Mielipide: Yliopistoa ei voi johtaa kuin yritystä, yo ei ole oy

Kirjoittajien mukaan nimikiistelyn takana sumuverhossa rakennetaan tulevan korkeakoulun johtamisjärjestelmää. Se määrittää henkilöstön ja opiskelijoiden lisäksi koko Tampereen tulevaisuutta.

Mielipide: Yliopistoa ei voi johtaa kuin yritystä, yo ei ole oy
Mikael MalkamäkiMilka Hanhela

Tampere 3 -prosessissa syntyvän uuden korkeakoulun nimestä on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua. Nimikeskustelun saama painoarvo tuntuu absurdilta. Tilanne on kuin kuntaliitoksissa: kulisseissa tehdään valtavasti kuntalaisten elämään vaikuttavia päätöksiä samalla, kun julkisuudessa riidellään uuden kunnan nimestä ja vaakunasta.

Sumuverhon takana rakennetaan juuri nyt tulevan korkeakoulun johtamisjärjestelmää. Se tulee määrittämään paitsi henkilöstön ja opiskelijoiden myös koko Tampereen tulevaisuutta. Tietoa neuvottelujen kulusta on tihkunut kabinettien ulkopuolelle niukasti.

Ylioppilaskunta on ollut mukana valmistelutyöryhmissä, mutta säätiön sääntöjä ja perustamista käsitellään muusta kokonaisuudesta irrallaan. Tämä on huolestuttavaa, sillä säätiön säännöt ovat osa johtamisen kokonaisuutta ja niiden muuttaminen myöhemmin on vaikeaa.

Teknologiateollisuus ry:n (TT) toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoi puheessaan TTY:n avajaisissa, että TT pyrkii tuomaan yrityksistä tuttuja johtajavetoisia päätöksentekomalleja yliopistoihin.

Näin yliopistot saataisiin hänen mukaansa paremmin palvelemaan vientiteollisuuden tarpeita. TTY-säätiön suurimpana perustajana Teknologiateollisuus on yksi Tampere 3 -prosessin merkittävimpiä taustavaikuttajia. Turuselta vaikuttaa unohtuneen, että yliopistolla on huomattavasti tärkeämpiäkin tehtäviä kuin vientiyritysten kilpailukyvyn pönkittäminen.

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) johtamismallissa valtaa on keskitetty rehtorille ja yliopiston keskusjohdolle enemmän kuin esimerkiksi Tampereen yliopistolla. Johtajavetoisuus voi kuulostaa paperilla tehokkaalta, mutta suunta on monialaiselle yliopistolle väärä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin mukaan vuonna 2010 toteutettu uudistus keskitti valtaa yliopistojen rehtoreille ja hallituksille ja etäännytti yliopistoyhteisöä päätöksenteosta. Tämä ilmeni esimerkiksi professoreiden heikentyneenä luottamuksena yliopistojen johtoon, kuten selviää Professoriliiton tekemästä Yliopisto professorin työnantajana -kyselystä.

Keskitetty johtamisjärjestelmä johtaisi näiden ongelmien kärjistymiseen myös uudessa yliopistossa.

Yritysmäinen johtamisjärjestelmä soveltuu surkeasti suureen monialayliopistoon, jossa vaaditaan lukuisten erilaisten mielipiteiden ja näkökulmien yhteensovittamista.

Demokraattisena ja yhteisön tarpeet huomioivana Tampere 3:n johtamismalli taas näyttäisi suuntaa suomalaiselle korkeakoulutukselle, ja uuden yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voisivat kokea yliopiston omakseen.

Tämä taas on välttämätöntä, jotta Tampere3 lunastaisi lupauksensa kansainvälisesti korkeatasoisena tiedeyliopistona ja opiskelijakeskeisen oppimisen tyyssijana.

Tampere 3 -korkeakoulun nimikiistan lopputulos on viime kädessä merkityksetön; uuteen nimeen tottuu aikanaan, oli se mikä hyvänsä. Monialaiseen korkeakouluun sopimatonta johtamisjärjestelmää taas joudutaan sietämään ja korjailemaan vuosikymmeniä.

Kirjoittajista Mikael Malkamäki on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja ja Milka Hanhela Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja.


Kommentit (43)

  • Nimetön

    ”Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on jo aiemmin julkaissut yhdessä Professoriliiton Tampereen yliopiston osaston, Tampereen yliopiston tieteentekijöiden yhdistyksen sekä Tampereen yliopiston opetusalan yhdistyksen kanssa listan konkreettisia toiveitaan uuden yliopiston johtamismallille. Nämä tavoitteet löytyvät lopussa olevan linkin takaa. Tavoiteena on demokraattinen ja yhteisön osallistumiseen perustuva päätöksentekojärjestelmä, joka ideaalitilanteessa yhdistää molempien yliopistojen mallien parhaat puolet.”

    Miksi yliopistoa pitäisi johtaa demokraattisesti? Ajatus on itselleni ainakin aika vieras. Ymmärrän kyllä kansanäänestykset vaikkapa Eduskunnan valitsemiseksi, mutta en sitä, että kaikilla olisi yhtä painava ääni ottaa vaikkapa kantaa siihen, miten tutkimusta kuuluu tehdä tai että millaista tutkimusta kannattaa resursoida ja millaista ei. Perinteisesti yliopistoja ovat johtaneet professorit. Nykyään opiskelijoita ja muutakin henkilökuntaa kuullaan, mutta professorit ja tohtorit ovat yhä erityisasemassa. Perustellusti. Niin rehtorit kuin tiedekunnan johtajatkin ovat yliopistoissa tohtoreita, ja yleensä professoreita tai ainakin professoripätevyyden omaavia.

  • Nimetön

    ”Toivottavasti olet itse huomannut, että kaikesta kankkulan kaivoon kaadetusta rahasta huolimatta Aalto ei kykene edes samaan kuin pelkkä TKK kykeni ennen tätä surullista ja täysin epäonnistunutta fuusiota.”

    Aallon tulokset ainakin tutkimusrintamalla ovat kyllä säätiöitymisen myötä parantuneet aiempaan nähden. Samoin TTY:n. Keskeinen tekijä tässä on ollut se, että monet heikointa tutkimustuotosta tuottaneet on yt-neuvotteluissa tiputettu näistä yliopistoista ulos. Näissä yliopistoissa on ollut tulos tai ulos -meininki. Myös Helsingin yliopisto teki taannoin saman uudistuksen, jossa suhteellisen vähän tutkimuksia tuottaneet ja heikosti ulkopuolista rahoitusta yliopistoon projekteilleen saaneet professorit, tutkijat ja opettajat saivat joko potkut tai jäivät ilman uusittua määräaikaista työsuhdetta. Työyhteisölle tällainen ei ole kivaa, mutta yliopiston varsinaisten tutkimusten lukumäärät ovat kasvaneet kaikkien aikojen ennätystasoille, vaikka henkilökuntaa on supistettu. Lienee aika selvää, että uuden säätiöyliopiston alkuvuosina on tiedossa yt:t, jotka käydään samalla periaatteella. Näin jokseenkin aina tapahtuu organisaatiouudistuksissa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio