se kuuluisa tehdaskin perustettiin Saloon.

Nieminen jätti bisnekset 2004, kun Benefonin toivo alkoi olla mennyttä. Nyt hän on eläkkeellä, purjehtii ja tekee Turun kauppakorkeakouluun väitöskirjaa suomalaisen kännykkäteollisuuden historiasta.

- Yksi tentti on vielä jäljellä.

Tohtori Yrjö Neuvo teki rohkean ratkaisun vuonna 1993. Hän oli ollut 17 vuotta signaalinkäsittelyn professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Luvassa oli elinikäinen Suomen akatemian tutkimusprofessorin virka, josta Neuvo kuitenkin kieltäytyi. Hän lähti mieluummin Nokialle teknologiajohtajaksi ja visioi siellä tulevaisuuden kännyköitä vuoteen 2005 asti.

Neuvo noukkii toimistossa Otaniemen Open Innovation Housessa korista vanhoja Nokian kännyköitä. Hän läväyttää pöydälle todella oudon luurin. Kananmunan kokoinen ja muotoinen harmaa vekotin paljastuu varhaiseksi simpukkapuhelimeksi. Nappeja on vain yksi ja ruutu hädin tuskin sormen kynttä suurempi. Puheimella ei ole nimeä eikä sitä koskaan myyty.

- Tätä tehtiin kaksi kappaletta Englannissa 1990-luvun puolivälissä. Tarkoitus oli vain osoittaa japanilaisille, että näinkin pienen puhelimen Nokia pystyy tekemään, Neuvo kertoo.

Hän nostaa korista myös vanhan hopeisen Zipon eli Nokia 8810:n. Se on yhä kaunis puhelin ja toimii vielä GSM-verkossa. Zippo löi ällikällä jokusenkin ruotsalaisen, kun Ericsson oli vielä pelissä mukana.

- Tukholmassa oli tilaisuus kännykkämaailman näkymistä, kun Zippo tuli 1998. Ehdotin, että jokainen meistä paneelikeskustelun osallistujista esittelisi vuorollaan oman puhelimensa, että saataisiin jäätä murrettua. Näytin vuorollani Zipponi. Ericssonin kaveri yllättyi, sanoi vain, että hänen puhelimensa jäi kotiin. Mutta se rupesi soimaan hänen taskussaan, Neuvo sanoo ja hymyilee maireasti.

Tilaisuuden jälkeen Neuvo käveli Tukholman kaduilla ja soitteli Zipollaan. Vastaan tuli "nahkarotsinen, tosi roteva mies", ja pyysi saada katsoa puhelinta.

- Ajattelin, että se on joku moottoripyöräjengiläinen, ja pöllii puhelimen, enkä voi sille mitään. Se tarttuikin puhelimeen erittäin varovasti ja käänteli sitä.

Mies hymyili ja sanoi, että hänellä on ennestään ollut Nokia, näytti omansa ja totesi ostavansa itsekin Zipon.

- Jäi mieleen, kuinka hienosti ja hellävaraisesti hän sitä käsitteli.

Jari Tertti
Nokian zippo 1998.

Nokian zippo 1998.

Zippo oli Nokian ensimmäinen puhelin, jossa oli sisäinen antenni. Antennin mahduttaminen puhelimen sisään oli erittäin vaikeaa, mutta puhelimesta tuli siro. Se ei silti kelvannut Amerikan markkinoille. Nokian Yhdysvaltain-toimintojen johtaja Kari-Pekka Wilska totesi, että ilman ulkoista antennia puhelin ei myy.

- Hän sanoi, että Amerikassa hyvän kuuluvuuden merkki on maskuliininen antenni. Tästä tehtiin siis jenkkiversio, jossa oli antenni, Neuvo sanoo.

Asiakas on aina oikeassa. Unohtuiko se Nokialta 2000-luvulla? Myöhemmät Symbian-puhelimet olivat kömpelöitä käyttää, ja viimeistään iPhonen jälkeen oli pakko tajuta, että tulevaisuus on sittenkin kosketusnäytöissä. Nokiakin toki kehitteli jo varhain kosketusnäyttöpuhelimia, mutta paukut olivat pitkään multimediapuhelimissa.

Nokian turmiolla on Suomessa 5,5 miljoonaa selittäjää, olihan se kansallinen ylpeys. Mutta ylimielinen sellainen.

Organisaatio paisui keskeltä. Nokia teki itse kännykkäsovelluksia sen sijaan, että olisi luonut palveluntarjoajille valmiin ekosysteemin, kuten Apple ja Android. Lopulta oli tehtävä päätös hypätä pois "palavalta lautalta" ja hylätä Symbian - kenties se oli jo valmis uppoamaan.

Nokia sitoutui Microsoftin käyttöjärjestelmään. Sillä erotuttaisiin kilpailijoista. Se oli iso riski, mutta se olisi voinut onnistua.

Ei onnistunut.

Nokia sai kännykkäbisneksestään 5,4 miljardia euroa ja Microsoft satojen miljoonien eurojen tappiota yhdessä kvartaalissa tekevän luuskan.

Microsoft ilmoitti kuukausi sitten lopettavansa Nokian halvan Asha-puhelinsarjan ja hylkäävänsä Android-käyttöjärjestelmän, jollainen oli vasta helmikuussa otettu uusiin X-sarjan puhelimiin. Android hallitsee ylivoimaisesti kännykkämarkkinoita, kun vielä muutama vuosi sitten sen markkinaosuus oli joitakin prosentteja.

Nokian oman Symbian-käyttöjärjestelmän Stephen Elop ajoi alas jo ennen Microsoft-kauppoja. Kaikki Microsoftin tulevat puhelimet käyttävät yhtä ja samaa käyttöjärjestelmää, Windows Phonea. Sen markkinaosuus on nyt 2,5 prosenttia.

Samalla tuli tieto irtisanomisista: 12 500 entistä nokialaista saisi lähteä. Hello there - "morjesta vaan" - alkoi toimitusjohtaja Elopin sähköpostiviesti alaisilleen.

Viesti kilahti myös Microsoftin Tampereen-yksikön pääluottamusmies Kalle Kiilin sähköpostiin.

- Minusta tuli luottamusmies heti kun sain vakinaisen työpaikan Nokialta 2008. Edeltäjä sanoi, ettei tämä homma sinua työllistä. Nyt olen ollut mukana arviolta viisissäkymmenissä yt-neuvotteluissa, Kiili kertoo Microsoftin taukohuoneessa Hervannassa.

Taustalla Xbox-konsolissa pyörii autopeli. Sekin laite on nyt osa samaa yksikköä kuin entiset Nokian puhelimet, Microsoft Devicesia.

ILKKA LAITINEN
Kalle Kiili

Kalle Kiili

Kiili tuli Nokian Jyväskylän-yksikköön kesätöihin 2005.

- Silloin oli valtava meno, pelkkää ylämäkeä. Oli valtavan siistiä, kun Jyväskylässä tehtiin ensimmäistä N-sarjan laitetta, N90:tä. Siinä oli jotain mullistavaa, Kiili muistelee.

Tuotekehitysinsinöörinä hän varmistaa, että uudet puhelimet toimivat kuten pitää. Tampereella on kehitetty melko liuta Nokian puhelimia, esimerkiksi "hirviökamerapuhelin" Lumia 1020. Sellainen pullottaa Kiilinkin taskussa.

Tampereen yksikön väestä karsittiin kaksi kolmasosaa jo Nokian aikana. Jäljellä on tuhat. He kehittävät uusia, edullisia Lumioita. Salossa suunnitellaan huippumallit. Uusin Tampereen luomus on Lumia 530, joka tuli julki kuukausi sitten.

- Leikkaukset ovat surullisia. Onneksi tänne keskitetään jäljelle jäävä tuotekehitys. Päätös Suomessa jatkamisesta on nyt tehty, eikä hommaa voida enää vetää takaisin tai siirtää pois. Ellei mene niin huonosti että kännykkävalmistus lopetetaan kokonaan.

Kiili puhuu hitaasti ja harkiten. Rytmi hidastuu entisestään, kun tulee puhe kännyköiden myynnistä Microsoftille vuosi sitten.

- Ostaja ei ollut huonoin mahdollinen. Mutta kyllä näen myynnin Suomen kansantaloudellisena tragediana. Nyt on ihan sama, kuinka hyvin teemme puhelimia, hän sanoo.

Työtä on vielä ja osaamista. Pääkonttori on silti rapakon takana eikä ainakaan kansallistunne estä Microsoftia kikkailemasta veroja ulkomaille.

Lumia-puhelimessa on kiehtova yksityiskohta: sen numeronvalintakuvake, yhdeksän nappulaa ympyrän sisällä, muistuttaa paljon vanhaa Mobiran logoa. Onko joku nostalgiahuuruinen insinööri ujuttanut sen mukaan hatunnostona vanhoille ajoille?

- Olisi se voinut niinkin olla, mutta kyllä se on pötkähtänyt Microsoftilta Windowsin mukana, Kiili toteaa.

Nokian pääkonttorin logot vaihtuivat Microsoftiksi huhtikuussa niin että heilahti. Ennen pitkää lähtee kai nimi kännyköistäkin.

Syyskuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Nokia ilmoitti kännyköiden myynnistä Microsoftille. Suomeen jää muutakin kuin nostalgiaa. Microsoftin puhelimia kehitetään täällä ja tynkä-Nokialla on kassa täynnä rahaa sekä terve pohja rakentaa uutta bisnestä.

Firmasta piti ottaa löysät pois, vähän kuin 20 vuotta sitten. Silloin Nokia listautui New Yorkin pörssiin ja luopui kaikesta muusta paitsi kännyköistä ja verkoista. Oli sekin kummastus vanhoille kaapelipatruunoille. Nyt jäivät verkot, patentit ja karttapalvelut.

Mitä Kairamo sanoikaan 26 vuotta sitten?

Pitää uusiutua, tai jää jalkoihin.

Toimittaja Niko Kettunen on kirjoittanut teoksen Kännykkä - lyhyt historia yhdessä Timo Paukun kanssa.


Kommentit (3)

  • Henkselimies

    Cityman 900 autosarjalla asennettuna oli muistaakseni 16 – 18 000 markkaa oli muuten kestävä ”tiiliskivi” monta kertaa putosi työliivien takataskusta kun telineille kiipesi 🙂
    Silloin toimisto oli ”taskussa”
    Kehitys kun aiemmin lankapuhelimella soiteltiin/vastattiin kun paikalla kotona ja tilaukset faxilla lämpöpaperilla.
    Talkman käytettynä oli eka ”kännykkä” oli aika jäätävää heittää Kesoilin pöydälle Urge.
    Tallessa n. 50 luuria, ainoa joka puuttuu on Banaani-Nokia joka meni jonnekkin.

  • leonardo

    Tuonkin voisi nyt päivittää – esim nykyhetkeen 18.5.2016 – ”Nokian puhelinten kehityksestä kertonut juttu julkaistiin Aamulehden Sunnuntai-sivuilla 24. elokuuta 2014”

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet