Koti

Mies muutti ilmalämpöpumpun maalämpöä käyttäväksi – "Hyötysuhde pysyy lähellä maksimia"

Oman talon sähkönkulutus ja uuninlämmityksen tarve vähenivät selvästi, kertoo Mikko Lohi.

Reino Hämeenniemi
Mies muutti ilmalämpöpumpun maalämpöä käyttäväksi – "Hyötysuhde pysyy lähellä maksimia"

Mikko Lohi mietti, miten ilmalämpöpumppu toimisi tehokkaammin. Hän asensi pumpun muunnellun ulkoyksikön kellariin ja laittoi sen imemään energian maasta, joka ei jäähdy talvella niin kuin ulkoilma.

Reino Hämeenniemi

Maalämpö siirretään huoneilmaan yleensä lämpöpatterien kautta, mutta ranualainen Mikko Lohi yhdisti sen ilmalämpöpumppuun.

Lohi on laittanut järjestelmän omaan taloonsa ja naapuriin sisarelleen Eija Lohelle. Maalämmön keräysputkisto kiertää viereisessä pellossa. Putkistosta energia siirtyy talon kellariin sijoitetun muunnellun ilmalämpöpumpun ulkoyksikön kautta pumpun sisäyksikköön, joka puhaltaa sen huoneeseen. Sisaren talossa sisäyksikköjä on kaksi, toinen yläkerrassa.

Järjestelmä, jota sanottakoon vaikkapa maalämpöpumpuksi, on tehokkaampi kuin ilmalämpöpumppu, joka imee energiaa kylmästä ulkoilmasta.

- Pumpun hyötysuhde pysyy koko ajan lähellä maksimia. Talvella maalämpöpiiristä tulevan nesteen lämpötila on 1–3 plusastetta. Takaisin se lähtee 3,5 astetta kylmempänä, kun oikein kiskotetaan. Ulkoyksikön sulatusvaiheet, jotka kuluttavat energiaa, jäävät pois, Lohi toteaa.

- Otin omassa talossa järjestelmän käyttöön 24. helmikuuta viime talvena. Esimerkiksi maaliskuussa talon sähkönkulutus oli vain puolet siitä mieltä vuosi aikaisemmin. Lämpöpattereita ei tarvinnut pitää ollenkaan päällä, ja uuninlämmitykset sai vähentää puoleen entisestä.

Lohen mukaan maalämpöpumppu sopii hyvin sellaiseen taloon, jossa ei ole vesikeskuslämmitystä mutta maata piisaa lämmönkeräysputkistolle.

Lohien pirtissä on vuonna 2001 hankitut peltikuoriset sähköpatterit sekä valkea tiiliuuni, joka on tehty 1952 ja sisältä korjattu tänä vuonna.

Mikko Lohi on 59-vuotias ja työskentelee kunnan kiinteistönhoitajana.

- Tykkään kokeilla aina jotakin uutta. Olen pikkuisen laiskanlainen lämmittämään puulla. Ja suora sähkölämmitys on kallista. Ajattelin, että miten ilmalämpöpumppua saisi tehokkaammaksi.

- Ilmalämpöpumppu meillä on oli normaalikäytössä kahdeksan vuotta. Talvella se suljettiin, kun pakkanen painui 15 asteeseen.

Puulämmitys sitoo moneksi tunniksi, ja sinä aikana Lohella olisi monesti tekemistä muuallakin.

- Iän myötä puun kanssa pelaaminen alkaa jossain vaiheessa tuntua rankalta. Isäukko laski, että polttopuissa on seitsemän työvaihetta ennen kuin ne kannetaan tuhkana ulos.

Sovelluksessa ulkoyksikköä muutetaan siten, että sen höyrystinkenno poistetaan, samoin tarpeettomaksi jäävän tuulettimen siivet, ja kennon paikalle asennetaan levylämmönvaihdin.

Vaihtimessa maalämpöpiirin nesteen energia siirtyy ilmalämpöpumpun kylmäaineeseen.

- Levylämmönvaihtimen hinta on Suomessa 200 eurosta ylöspäin. Minulla kaikki kustannukset olivat noin 2500 euroa, kun tein paljon itse. Kari Vaaralalta ostin pumput, ja hän laittoi siihen kylmäaineen ja teki sähkötyöt.

- Siskolla kustannukset olivat noin 4000 euroa.

Itse muunneltuna ulkoyksikkö ei ole enää takuun piirissä.

Lohi kertoo ilvehtineensä, että kesäaikaan, kun sisäyksikköä käytetään jäähdytykseen, sen imemä lämpöenergia varastoituu maapiirin kautta maahan ja se voidaan hyödyntää sieltä seuraavana talvena. Varastoituminen on kuitenkin vain ajatusleikki.

Jääsähkö Oy Sallasta on myynyt ja asentanut jo vuosien ajan Naruska-maa-ilmalämpöpumppuja. Yrittäjä Hannu Salmela ja hänen veljenpoikansa Ari-Pekka Salmela kertovat keksineensä ja kehittäneensä järjestelmän.

– Näitä ovat yrittäneet muutkin kehittää, mutta meillä on ainut onnistunut ratkaisu. Se on todettu hyväksi ja tehokkaaksi monen yliopiston tutkimuksissa, Hannu Salmela sanoo.

– Olemme toimittaneet omakotitaloihin sopivaa järjestelmää noin 25 kappaletta. Isompiakin versioita on suunniteltu.

Jääsähkön maa-ilmalämpöpumpussa lämpöenergia otetaan maasta, vedestä tai kaivosta putkiston avulla. Lämpö siirretään asuntoon ilmalämpöpumpun sisäyksikön avulla. Koteloitu ulkoyksikkö voidaan sijoittaa ulkoseinälle, varastoon, autotalliin tai tekniseen tilaan.

– Ulkoyksikkö on muunneltu ja laajennettu ilmalämpöpumpun ulkoyksiköstä. Siihen kuuluu kompressori, jolla lämpötilaa nostetaan, Salmela kertoo.

Editoitu perjantaina 21.10. kello 16.03: Jutusta poistettu tiedot siitä, että Lohi olisi keksinyt järjestelmän ja että järjestelmää ei valmistettaisi teollisesti. Lisätty tieto aiemmasta asentajasta, Jääsähkö Oy:stä.

Lämmitysratkaisu

Lohen maalämpöpumpussa energia kerätään maalämpöputkistolla, jota on 200 metriä pellossa yhden metrin syvyydessä. Putkistossa kiertää vedellä laimennettu etyylialkoholi.

Energia siirtyy pumpun muunnellun ulkoyksikön levylämmönvaihtimessa ilmalämpöpumpun kylmäainepiiriin. Vaihtimessa lämpö siirtyy johtumalla metallilevystä toiseen.

Ulkoyksikkö on sijoitettu talvista ulkoilmaa lämpimämpään kellariin eli se ei sananmukaisesti enää olekaan ulkoyksikkö.

Levylämmönvaihdin on Lohella teholtaan 100 kilowattia. Se riittäisi paljon suuremmankin alan kuin Lohen 140-neliöisen talon lämmittämiseen.

Normaali ilmalämpöpumppu kerää energian ulkoilmasta, ja ulkoyksikkö on esimerkiksi talon ulkoseinällä.


Lue myös nämä


Kommentit (39)

  • Nimetön

    ”Siis tässähän imetään maasta vaarallista radioaktiivista radon kaasua! Tässä ei ole mitään järkeä.”

    No tuosta ei tosiaankaan ole kyse; maalämmössa maassa kulkee nesteputkisto, johon maalämpöä sitoutuu. Laitteisto sitten ”varastaa” tuon sitoutuneen lämmön talon käyttöön. Mitään kaasua ei kerätä.

    Eikä sitä radoniakaan nyt ihan joka tontilla ole….

  • Nimetön

    Siis tässähän imetään maasta vaarallista radioaktiivista radon kaasua! Tässä ei ole mitään järkeä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet