Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Näin ratikka vaikuttaa: Yhä useampi joutuu kulkemaan keskustaan kahdella liikennevälineellä

Hallila-seura järjesti hiljattain asukastilaisuuden siitä, miten ratikka tulee vaikuttamaan alueen joukkoliikenneyhteyksiin. Yhtenä heikennyksenä tilaisuudessa mainittiin se, että lukonmäkeläisiltä viedään bussipysäkki, ja matka kotoa pysäkille pitenee ratikan tultua. Onko todella näin? Otetaanpa esimerkkihenkilö, joka asuu Lukonmäessä Ikämiestenkadulla Hervannanpuoleisessa päässä. Nyt Hervannan valtaväylän varressa olevalle Lukonmäki eteläinen -bussipysäkille on matkaa 500 metriä. Piteneekö tämän asukkaan matka bussi- tai ratikkapysäkille ratikan tultua vuonna 2021, Tampereen kaupungin joukkoliikenteen suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen? –Tällä asukkaalla tulee olemaan yhden kilometrin matka ratikkapysäkille Hallilaan. –On todennäköistä, että Hakametsän ja Lukonmäen välillä Hervannan valtaväylällä ei enää ratikan tultua kulje busseja. Ei olisi taloudellista ajaa bussilla samaa reittiä kuin ratikka. Tampereen kaupunki aikoo vahvistaa uudet bussireitit vuonna 2019. Häyrynen lupaa, että kaupungin asukkaita kuullaan reittejä suunniteltaessa. Eikö Lukonmäki eteläinen -pysäkiltä pääse ratikan tultua enää lainkaan bussilla keskustaan? –Ei ainakaan samaa reittiä kuin nykyisin. Ehkä bussilinja 32:lla voisi päästä Lukonmäestä Hallilaan ja sieltä Koivistonkylän ja Hatanpään kautta keskustaan. Matka keskustaan kestäisi tätä kautta huomattavasti kauemmin kuin nykyiset suorat linjat. Osa voi hypätä omaan autoon Jos lähin joukkoliikennepysäkki on kilometrin päässä kotoa, moni keskustaan matkaava varmaan alkaa käyttää joukkoliikenteen sijaan omaa autoa. Jo ajansäästönkin vuoksi: Kilometrin kävely kestää 10 minuuttia, ja keskustaan pääsee omalla autolla liki yhtä nopeasti, 15 minuutissa. Onko huomioitu, että joillakin alueilla yksityisautoilu saattaa lisääntyä ratikan takia? –Varmasti tulee alueita, joissa oman henkilöauton käyttö lisääntyy, esimerkiksi Lukonmäen länsiosa ja Hervannan länsiosat. Toisaalta henkilöauton käyttö varmaankin vähenee siellä, missä ratikka tulee lähelle. –Enemmän tulee alueita, joissa henkilöauton käyttö todennäköisesti vähenee. Kokonaisuutena pyritään siihen, että kestävät kulkumuodot lisääntyisivät. –Lukonmäen ongelma tunnistetaan. Jo nyt Lukonmäestä, Hallilasta ja Hervannasta tulee kysymyksiä, miten sieltä pääsee kulkemaan. Maksimikävelymatka on 500 metriä Miten pitkä matka kotoa pysäkille pitää olla, ettei ihminen enää käytä julkista liikennettä? –Tiedetään, että 500–600 metriä on maksimimatka. Jos matkaa on enemmän, joukkoliikenteen käyttö vähenee. –Luku ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Jos vuoroväli on tiheä, moni hyväksyy pitkän kävelymatkan. Hallila-seuran tilaisuudessa asukkaille oli suositeltu, että Lukonmäki eteläinen -pysäkiltä pääsisi lyhyen matkan bussilla Hallilaan ja sieltä ratikalla keskustaan. Tuskin moni haluaa kulkea keskustaan käyttäen kahta eri liikennevälinettä? –Tunnistamme, että se on lisähankaluus, että nousisi bussiin, ajaisi pari pysäkinväliä, ja sitten hyppäisi ratikkaan. Vaihtojen määrä kasvaa Joutuuko yhä useampi ihminen ratikan tultua käyttämään kahta liikennevälinettä päästäkseen keskustaan? –Tuo pitää varmaan paikkansa, sillä kaikilta Tampereen asuinalueilta on tällä hetkellä vaihdoton bussiyhteys keskustaan. Ratikan vaikutusarvioinnissa on todettu, että vaihtojen määrä tulee kasvamaan. –Toisaalta ennustetaan, että ratikka lisää joukkomatkustusta, ennen kaikkea ratikan reitillä. Siksi vaihtojen määrä ei välttämättä suhteessa matkustajien määrään kasva niin paljon. Mitä muita väliinputoaja-alueita tulee kuin Lukonmäen länsiosa? –Todennäköisesti Hervannan länsiosa, esimerkiksi Ahvenisjärventie, jolla on linja nelosen päätepysäkki. Ratikka tulee sieltä noin kilometrin päähän. –Koko Hervannan asutus on noin kilometrin ratikkalinjasta molempiin suuntiin. Pyörällä ratikkapysäkille Oletatteko, että ihmiset ovat valmiita kävelemään kilometrin matkan kotoa ratikkapysäkille? –Tällaisiin paikkoihin on tulossa liityntäliikennettä eli esimerkiksi pikkubusseja, joilla järjestetään joka ratikkaan yhteys. Emme tiedä vielä, haluavatko ihmiset matkustaa ratikkapysäkille pikkubussilla vai ottavatko mieluummin pyörän ja ajavat sillä ratikkapysäkille. –Kilometri on vielä käveltävissä tai kuljettavissa pyörällä. Paitsi, jos on raskaita kantamuksia tai jos on ikäihminen, jolla on huonot jalat. Ikäihmisten takia liityntäbusseja on pakko olla. Mahtuvatko pyörät ratikkapysäkeille? –Ratikkapysäkkien yhteyteen tehdään paikkoja yhteensä 600 pyörälle. Paikoista 150 kappaletta on katoksissa. Hervannan sisäinen bussi Kuljettaisivatko liityntäbussit pelkästään ihmisiä ratikkapysäkeille? –Eivät, silloin busseihin tulisi liian vähän väkeä. Samoilla busseilla pitää järjestää kyyditystä myös asiointipaikkoihin. Antaisitko esimerkin? –On ajatus, että esimerkiksi bussi numero 5 kulkisi Hervannan sisällä. Sillä pääsisi edelleen Vuoreksesta keskustaan ja Hervantaan, mutta Arkkitehdinkadulta pääsisi muutaman pysäkinvälin esimerkiksi Hervantakeskukseen ja ratikkapysäkille. Olisivatko nämä bussit pieniä palvelubusseja? –Jos saamme paljon matkatarpeita yhdistettyä, voidaan käyttää isoja busseja, mutta jos joillakin alueilla niillä järjestetään vain meno lähipalvelukeskukseen, pieni kalusto riittäisi. Lukonmäestä 1.-6- luokkalaiset lapset menevät Messukylän kouluun ja 7.-9. luokkalaiset Takahuhdin kouluun. Näihin on esimerkiksi Ikämiestenkadulta matkaa 3,5 ja 4 kilometriä. Onko bussi- ja ratikkasuunnitelmissa otettu huomioon koulupolkuja eli sitä, että kouluun meno saattaa tulla etenkin pienille lapsille hankalaksi, ellei suoria yhteyksiä ole? –Keskustelemme koulujen kanssa vähintään vuosittain, mille reittimuutoksille on tarvetta. Nyt on kuitenkin vielä liian aikaista suunnitella reittejä koulupolkujen mukaan. Koulupolkuihin voi tulla muutoksia, joita ei vielä osata ennakoida. –Toki se on yksi lähtökohta bussilinjojen suunnittelulle, jos koulumatkat ovat pitkiä, yli kaksi–kolme kilometriä. Sinne pyritään järjestämään yhteyksiä etenkin, jos sinne suuntaan on myös muita matkatarpeita kuin koulukuljetukset. Kuinka paljon bussiliikenne vähenee ratikan tultua? –Yksi ratikka korvaa kaksi–kolme bussia. Aluksi, vuonna 2021, tulee noin 15 raitiovaunua. Se tarkoittaa, että noin noin 35–40 bussia lähtee pois ajosta. Joukkoliikenteen ajamat kilometrit kokonaisuudessaan vähenevät silloin. Montako bussivuoroa Hervannan ja keskustan väliltä jää pois ratikan tultua? –Noin puolet vuoroista, mutta matkustajapaikkoja olisi ratikan ansiosta aiempaa enemmän. Miten usein ratikka kulkee? –7,5 minuutin välein. Sillä mennään ensimmäiset vuodet. Jos matkustajia tulee paljon, väliä tihennetään. Mitkä bussilinjat Tampereella lakkautetaan? –3, Hervantakeskuksen päästä. Lentävänniemeen päin linja jatkaa edelleen. Linja 4 lakkautetaan, samoin linjat 20 ja 24 nykymudoissaan, mutta kyllä Hervannan ja Annalan välillä järjestetään kuljetusta edelleen, ja linja kulkee Lamminpäähän. –Sammonkatua Pyynikintorille kulkeva linja 25 muuttuu varmaan aika paljon. Tahmelan päässä bussit kyllä kulkevat edelleen jollakin tavalla. –Sammonkadulla linjat 3, 17, 25 ja 37 muuttuvat jollakin tavalla, koska ratikka menee pitkän matkaa Sammonkatua eli samaa reittiä kuin bussit nyt. Tampereen kaupunki on suunnitellut, millainen bussilinjasto olisi vuonna 2025. Tarkoitus on, että bussireitit vahvistettaisiin vuonna 2019 tai viimeistään vuoden 2020 keväällä. Koska muuttuvia tekijöitä on paljon, lopullisia päätöksiä tehdään vasta myöhemmin. Suunnittelu ajoittuu vuoteen 2018. Reiteistä päättää joukkoliikennelautakunta. Kaupunki lupaa ottaa tosissaan asukkaiden huolen muutoksista. Vuonna 2018 asukkaiden mielipiteiden keräämiseen varataan resursseja. Tietoja saatetaan kerätä esimerkiksi moderoidun keskustelufoorumin avulla.