Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa

Atte Kajova/Iltalehden arkisto
Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa

Raija-Liisa Mäkelä näyttää kuvaa isästään Yrjö Mäkelästä ja äidistään Ellenistä. Raija-Liisa syntyi vain kuukausi isän katoamisen jälkeen, tammikuussa 1938.

Mika Lampi

Niilo Ketolan kuusihenkinen perhe lähtee Kanadasta, samoin tekee Väinö Ketolan nelihenkinen perhe.

Sulo Tamminen lähtee Chicagosta, toiset loikkaavat Suomesta 1930-luvun alussa.

Määränpäänä on Neuvostoliitto, tuo odotettu unelmien kultamaa.

Amerikassa ja Suomessa on raju lama ja työttömyys. Ansiosidonnainen on silloin tuntematon käsite.

Loimaalainen Yrjö Mäkelä ei lähde vapaaehtoisesti. Mäkelän kiskovat yöllä vuoteestaan Lapuan liikkeen aktivistit. Hänet työnnetään autoon.

Auto liittyy karavaaniin, jossa kyyditään muitakin väkivalloin kodeistaan haettuja vasemmistolaisia. Kouvolan takana Loimaan työväenyhdistyksen puheenjohtaja toivotetaan tervemenneeksi "työväen onnelaan" ja työnnetään rajan yli Neuvostoliittoon.

Jutun alussa mainitut Ketolat perheineen asuvat Matroosassa, Äänisen ja Laatokan välillä.

Matroosa syntyi metsätyökeskuksen yhteyteen. Aluksi väestö koostui Kanadasta muuttaneista suomalaisista metsätyöläisistä.

Vuonna 1933 taajamassa oli 582 asukasta, joista 480 suomalaisia.

Sitten 1930-luvun puolivälin jälkeen Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin päättää tapattaa ihan tavallisia ihmisiä kuin liukuhihnalla.

Väinö Ketola ammutaan Karjalan tasavallan Sandarmohissa tammikuussa 1938. Niilo Ketola ammutaan samassa paikassa puolitoista kuukautta myöhemmin.

Tässä jutussa käytetyt arkistolähteet jättävät pimentoon sen, miten heidän perheidensä elämä jatkui.

Yrjö Mäkelä asuu perheineen Petroskoissa. Jouluaattona 1937 salaisen poliisin miehet vievät hänet kotoaan.Helsingissä nykyään asuva Raija-Liisa Mäkelä on syntynyt vain kuukausi isän katoamisen jälkeen, tammikuussa 1938. Vuoteen 1990 asti hän asui Neuvostoliitossa. Vasta vuonna 1999 Raija-Liisa alkoi saada oikeaa tietoa isänsä kohtalosta.

- Sain kirjeen, jossa kerrottiin, että isäni teloitettiin 10.2.1938 ampumalla, todennäköisesti Karhumäen lähistöllä Sandarmohin kankaalla, jossa teloitettiin tuhansia muitakin "kansanvihollisiksi" tuomittuja.

Raija-Liisa uskoo, että jos isää ei olisi kyyditetty rajan yli, hän olisi todennäköisesti osallistunut talvisotaan.

Mikä on valtiovallan vastuu Lapuan liikkeen vuoden 1930 mielivaltaisuuksista?

Asiasta tehtiin eduskuntakysely. Vuonna 2010 silloinen pääministeri Mari Kiviniemi ei nähnyt valtiovallan virallista anteeksipyyntöä tarpeelliseksi, koska on vaikea päättää, ketkä ovat moraalisesti anteeksipyynnön velkaa.

Raija-Liisa Mäkelän kirja Minä, muilutetun tytär ilmestyi vuonna 2009.

Mika Lampi
Satakunnan Työn entinen päätoimittaja, filosofian tohtori Aimo Ruusunen on löytänyt venäläisistä nettiarkistoista paljon tietoja suomalaisten 1930-luvun kohtaloista. Esimerkiksi Luoteis-Venäjän alueella tuomituista löytyy satojatuhansia nimiä sisältävä tietokanta internetissä osoitteessa visz.nlr.ru.

Satakunnan Työn entinen päätoimittaja, filosofian tohtori Aimo Ruusunen on löytänyt venäläisistä nettiarkistoista paljon tietoja suomalaisten 1930-luvun kohtaloista. Esimerkiksi Luoteis-Venäjän alueella tuomituista löytyy satojatuhansia nimiä sisältävä tietokanta internetissä osoitteessa visz.nlr.ru.

Venäjälle ja Neuvostoliittoon lähteneitä syntymäpaikkakunnan mukaan

Häijää

Lehtinen, Frans, s. 03, k. 17.10.38 (ammuttu) Leningrad.

Karkku

Alho, Kaarle, s. 1895, k. 22.9.38 (ammuttu) Petroskoin lähellä.

Kataja, Arvo Vilho, s. 17.9.1898, k. 3.10.38 (ammuttu) Petroskoin lähellä.

Kataja, Urho, hukkui elok. 32 Äänisjärvellä veneonnettomuudessa.

Leppänen, Karl, s. 1895 , k. 3.8.38 (ammuttu) Leningrad.

Ravelin, s. Kaaja, Eva Lovisa, k. 29 Petroskoi.

Tamminen, Sulo, s. 1893 T ja Pl Karkunkylä (Karkku?), k. 3.10.38 (ammuttu) Aunuksen lähellä.

Vitilä, Toivo, s. 1894 Karhula tai Karkku? k. 27.1.43 Tšeljabinsk, NKVD:n leiri.

Keikyä

Alin, Onni, s. 05, k. 8.5.38 (ammuttu) Sandarmoh.

Heinonen, Kalle, veljensä (Oskari?) kanssa 30-luvulla N:liittoon. Jatkosodan aikana suomal. vangiksi Karhumäen suunnalla, tiettävästi luovutettiin takaisin.

Heinonen, Oskari, s. 1889, k. 8.10.38 (ammuttu) Petroskoin lähellä.

Intonen, Into Aaro, s. 1.7.04 Huittinen (tai Keikyä Pehula), k. 17.5.38 (ammuttu).

Kiikka

Aalto, Hjalmari, s. 1890, k. 26.2.38 (ammuttu) Petroskoin lähellä.

Grönlund, Frans Jalmari, s. 7.3.1893, k. 18.1.38 (ammuttu) Leningrad.

Hietala, Uuno Johannes, s. 13.3.10, k. 2.10.37 (ammuttu) Petroskoin lähellä.

Kesti, Niilo, s. 1898, k. 13.3.38 (ammuttu).

Ketola, Niilo, s. 07, k. 6.3.38 (ammuttu) Sandarmoh.

Ketola, Väinö, s. 1892, k. 20.1.38 (ammuttu) Sandarmoh.

Laine-Ekman, Mikko, s. 1898, k. 4.11.38 (mainittu myös: 4.10.38) (ammuttu) Kemin lähellä.

Landen, Aaro Tapio, s. 6.6.11, vang. 24.1.38, tuom. 22.10.38, 10 v:ksi.

Mäkelä, Yrjö (Georgi), s. 1893 (1898?), k. 10.2.38 (ammuttu) Sandarmoh.

Nylund, Eelis, s. 03 Rauma, k. 42? (ammuttu?), Komi.

Nylund, Nikolai, s. 06, k. 3.4.38 (ammuttu) Sandarmoh.

Penkkimäki (Lehto), Vihtori, s. 1899. Salateitse Venäjälle.

Ranta, Eino (Enok?), s. 1890, k. 2.10.37 (ammuttu) Petroskoin lähellä.

Ranta, Karl (Kaarle), s. 1893, k. 12.1.43 Tšeljabinsk. Leirillä.

Riipinen, Vilho (William), s. 00.

Vesala, Viljo, s. 1893, k. 14.10.38 (ammuttu) Petroskoin lähellä.

Kiikoinen

Lehtinen, Artur, s. 1899, k. 9.1.38 (ammuttu) Sandarmoh.

Suoniemi, Eino, s. 1888, k. 3.10.38 (ammuttu) Petroskoin lähellä.

Tuominen, Eino Oskari, s. 27.4.1895, k. jouluk. 29 Leningrad, isä maalari. Merillä, kuului Preussin jääkäripataljoonaan, loikkasi Venäjän puolelle kesäk. 16, Pietarissa vankilassa, vapautui 17.

Valkama, Nestor, s. 19.8.1884 (mainittu: 1886), k. 20.12.37 (ammuttu) Leningrad.

Mouhijärvi

Ahola, Kalle Viktor, s. 00, k. 5.1.38 (ammuttu) Puudosin lähellä.

Kivistö, Erkki, s. 08, k. 2.10.38 (ammuttu) Petroskoin lähellä.

Kivistö, Martti, s. 01, k. 27.1.38 (ammuttu) Leningrad.

Koivunen (Kivistö), Iivari, s. 16 (18.7.06?), k. 25.2.45 Saksa Pommeri (Barnenfelde), jonne haudattu. Otettiin puna-armeijaan 42 Murmanskissa.

Koski, Juho, s. 1891, k. 21.11.38 (ammuttu; Leningrad?).

Kyrölä, Martti Johannes, s. 24.11.04). Lähti 19-vuotiaana Hangosta 8.8.23 Arcturuksella ja 17.8.23 Liverpoolista W. Star/Dominionin Reginalla määränpäänä Quebec PQ. Lähtöpaikka Porcupine ON. Lähti 31. Saapui 8.6.31 Kanadasta Arinialla Lontooseen matkalla Leningradiin.

Lepistö, Eino, s. 1893, Mouhijärvi?, pso Selma, s. n. 1896 Tyrvää. 2-henkinen perhe lähti Cobaltista Kanadasta 14.11.31 Säde-kommuuniin. Lähtivät Halifaxista 21.1.32. Aunus, maataloustyöl. Vang. 38?

Nieminen, David (Dave, Taavetti), s. 1890 (1903?) Mouhijärvi (vai Rauma?), k. 12.5.43 Tšeljabinsk, NKVD:n leiri.

Saarenkanta, Väinö Aristarkus, s. 4.8.1893 Mouhijärvi Vesunti, k. 2.10.38 (ammuttu) Petroskoin lähellä.

Sarinen, David Johannes, s. 18.2.1898, k. 16.6.38 (ammuttu) Magnitogorsk.

Tyrvää

Forsman, Nestor, s. 1876 Tyrvää Kortejärvi, isä Alfred. USA:sta (Inwood NY) 24.8.32, työssä Petroskoissa, tuom. 11.6.38, 10 v:ksi.

Grandell (Ruohisto), Toivo Vihtori (Victor), s. 1898 (vai 1894?) Tyrvää, k. 9.1.38 (ammuttu) Sandarmoh. Sai USA:n kansalaisuuden 2.11.32. 3-henkinen perhe USA:sta (Detroit MI) 31.10.33 (vai perille jo 9.11.32?). Sorvaaja/viilaaja autokorjaamossa (Karelavto), Petroskoi.

Jalonen, Heikki Herman, s. 11.2.1865 Tyrvää, k. 22.10.32? Sdp:n kansanedustaja 1911-18. Pakolaisena Venäjälle 18, osall. SKP:n perustavaan kokoukseen 29.8.-5.9.18 Moskovassa.

Lepistö, Selma, s. noin 1896 Tyrvää, pso Eino Lepistö (Mouhijärveltä?).

Niemi. Tyrväältä, Kanadasta Petroskoihin.

Toriseva, Väinö, s. 03 Tyrvää Ojansuu?, k. 28.4.38 (ammuttu) Petroskoin lähellä (mainittu myös: Sandarmoh).

Vahl, Erkki, s. noin 1883, "lähti Pietariin taiteilijanoppiin ja sille matkalleen jäi“.

Vammala

Forsten, Valmar, s. 1898, k. 2.10.38 (ammuttu) Petroskoin lähellä.

Niemi, Eero, s. 27.12.08, k. 26.3.38 (ammuttu) Tsheljabinsk.

Puskaradio toimii ja Ruusunen kaivaa

Mika Lampi Historiantutkija Aimo Ruusunen haluaa korostaa, että hänen keräämänsä nimilista nykyisen Sastamalan alueella syntyneistä on varmasti puutteellinen.

Neuvostoliitossa tuomituista tai ammutuista löytyy tietoja, mutta jos vältti siinä valtiossa viranomaisten käsittelyt, niin henkilöstä on vaikeampi löytää arkistotietoja.

Ruususen tekemässä luettelossa on yhteensä yli 50 nimeä.

Näistä Neuvosto-Venäjälle muutti Kanadasta 10 ja Yhdysvalloista 4.

– Nykyisen Sastamalan alueella syntyneissä yllätti kiikkalaisten suhteellisen suuri määrä.

Suurimman osan kuolinsyy on selvillä.

Vuosina 1937-1938 ammuttiin tuomittuina (ja myöhemmin syyttöminä rehabilitoituina) 31 henkeä.

Heistä 11 ammuttiin Petroskoin lähellä, 7 Karhumäen Sandarmohissa, 4 Leningradissa , 2 Tsheljabinskissa ja 7:n teloituspaikka on joku muu tai ei tiedossa.

Vankileireillä kuoli 6 henkeä, joten poliittisten vainojen uhreja oli näistä 47:stä peräti 80 prosenttia.

Eläkkeellä oleva Ruusunen on tutkinut jo yli 20 vuoden ajan suomalaisten kohtaloita 1930-luvun Neuvostoliitossa.

Viimeisen puolen vuoden ajan hän on syventynyt aiheeseen entistäkin enemmän. Aihepiiri kiinnostaa ja puskaradio on toiminut ympäri Suomen.

– Suunnilleen kaksi tai kolme kertaa kuussa minuun ottavat yhteyttä henkilöt, jotka haluavat etsiä tietoja sukulaisistaan. Ilman venäjän kielen taitoa ei tässä hommassa pärjäisi.

Ruusunen työskenteli Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana Moskovassa 1980-luvun lopulla.

– Jo silloin tapasin 1930-luvulla Neuvostoliittoon muuttaneita suomalaisia. Jotkut olivat syntyneet Yhdysvalloissa, mutta eivät olleet ikinä edes käyneet Suomessa ja muuttivat myöhemmin Suomeen.

Ruusunen muistuttaa, että amerikansuomalaisten arjesta tiedetään paljon enemmän kuin Neuvostoliitossa asuneiden suomalaisten.


Kommentit (17)

  • Nimetön

    ”Tällä hetkellä näyttää Venäjällä olevan vakaammat olet vähemmistöjen keskuudessa, kuin Usassa.”

    Et ilmeisesti lue Venäjältä tulevia kielteisiä uutisia? Tai no, mitä vakaalla tarkoitetaan… Paina pääsi alas ja ota lyönnit vastaan? Putinin nationalismia hyödyntävän hallinnon aikana toisinajattelevien ja toisenlaisten asema on käynyt jälleen ahtaammaksi.

  • Nimetön

    Kuolivat aatteensa puolesta martyyreina, suurina kansalaisina

    Kuten jo silloin ja varsinkin nyt tiedetään, niin turhaan, niin turhaan. Kaikki nämä ihmiset joutuivat bolsevikkien ja muiden punaisten täydellisen hyväksikäytön uhreiksi katteettomien lupausten saatelemana, niin kuin tänäkin päivänä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio