Näin rikas oli presidentti Mauno Koiviston elämä — Katso kuvat, jotka eivät unohdu koskaan

-
Näin rikas oli presidentti Mauno Koiviston elämä — Katso kuvat, jotka eivät unohdu koskaan
Kirsti PohjonenHelsinki

Mauno Koiviston pitkä ja komea hahmo otsakiehkuroineen ja rusettisolmioineen ilmestyi laajaan julkisuuteen 1960-luvulla. Siitä pitäen hän oli julkinen hahmo, jonka elämän kulkua seurattiin tiiviisti loppuun asti.

Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12.5.2017 Helsingissä 93 vuoden ikäisenä. Hän ehti elää pitkän elämän köyhästä turkulaispojasta tasavallan yhdeksänneksi presidentiksi.

Koiviston elämää leimasivat vahvat vastakkaisuudet.

-

Hän syntyi Turussa 1923 sisällissodasta vielä kipuilevaan nuoreen tasavaltaan. Jatkosodassa hän oli rintamajoukoissa ja kuului vuonna 1944 rohkeudestaan tunnetun luutnantin Lauri Törnin jääkärikomppaniaan. Sodan päättymisestä oli kulunut 38 vuotta, kun sodan alikersantista tuli armeijan ylipäällikkö.

Presidenttikauteenkin 1982-1994 mahtuu historian suuria myllerryksiä. Berliinin muuri murtui. Neuvostoliitto romahti. Saksat yhdistyivät. Baltian maat itsenäistyivät. Suomi luisui kulutusjuhlista lamaan. Suomalaisia puristanut yya-sopimus purettiin.

– Palvelin isänmaatani aikanani ja jäin eläkkeelle ilman, että suuria ratkaisemattomia kysymyksiä olisi jäänyt jälkeen, Koivisto on luonnehtinut.

-
Mauno Koivisto nousi köyhästä turkulaispojasta tasavallan yhdeksänneksi presidentiksi.

Mauno Koivisto nousi köyhästä turkulaispojasta tasavallan yhdeksänneksi presidentiksi.

Presidentti jätti pysyvän jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan. Ulkopolitiikan johtajana hän piti ohjat ja vaali hyviä suhteita itänaapuriin. Samalla hän luotsasi Suomea entistä lähemmäs Länsi-Eurooppaa.

Kehityksen huipentumana käynnistyivät neuvottelut, jotka johtivat Suomen EU-jäseneksi 1995.

Koivisto ei tyytynyt seuraamaan maailmanpolitiikkaa vain sivusta. Hän vaihtoi ahkerasti ajatuksia johtavien valtioiden päämiesten kanssa. Hän ystävystyi Yhdysvaltain presidentin George Bushin, isä-Bushin, kanssa. Neuvostoliiton viimeiseen presidenttiin Mihail Gorbatshoviin Koivistolla oli luottamukselliset suhteet.

Kansainvälisessä julkisuudessa presidentti paistatteli, kun Helsingissä järjestettiin 1990 huippukokous, Bushin ja Gorbatshovin neuvonpito.

-
Mauno Koivisto oli naimisissa Tellervo Koiviston kanssa ja heillä oli yksi tytär Assi.

Mauno Koivisto oli naimisissa Tellervo Koiviston kanssa ja heillä oli yksi tytär Assi.

Parlamentarismin puolesta

Urho Kekkosen presidenttikausi kesti 25 vuotta. Koivisto ei saanut helppoa perintöä itsevaltaisesti maata johtaneen UKK:n jälkeen.

Koivisto nimitti 12 vuodessa 4 hallitusta, kun edeltäjä nimitti 25 vuodessa 21 hallitusta. Koivisto nosti hallituksiin pitkään syrjityn kokoomuksen ja Smp:n.

Ohjelmakseen presidentti otti parlamentarismin vähittäisen vahvistamisen. Presidentin valtaoikeuksia alettiin rajata.

Neljän presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela sanoo Koiviston 80-vuotisjuhlakirjassa, että Koiviston periaatteena oli käyttää valtaoikeuksia niukasti.

– Kun poliittinen tilanne muuttui, hän palautui kivutta kovaksi vallankäyttäjäksi, Kalela kuvaa.

Pressfoto
Koivisto syntyi vuonna 1923.

Koivisto syntyi vuonna 1923.

Näin kävi 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Porvaripuolueilla oli kassakaappisopimus yhteisestä hallituksesta. Koivisto hirmustui hankkeesta. Valtaoikeuksiin nojaten hän runnoi läpi kokoomuksen Harri Holkerin vetämän sinipunahallituksen. Keskusta joutui oppositioon.

Silloinen keskustajohtaja Paavo Väyrynen suivaantui pahanpäiväisesti. Hän syytti Koivistoa vallananastuksesta.

Nuo vaiheet kaiversivat Koivistoa vielä eläkkeelläkin. Hän valitti, että hänet pyrittiin silloin häpäisemään.

Koiviston kanssa huonoissa väleissä ollut Väyrynen on kiittänyt sdp-taustaisen presidentin ensimmäistä kautta. Toista kautta hän on moittinut. Väyrysen mielestä Koiviston ajama vahvan markan politiikka oli osasyyllinen 1990-luvun lamakurimukseen.

Kritiikkiä Koivisto sai myös kylmäksi koetusta asenteesta Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksiin.

Pressfoto
Tellervo ja Mauno Koivisto pyöräretkellä vuonna 1953.

Tellervo ja Mauno Koivisto pyöräretkellä vuonna 1953.

Rivimies ja ylipäällikkö

Koivisto oli filosofoija, jonka ilmaisu oli väliin vaikeaselkoista. Kun presidentti tuskastui toimittajien ja tutkijoiden selityksiin, hän kielsi itsensä tulkitsemisen. Mediasuhteiden kireydestä puhui toimittajien vertaaminen sopulilaumaan. Tokaisu jäi elämään.

Sosiaalidemokraattina hän ilmoitti olevansa bernsteinilainen. Liike kohti päämäärää oli tärkeämpi kuin itse tavoite.

Koivisto ei ollut koskaan ehdolla eduskuntaan. Silti hän toimi kahteen otteeseen valtiovarainministerinä ja pääministerinä.

Kansalaisille syntyi vaikutelma, että Koivisto ei koskaan pyrkinyt mihinkään. Hän rakensi kuitenkin uraansa määrätietoisesti, mutta pienin elein, ovelastikin.

Tyyli puri suomalaisiin. Koiviston suosio ei hiipunut silloinkaan, kun hän esitti pessimistisiä arvioitaan tulevaisuudesta.

Koiviston tavaramerkkeihin kuului myös matala profiili.

– On oltava niin matalana, että vihollinen ei osu, hän selitti reaktioitaan pääministeriajan tyrskyissä 1980-luvun lopulla.

Sananvalinta sopi Koivistolle. Hän on toinen Suomen presidenteistä, jolla oli rintamakokemusta. Toinen oli marsalkka C. G. Mannerheim.

Keilapoika, pullapoika ja satama. Niistä alkoi työelämä. Sodan jälkeen Koivisto ryhtyi opiskelemaan. Seitsemän vuotta ylioppilaskirjoituksista ja hän väitteli Turun yliopistossa tohtoriksi. Melkoinen suoritus työn ohella.

Vanhanajan herrasmies

Koivistojen kolmihenkinen perhe muutti 1957 Turusta Helsinkiin. Mauno Koivistosta tuli Helsingin Työväen Säästöpankin johtaja ja pian toimitusjohtaja. Siitä pitäen hän oli julkinen hahmo.

Eläkepäivilläkään hän ei kadonnut näkyvistä, vaan kirjoitti muistelmat ja useita muita teoksia. Hän kävi myös valikoidusti puhumassa ja eri tilaisuuksissa. Koivisto oli loppuun asti läsnä yhteiskunnassa.

Perheen lähipiiri on kuvannut Mauno ja Tellervo Koiviston vuonna 1952 solmittua avioliittoa harmoniseksi,

PRESSFOTO
Mauno Koivistoa tituleerattiin myös

Mauno Koivistoa tituleerattiin myös "tasavallan ensimmäiseksi lentopalloilijaksi". Kuva on vuodelta 1982.

Koivistojen tytär Assi Koivisto on luonnehtinut isäänsä vanhanajan herrasmieheksi, hauskaksi, älykkääksi, työteliääksi ja kärsivälliseksi.

Mauno Koivisto lähti Assin kanssa 1985 maailmanympärimatkalle. Honolulussa ulkoministeriön virkamiehen piti tarjota presidentille ja tämän tyttärelle ateria.

– Me isän kanssa halusimme mennä hampurilaisille. Asiainhoitajaa kyllä mietitytti, miten hänen esimiehensä ulkoministeriössä suhtautuisivat asiaan, kun hän esittäisi McDonalds'in kuitit, Assi Koivisto on kertonut.

Tellervo Koiviston satakuntalaisen kuiva huumori näkyi päiväkirjoissa, joita hän kirjoitti miehensä ministeriaikana Suomen Kuvalehteen.

PRESSFOTO
30.10.1981 presidentin tehtäviä hoitanut Mauno Koivisto meni ensimmäistä kertaa Presidentin linnaan, aiemmin hän hoiti valtionpäämiehen tehtäviä pääministerin virka-asunnosta Kesärannasta.

30.10.1981 presidentin tehtäviä hoitanut Mauno Koivisto meni ensimmäistä kertaa Presidentin linnaan, aiemmin hän hoiti valtionpäämiehen tehtäviä pääministerin virka-asunnosta Kesärannasta.

Perheen vapaa-ajan asunto Inkoon Tähtelässä oli Koivistolle tärkeä. Hän raivasi tontilla puustoa ja nikkaroi sinne tarvekalustoa. Välineet vajassa olivat säntillisessä järjestyksessä.

Koivisto luki ahkerasti. Hän osasi myös venäjää ja pystyi tutustumaan Venäjän kirjallisuuteen alkukielellä.

Lentopallo oli tärkeä urheilumuoto. Sikariporras-joukkue pelasi vieä presidentin eläkepäivinäkin.

Suomalaisten tv-katsojien mieleen on viime vuosilta jäänyt lähtemättömästi kuva itsenäisyyspäivän Linnan juhlista. Jo hieman kumaraiseksi käynyt presidentti Mauno Koivisto poseerasi tyynen arvokkaana tyylikkään Tellervonsa rinnalla presidenttiparien rivistössä.

Timo Korhonen / All Over Press
Itsenäisyyspäivän vastaanotolla 6.12.2011. Kuvassa Tellervo ja Mauno Koivisto, Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi sekä Martti ja Eeva Ahtisaari.

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla 6.12.2011. Kuvassa Tellervo ja Mauno Koivisto, Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi sekä Martti ja Eeva Ahtisaari.

Pressfoto
Mauno Koivisto kirjoitti väitöskirjansa Turun sataman sosiaalisista oloista. Kuva on vuodelta 1956.

Mauno Koivisto kirjoitti väitöskirjansa Turun sataman sosiaalisista oloista. Kuva on vuodelta 1956.

Pressfoto/Kai Rimaila
Valtiovarainministeri Mauno Koivisto ja juuri valmistunut budjettiesitys lokakuussa vuonna 1967.

Valtiovarainministeri Mauno Koivisto ja juuri valmistunut budjettiesitys lokakuussa vuonna 1967.

Pressfoto
Mauno Koivisto sodasta palanneena alikersanttina. Kuvauspäivämäärä ja -paikka eivät ole tiedossa.

Mauno Koivisto sodasta palanneena alikersanttina. Kuvauspäivämäärä ja -paikka eivät ole tiedossa.

IL-Arkisto
Mauno Koivisto ja Urho Kekkonen.

Mauno Koivisto ja Urho Kekkonen.

IL-Arkisto
Mauno Koiviston virkaanastuminen 27.1.1982. Presidentti Mauno Koivisto astuu presidentinlinnan keltaiseen saliin ottamaan vastaan Suomen Valkoisen Ruusun suurmestarille kuuluvat arvomerkit.

Mauno Koiviston virkaanastuminen 27.1.1982. Presidentti Mauno Koivisto astuu presidentinlinnan keltaiseen saliin ottamaan vastaan Suomen Valkoisen Ruusun suurmestarille kuuluvat arvomerkit.

IL-Arkisto
Presidentti Mauno Koivisto kävelee kadulla Helsingissä huhtikuussa 1992.

Presidentti Mauno Koivisto kävelee kadulla Helsingissä huhtikuussa 1992.

IL-Arkisto
Kuva on vuodelta 1988.

Kuva on vuodelta 1988.

IL-Arkisto
Liikeverotuksen uudistamisesityksen johdosta valtioneuvoston juhlahuoneistossa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa 29.12.1967 esiintyi valtiovarainministeri Mauno Koivisto viimeisiä päiviään valtioneuvoston jäsenenä. Vuoden 1968 alusta Koivisto siirtyy Suomen Pankin pääjohtajaksi.

Liikeverotuksen uudistamisesityksen johdosta valtioneuvoston juhlahuoneistossa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa 29.12.1967 esiintyi valtiovarainministeri Mauno Koivisto viimeisiä päiviään valtioneuvoston jäsenenä. Vuoden 1968 alusta Koivisto siirtyy Suomen Pankin pääjohtajaksi.

Mauno Koivisto

Syntyi 25.11.1923 Turussa, kuoli Helsingissä.

Filosofian tohtori 1956.

Sdp:n jäseneksi 1947. Turun satamatyökonttorin hoitaja 1948-51. Kansakoulunopettaja 1951-53. Turun kaupungin ammatinvalinnanohjaaja 1954-57. Helsingin Työväen Säästöpankin toimitusjohtaja 1959-67. Suomen Pankin pääjohtaja 1968-82. Valtiovarainministeri 1966-68 ja 1972. Pääministeri 1968-70 ja 1979-82. Presidentti 1982-94.

Kirjoitti toistakymmentä kirjaa.

Harrastuksina lukeminen sekä kesäkodissa metsänraivaus ja nikkarointi.

Puoliso ekonomi Tellervo Koivisto ja tytär ekonomi Assi Koivisto.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Vuonna 1993 jossain radio-ohjelmassa toimittaja toivotti onnea entiselle satamatyömiehelle Mauno Henrik Koivistolle, joka oli sillä päivämäärällä täyttänyt 70 vuotta. Toinen asia, mikä on vahvasti jäänyt mieleen armeijan ajalta, kun meidät komennetiin riviin asehuoneessa ja kersantti ilmoitti Urho Kekkosen luopuneen vallasta ja että presidentin tehtäviä hoitaa nyt Mauno Koivisto.
    Muistan Mauno Koiviston filosofisena presidenttinä, joka kavensi omia valtaoikeuksiaan, rajoitti presidentin toimikaudet kahteen. Neuvostoajan painostavan ilmapiirin kokeneena en osaa arvostella Koiviston toimia Neuvostoliiton hajotessa. Päätökset tehdään sillä tiedolla, mikä päätöksentekohetkellä on saatavilla. Karjalaa eivät halunneet aikalaisista takaisin kaikki Karjalasta muuttaneetkaan. Mitä siellä olisi ollut muuta kuin mittavaa maaseudun jälleenrakentamista ja missä neuvotteluissa oltaisiin nyt taas, jos raja olisi jonkun kymmenen kilometrin päässä Pietarista.

  • Aimo Rykäys

    Olisiko rehellistä kertoa myös Mauno Koiviston suuresta epäonnistumisesta jolloin Manu kieltäytyi kun Karjala oli Neuvostoliiton hajotessa tarjolla palautettavaksi?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet