Muistatko nämä Tampereen katukuvasta kadonneet upeat rakennukset? Kerro meille muistosi

Vaikka historiallisilla rakennuksilla on Tampereen katukuvassa näkyvä rooli, vanhaa rakennuskantaa on myös säälittä purettu uuden tieltä. Aamulehti ja Vapriikki keräävät nyt tarinoita Tampereen kadonneista rakennuskaunottarista. Jos sinulla on muisto jaettavaksi, ota meihin yhteyttä.

Museokeskus Vapriikki
Muistatko nämä Tampereen katukuvasta kadonneet upeat rakennukset? Kerro meille muistosi

Tämä ihastuttava rakennus palveli Kauppaseuran talona Laukontorin varrella vuodesta 1905 vuoteen 1956.

Elina Paasonen

Voisi sanoa, että Tampereella on ikäisekseen nuoren neidon piirteet. Toki jokainen meistä tunnistaa alla olevasta kuvasta Verkatehtaan pääkonttorin ja värjäämön, kosken alajuoksun ja Hämeensillan. Aivan kuten tänäänkin, ne olivat ikoninen osa Tamperetta jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosina.

Museokeskus Vapriikki
Tältä näytti 1900-luvun ensimmäisten vuosien Tampere kuvattuna Keskustorilta kosken itäpuolelle.

Tältä näytti 1900-luvun ensimmäisten vuosien Tampere kuvattuna Keskustorilta kosken itäpuolelle.

Tampereen ortodoksinen kirkko siintää sekin kuvassa tutulla paikallaan kuvan taka-alalla, mutta paljon muuta tuttua kuvasta ei löydy.

Kustaa III perusti Pohjolan suurimmaksi sisämaakaupungiksi sittemmin kohonneen Tampereen vuonna 1779, mutta kaupungin rakennuskannasta reilut kolme neljäsosaa on rakennettu viimeisten 70 vuoden aikana.

Sitä vanhempi rakennuskanta kohtasi voimakkaan hävityksen aallon 1960- ja 70-luvuilla, jolloin vanha ja huonokuntoinen saivat väistyä uuden ja tehokkaan alta.

Kaupungistuva Suomi tarvitsi lisää elintilaa.

Vapriikin kuva-arkisto
Scheelen apteekki oli järjestyksessään kolmas Tampereella avattu apteekki. Hämeenkatu 13 sijainneessa uusrenessanssirakennuksen taru päättyi, kun paikalle alettiin rakentaa Suomen Pankin taloa vuonna 1940.

Scheelen apteekki oli järjestyksessään kolmas Tampereella avattu apteekki. Hämeenkatu 13 sijainneessa uusrenessanssirakennuksen taru päättyi, kun paikalle alettiin rakentaa Suomen Pankin taloa vuonna 1940.

Tampereella kuvasta poistuivat ennen kaikkea puutalovaltaiset kaupunginosat Amuri, Tammela ja Kyttälä. Jugend ja uusrenessanssi mädäntyivät arvostuksensa pohjamudissa.

Jo ennen suurta purkuaaltoa Tamperetta söivät 1800-luvulla liekit ja myöhemmin sisällissodan kauheudet sekä talvisodan pommitukset. Yksin sisällissodassa tuhoutui 126 rakennusta, joista tunnetuin oli Hämeenkatu kymmenessä sijainnut Hellströmin palatsi. Lähellä oli, ettei Raatihuone hävinnyt Keskustorin laidalta. Sen kohtaloksi oli koitua Suomeen 1930-luvulla saapunut funktionalismi.

Lopulta talvisota muutti kaiken ja mahtipontisella nimellä varustetusta suunnitelmasta Cocktail a'la Manhattan jouduttiin luopumaan.

Montako kadonnutta rakennusta tunnistat alla olevalta videolta?

 

Uudella ja modernilla oli ymmärrettävästi puolestapuhujansa. Moni Tampereen vanhakantainen rakennus olisi kaivannut täydellistä remonttia, jolloin ajatus upouudesta houkutti helppoudellaan.

Mallia Tampereella otettiin muun Suomen tavoin Ruotsista. Vanhat rakennukset merkitsivät taloudellisesti hyödytöntä menneisyyttä. Kaupungin päättäjät loivat uutta yhdessä pankkien, vakuutusyhtiöiden ja rakennusliikkeiden kanssa.

Kaupunkilaiset heräsivät huomaamaan vanhojen rakennusten arvon 1970-luvun lopulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa.

Kadonneita kaunottaria se ei kuitenkaan tuonut takaisin. Jäljelle jäi ainoastaan pinkka valokuvia ja muistoja, joista haluaisimme nyt kuulla.

Vapriikin kuva-arkisto
Pulla-Helinin talo seisoi Hämeenkatu 21:ssä aina vuoteen 1972, jolloin sen tilalle alettiin rakentaa Sokoksen liiketaloa. Alkuperäinen rakennus sai nimensä rakennuttajansa, leipuri Oskari Helinin mukaan.

Pulla-Helinin talo seisoi Hämeenkatu 21:ssä aina vuoteen 1972, jolloin sen tilalle alettiin rakentaa Sokoksen liiketaloa. Alkuperäinen rakennus sai nimensä rakennuttajansa, leipuri Oskari Helinin mukaan.

Muistatko, miltä tuntui kävellä Hämeenkatua 50 vuotta sitten? Kenties asioit Hämeenkatu nelosessa sijainneessa Toivosen kirjakaupassa, joka sijaitsi uusrenessanssia edustaneen kaksikerroksisen kivirakennuksen katutasossa. Me nuoret tunnemme osoitteen Stockmannin tavaratalona.

Kenties muistat jonkun, joka asui Hämeenkatu 21:ssa eli Pulla-Helinin talossa. Vuosina 1900 ja 1907 valmistunut rakennus sai nimensä rakennuttajansa, leipuri Oskari Helinin mukaan. Se katosi katukuvasta Sokoksen tieltä vuonna 1972.

Tammelan erikoisuus oli vielä 1960-luvulle saakka August Krookin suunnittelema basaarivaikutteinen kauppahalli, joka ei tosin koskaan toiminut kauppahallina vaan muiden muassa kirjakauppana ja maidontarkastuslaitoksena.

Vapriikin kuva-arkisto
August Krook suunnitteli Tammelaan Pinninkadun ja Ilmarinkadun kulmaan itämaisia vaikutteita saaneen basaarin. Rakennus valmistui 1900-luvun alussa ja purettiin 1960-luvulla.

August Krook suunnitteli Tammelaan Pinninkadun ja Ilmarinkadun kulmaan itämaisia vaikutteita saaneen basaarin. Rakennus valmistui 1900-luvun alussa ja purettiin 1960-luvulla.

Museokeskus Vapriikki valmistelee parhaillaan suurnäyttelyä Tampereen kadonneista kaunottarista, eli rakennuksista joita ei enää ole. Me aamulehteläiset olemme lupautuneet apuun muistojen keräämisessä.

–Meille kelpaavat lähtökohtaisesti kaikenlaiset muistot. Jos olet asunut jossakin puretuista taloista tai muistat jonkin yksittäisen asian, muisto on meille arvokas. Olemme myös kiinnostuneita valokuvista: sisäkuvia ja kuvia esimerkiksi rappukäytävistä on säilynyt vähän, tutkija Antti Liuttunen kertoo.

–Myös esineet ja rakennusten osat, jos jollakin on tallessa, ovat meille arvokkaita. Jos Liuttunen olisi saanut säilyttää yhden tietyn osan kaupunkia, hän olisi halunnut pitää Amurin puutalokaupunginosan hengissä.

–Se voisi olla nyt Tampereen vanhakaupunki, turistirysä.

Vapriikin kuva-arkisto
Koison taloa koristi aikanaan upeasti koristellut leikkaukset. Koison talo sijaitsi osoitteessa Hämeenpuisto 23.

Koison taloa koristi aikanaan upeasti koristellut leikkaukset. Koison talo sijaitsi osoitteessa Hämeenpuisto 23.

Kadonneet kaunottaret -näyttely aukeaa Vapriikissa joulukuussa ja on esillä talven yli huhtikuuhun. Kokosimme yhteen kohteet, joista museoväki koostaa parhaillaan suurnäyttelyä.

Jos sinulla on aiheesta kysyttävää tai muisto, jonka haluaisit jakaa, ota meihin rohkeasti yhteyttä. Löydät tarvittavat yhteystiedot alta.

Näin lähetät meille postia!

Sähköpostilla muistot – tarinat ja valokuvat sekä mahdolliset kysymykset – löytävät perille, kun lähetät ne osoitteeseen: kuva-arkisto@vapriikki.fi tai antti.liuttunen@tampere.fi tai al.toimitus@aamulehti.fi

Perinteistä postia voit lähettää suoraan museolle osoitteeseen Museokeskus Vapriikki, Kadonneet kaunottaret, PL 487, 33101 Tampere

Jos sinulla on kysyttävää, Vapriikin kuva-arkisto vastaa numerosta 03 5656 5232 ja tutkija Antti Liuttunen numerosta 040 8007 600.

Näistä rakennuksista olemme kiinnostuneita

Museokeskus Vapriikki kerää tulevan suurnäyttelynsä materiaaliksi tietoa seuraavista rakennuksista. Jos sinulla on muisto tai tarina jaettavaksi liittyen seuraaviin kohteisiin, ole yhteydessä Aamulehteen tai Museokeskus Vapriikkiin.

Asmo Raimoaho

1) Hospitz Emmaus

Hämeenkatu1

2) Hankkion talo

Hämeenkatu 5

3) Hällströmin palatsi

Hämeenkatu 10

4) Tammeron talo

Hämeenkatu 18

5) Blomin talo

Hämeenkatu 20

6) Pulla-Helinin talo

Hämeenkatu 21

7) Hämeenkatu 25

8) Kylmähallit

Aleksis Kiven katu 24

9) J. Blomin tukku- ja vähittäiskauppaliike

Kauppakatu 12

10) Branderin talo

Kauppakatu 16

11) Kauppaseuran talo

Laukontori 4

12) Laukonhelmi

Laukontori 8

13) Luterilainen rukoushuone

Satakunnankatu 11

14) Talonomistajayhdistyksen talo

Satakunnankatu 21

15) Toivosen talo

Hämeenpuisto 12

16) Verkatehdas

Hatanpään valtatie 1

17) Tammelan kauppahalli

Pinninkatu 34

18) Kone ja terä

Tammelan puistokatu 12–21

19) Ferraria

Kullervonkatu 21

20) Hämeenkatu 4

21) Hämeenkatu 6

22) Scheelen apteekki

Hämeenkatu 13

23) Sumeliuksen palatsi

Hämeenkatu 15

24) Kusto Ojasen liiketalo / Hakulinin talo

Hämeenkatu 28

25) Petit

Hämeenkatu 31

26) Kaupunginhotelli

Kauppakatu 1

27) Vaasan Osakepankin talo

Kauppakatu 3

28) Kuninkaankatu 24

29) Saarnijoen talo

Satamakatu 3

30) As. Oy Koti

Satamakatu 6

31) Jutilan talo

Satakunnankatu 24

32) Lijeroosin talo

Puutarhakatu 10

33) Aschanin apteekki

Mustanlahdenkatu 24

34) Kansan Lehti

Hämeenpuisto 21

35) Koison talo

Hämeenpuisto 23

36) Rautatienkatu 18

37) Tammelan apteekki

Ilmarinkatu 7

38) Ratinanlinna

Hatanpään valtatie 8

39) Hämeenpuisto 47

40) Kaukajärven kartano

Vehmainen

41) Puinen Milavida

Näsinkallio

42) Lielahden vanha kartano

Lielahti

43) Pispalan vanha kirkko

Pispalan valtatie 16

44) Pyynikin kioski

45) Ilomäen näkötorni

46) Keskustorin puretut rakennukset:

Molinin talo

Bonsdorffin talo

Seurahuone

47) Kaipion talo

Pirkankatu 2

48) Enqvistin työväen rivitalot

Lielahti

49) Amurin kaupunginosa

50) Huvilat

Härmälä

Pyynikki

Aitolahti

51) Kioskit

Pyynikki

Koskipuisto

Laukontori

52) Vanha rautatieasema

53) Itäinen linja-autoasema

Sorinaukio

Asmo Raimoaho

17) Tammelan kauppahalli

Pinninkatu 34

18) Kone ja terä

Tammelan puistokatu 12–21

19) Ferraria

Kullervonkatu 21

37) Tammelan apteekki

Ilmarinkatu 7

41) Puinen Milavida

Näsinkallio

44) Pyynikin kioski

45) Ilomäen näkötorni

49) Amurin kaupunginosa

53) Läntinen linja-autoasema

Pyynikintori

Asmo Raimoaho

40) Kaukajärven kartano

Vehmainen

42) Lielahden vanha kartano

Lielahti

43) Pispalan vanha kirkko

Pispalan valtatie 16

48) Enqvistin työväen rivitalot

Lielahti

50) Huvilat

Härmälä

Pyynikki

Aitolahti


Lue myös nämä


Kommentit (31)

  • 70-luvulla syntynyt mies

    ”Kytköksiä tutkittiin sitten ns. Noppa-oikeudenkäynneissä. Jotenkin ne jutut vesittyivät. Tutkijana ollut Sulo Aittoniemi ehkä astui liian isoille varpaille… En tiedä, mutta tällaista arvelua siihen aikaan ilmassa liikkui.”

    Mitä olen varmoista lähteistä kuullut, ihan sattumalta Suloa ei aikanaan siirretty syrjään, koska pääsi tutkimuksissaan liian monen silmäätekevän varpaille. Mutta, Suomi on edelleen mantran tavoin mailman vähiten korruptoitunein maa, kun meillä on se maan tapakin…

  • 70-luvulla syntynyt mies

    Ensimmäinen, Kauppaseuran talo on ollut komean näköinen. Mutta Tampereen Noppa-rakennuskuviot ja päättäjien sidonnaisuuden tuntien, ei mitenkään yllättävää, että tämäkin rakennus on pitänyt purkaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet