Nobelisti Holmström paheksuu ay-valtaa: "Aika kapea ryhmä pääsee vaikuttamaan koko talouden tilaan"

"Mitä tulee kysymykseen, ovatko palkat liian korkeat, niin ehkä sekä Yhdysvalloissa että etenkin täällä Euroopassa vastaus on kyllä."

Mauri Ratilainen
Nobelisti Holmström paheksuu ay-valtaa: "Aika kapea ryhmä pääsee vaikuttamaan koko talouden tilaan"

Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström (oik.) kohtasi Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n tilaisuudessa Helsingissä toisen suomalaisen elossa olevan nobelistin, presidentti Martti Ahtisaaren. Tilaisuuden juonsi Jorma Ollila.

Lauri NurmiHelsinki, Lännen Media

Taloustieteen tuore nobelisti Bengt Holmström, 67, haluaa nostaa keskusteluun ay-liikkeen vahvaa asemaa, joka hänen mielestään vaikeuttaa Suomen taloudellista kehitystä.

– Yleissitovuutta ja ay-liikkeen asennetta palkanmuodostukseen on vaikea ymmärtää, tai ehkä ymmärrän sen, mutta se tuntuu hyvin itsekkäältä ja siihen pitäisi puuttua poliittisesti. Aika kapea ryhmä ihmisiä pääsee vaikuttamaan koko talouden tilaan, Holmström vastaa Lännen Median kysymykseen.

Nobelistin esittämä pohdinta on osa vastauksesta siihen, mitä mieltä hän on teollisuuden suurten ammattiliittojen aikeesta ajaa ensi syksyn liittokierroksella palkankorotuksia. Holmströmin arvion mukaan yleiskorotuksiin ei Suomessa oikein olisi varaa.

– Mitä tulee kysymykseen, ovatko palkat liian korkeat, niin ehkä sekä Yhdysvalloissa että etenkin täällä Euroopassa vastaus on kyllä. Vientituotteet ovat maailmanmarkkinahintaisia, ja ei sitä auta mielestäni hirveästi valittaa. Tietysti kyse on siitä, missä ajassa mikäkin asia sopeutuu, mutta yleensä on hyvä sopeutua nopeammin, Holmström välittää inhorealistisen viestinsä suomalaisille.

Työvoiman tarjonta kohdistuu hänen mukaansa jatkossa länsimaissa hyvin pitkälle palvelualoille, joiden osuus työpaikoista on Suomessakin ollut pitkään nousussa.

Mauri Ratilainen

Vaikka palvelualat kasvavat kotimarkkinoilla, ne eivät elätä kansakuntaa kokonaisuutena. Holmström toistaa tuttua sanomaa viennin ehdoilla elävästä pienestä pohjoisesta maasta.

– Olemme viennistä riippuvaisia. Se on meidän tulonlähteemme, joka kertoo, mihin meillä on varaa. Joko tulemme osaavammiksi, laadukkaammiksi tai mitä ikinä, mutta me elämme viennistä. Se on ehkä iso huoli tulevassa kehityksessä. Jos maailmantalous menee hyvin sulkeutuneeseen tilaan, se ei ole kyllä Suomen kannalta toivottavaa, Holmström harmittelee.

Suomi ei ikävä kyllä pysty vaikuttamaan siihen, käpertyykö maailmankauppa kuoreensa tullien asettamisen muodossa.

Emme siis sanele maailmantalouden sääntöjä. Siksi Holmström nostaa huolestuneena esille suomalaisten kyvyn sopeutua, kun häneltä kysytään, mitä päätöksiä Suomessa olisi välttämätöntä tehdä.

– Työn murros ja työmarkkinat minua askarruttavat eniten. Yleissitovuudesta sanoin jotain mielestäni aika varovasti, mutta välittömästi siitä tuli hyvin isokokoiset otsikot. Sanotaan sen verran lisää, että yleissitovuudesta on hirveän monta versiota. Se ei ole nolla tai yksi, mutta Suomessa yleissitovuus on viety äärimmilleen. Muihin maihin verrattuna – Ruotsiin ja Saksaan – paljon on varaa löysätä sitä, Holmström toteaa varovasti ja kannustaa poliitikkoja keskustelemaan yleissitovuuden tulevaisuudesta Suomessa.

Mauri Ratilainen

Lue myös nämä


Kommentit (42)

  • Nimetön

    Suomessa on valtavan suuri ja jatkuvasti kasvava työelämästä syrjäytyneiden joukko. Tässä joukossa on enimmkseen nuoria, jotka ehtivät taantua niin, etteivät koskaan pääsekään oikeasti töihin. Tätä joukkoa ammattiliitot käyttävät ilmaistyövoimana kompensoimaan kallista palkkatasoa.
    Näiden ihmisten pitäisi äänestää ammattiliittopuolueet pieniksi.

  • Nimetön

    Kyllä kommenteista näkyy, että kovin on kapeat näkökulmat kommentoijilla. Mutta mitä muuta voikaan odottaa omaan napaan tuijottajilta. Jos pari satamajätkää pystyy pistämään Suomen viennin pysähdyksiin, niin valta on silloin todellakin kapealla sektorilla.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet