Teollisuus

Metson Tampereen-tehtaalle palkattiin sata työntekijää lisää ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen – uusia työntekijöitä haetaan yhä

Tampereen yksikkö investoi hiljaisena aikana uuteen teknologiaan, joka kantaa vientikaupoissa.

Tiina Somerpuro
Metson Tampereen-tehtaalle palkattiin sata työntekijää lisää ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen – uusia työntekijöitä haetaan yhä

Jättiläinen. Massiivinen murskain etenee tuotantolinjalle. Vieressä on tutkimusjohtaja Keijo Viilo.

Ilkka Sinervä, kuvatTampere

Telaketjualustaiset koneet liikkuvat katkeamattomana jonona Metson Tampereen-tehtaan tuotantolinjoilla. Tehtaan tilauskirjat ovat vahvistuneet tänä vuonna noin viidenneksellä. Urakoitsijat ovat vauhdittaneet ostojaan teräsrakenteisissa murskaimissa ja seuloissa.

Laitemyynnin johtaja Jouni Mähönen kertoo, että neljästä, lähes sadan metrin pituisesta asennuslinjasta yksi on saanut nimekseen speedline eli nopea linja, josta tulee yksi kone päivässä.

–Investoinnit nopeaan tuotantolinjaan palkitsevat. Myynti on lähtenyt melko jyrkästi yläviistoon. Linjalta tulee vuodessa useita satoja tela-alustaisia, painoltaan keskiluokan koneita, joita menee urakoitsijoille. Myynti ei ole vielä merkittävästi vauhdittunut kaivosten suuriin louhintoihin, Mähönen kertoo.

Hehtaarien kokoinen tehdasalue ja sen tiilirakennukset kertovat Tampereen teollisuuden historiasta valimoineen ja konepajoineen. Legendaarisen konepajan ja vetureistaankin tunnetun Lokomon metallinen kyltti koristaa vielä yhtä seinää yli vuosisadan takaa. Metson tehdas työllistää Tampereella yhteensä 800 työtekijää.

Tuotannosta yli 90 prosenttia matkaa vientiin. Nopealla linjalla etenee jonossa yhtä aikaa viisi konetta, jotka liikkuvat ilmatyynyjen päällä kokoamispisteestä toiseen.

Yhdysvaltain ja Euroopan urakoitsijat investoivat koneisiin, jotka murskaavat kiveä eri infran työmailla, kuten esimerkiksi teiden rakentamisessa.

Yhdysvallat, Eurooppa ja Pohjoismaat ostavat Tampereen tehtaan koneista yli puolet, loput hajaantuvat eri puolille maailmaa. Urakoitsijoiden osuus tilauskertymista on 90 prosenttia, kaivosten osuus jää vielä kymmenen prosentin tasolle.

Mähönen kertoo, että Tampereen yksikkö on palkannut sata työntekijää lisää ensimmäistä kertaa sitten kahdeksaan vuoteen, ja uusien työntekijöiden haku on edelleen päällä.

Metson Tampereen tehtaan telaketjualustainen murskain menee testin jälkeen tilaajalleen.

Metson Tampereen tehtaan telaketjualustainen murskain menee testin jälkeen tilaajalleen.

Tehtaan väki kiinnittää runko-telasto-yhdistelmään hydrauliikkaa ja automatiikkaa. Katon rajassa kulkevat siltanosturit siirtävät neliskulmaiset murskain- ja seulontalaitteet koneisiin. Mähönen kertoo, että asennuksissa kiinnityspultit kiertyvät teräskuoriseen seulaan ja murskaimeen huipputarkoilla momenttiväännöillä.

Joni Rosvall asentaa lämpösuojia dieselmoottoreihin, jotka tulevat koneiden voimalähteeksi.

Tehdas kiinnittää laitteisiin lisäksi lukuisia antureita, jotka lähettävät myös satelliittipalveluilla tietoa muun muassa koneiden käynnistä ja huollon tarpeesta. Tampereen yksikkö operoi myös huoltojen ja varaosien myynnillä.

–Euroopan-laajuinen kulutus- ja varaosakauppa keskittyy Tampereelle. Myynti on kirinyt viidenneksen ylös viime vuoden tasosta, Mähönen summaa.

Terät murskaavat. Leukamurskaimen vahvistetut teräkset jauhavat kiviainesta.

Terät murskaavat. Leukamurskaimen vahvistetut teräkset jauhavat kiviainesta.

Tutkimusjohtaja Keijo Viilo nostaa kokoonpanon lomassa esiin sanan ”Bruno”, jonka niminen ohjelmisto sulkee sisäänsä yhtiön oman simuloinnin ja digitalisoinnin.

Bruno viittaa nimenä amerikkalaiseen keksijään ja konepaja-alan konkariin Bruno Nordbergiin. Metson edeltäjä, Rauma-Repola osti kauan sitten Nord­berg-merkkiset murskainlaitteet.

–Bruno-ohjelmisto pystyy mallintamaan tarkasti erilaiset murskausprosessit. Lisäksi simulointiin tulee jatkuvasti uutta digitaalitekniikkaa, mikä antaa urakointiin ja koneen työsuoritukseen lisää tehokkuutta ja energiansäästöjä. Käyttäjiä on jo yli 7 000 aina Afrikkaa myöten. Joukko suurenee päivä päivältä.

Metsolainen Lars Kuoppala teki simuloinnista myös diplomityön. Viilo korostaa Tampereen teknillisen yliopiston ja tehtaan yhteistyön antia ­uuden luomisessa.

Pitkä kehitystyö. Kartiomurskainta voi pitää Tampereen tehtaan menestystuotteena.

Pitkä kehitystyö. Kartiomurskainta voi pitää Tampereen tehtaan menestystuotteena.

Uusia ja sulavalinjaisia, telaketjualustaisia ja rakenteeltaan massiivisia koneita riittää jopa jonoksi asti tehdasalueen kapeilla kulkuväylillä. Markkinointipäällikkö Eero Hämäläinen toteaa, että tehdas valmisti aiemmin murskain- ja seulontakoneita, jotka liikkuivat kumipyörien varassa. Myöhemmin tuotanto keskittyi lähinnä telaketju-vetoisiin laitteisiin.

–Tampereen yksikön keskittymistä telaketjuvetoisiin koneisiin voi pitää myynnillisesti oikeaan osuneena. Urakoitsija pystyy liikuttamaan konetta, joka kulkee oman moottorin voimalla. Kumipyöräiset vaativat vetoapua, Hämäläinen jatkaa.

Yksi suurin telaketjualustainen murskainkone lähtee pian osiin pakattuna ja konteissa Yhdysvaltoihin. Sielläkin urakoitsijat eli koneiden tilaajat ovat mieltyneet digitalisointiin.

Viilo kehaisee, että Metso on ottanut murskain- ja seulontalatteiden uudessa teknologiassa johtopaikan globaalisti. Tampereen murskaimet saavat maailmalla vastaansa muun muassa ruotsalaisen Sandvikin ja amerikkalaisen Terexin sekä satoja pienempiä paikallisia yhtiöitä.

Metso omistaa Tampereen tapaisen laitetehtaan muun muassa Kiinassa ja Brasiliassa, jossa konekauppa kulkee melko hiljaisin kierroksin. Mähösen mukaan Yhdysvallat ja Eurooppa ovat vuoden aikana kuroneet pudotusta kiinni Etelä-Amerikassa.

Tuotanto etenee. Jani Rosvall asentaa moottorin suojauksia murskainlaitteeseen.

Tuotanto etenee. Jani Rosvall asentaa moottorin suojauksia murskainlaitteeseen.

Markkina-arvioiden mukaan Metso pitää noin viidenneksen markkinaosuutta murskaimissa, joita menee kaupaksi globaalisti vuosittain 5 000 laitetta.

Metso Minerals teki viime tilikaudella vajaan kahden miljardin euron liikevaihdon, josta yli puolet kertyi huolloista. Tampereen yksikön liikevaihdoksi on arvioitu 200–300 miljoonaa euroa. Tehdas tuottaa nyt 700 murskain- ja seulontalaitetta vuosittain.

Mähönen käyttää vielä markkinatilanteesta ilmaisua ”melko lyhyt näkyvyys.” Tampereella tilauskantaa riittää vuoden loppuun, mitä voi pitää jopa historiallisesti merkittävänä.

–Konsernin markkinaosuus on noussut globaalisti murskain- ja seulontakoneissa. Vuoden 2008 huippulukuihin jää vielä jonkin verran matkaa”, sanoo puolestaan Hämäläinen.

Hallin ulkopuolella uusi ja valmis murskainlaite laskee testauksessa toviksi alas omat kuljetushihnansa, jotka tehdas kiinnittää valmiisiin koneisiin kokoonpanon loppusuoralla.

Murskaimet ja seulontalaitteet eli kansanomaisesti myllyt yhdistyvät työmailla kokonaisiksi laitoksiksi, joissa pitkät kuljetuslinjat syöttävät esimerkiksi kiviainesta murskauskoneiden nieluihin. Metso pystyy operoimaan koko tuotantoketjulla kiviaineksissa, mikä on auttanut myyntiä suuriin kaivoksiin.

Perinteinen konepajakin kuuluu vielä Tampereen tehtaan tuoterepertuaariin. Kivenheiton päässä kokoonpanohalleista työstö- ja automaattikoneet pyörivät sorvien ohella vanhoissa halleissa.

Tehdas tuottaa konepajallaan vielä murskaimien ja seulojen avainosia, kuten epäkeskoakseleita, jotka menevät murskaimen sisään. Asentaja Joonas Alkula tuli ammattikoulusta töihin Metsolle ja ohjaa karusellisorvia.

Mähönen kertoo, että teräksiset sylinterit ohjaavat murskaimen pyörimisliikettä. Teräksiset leuat ja kartiot puristavat kiven palasiksi. Sitten seulat erottelevat seulaverkoillaan rakeiltaan erilaista hiekkaa. Valssimurskaimissa murskattava aines puristuu kahden teräsrullan välissä.

–Murskainlaitteiden runkoon tulee aina suojaus mangkaaniteräksestä valetuilla kulutusosilla. Akselit ja laakeripesät kuuluvat tehtaan omiin pääkomponentteihin eli avainosiin”, Mähönen avaa laitteiden teknisiä salaisuuksia konepajassa.

Historia esiin. Tampereen tehtaalla näkyy legendaarisen konepajan perinteet. Laitemyynnin johtaja Jouni Mähönen ja tutkimusjohtaja Keijo Viilo korostavat investointeja uuteen teknologiaan.

Historia esiin. Tampereen tehtaalla näkyy legendaarisen konepajan perinteet. Laitemyynnin johtaja Jouni Mähönen ja tutkimusjohtaja Keijo Viilo korostavat investointeja uuteen teknologiaan.

Tampereen yksikkö on kehittänyt yli 15 vuotta lieriömäistä kartiomurskainta, jossa kivi murenee palasiksi nopeilla iskuilla, Viilo kertoo teräksisen aihion vieressä. Voima tulee hydraulisesti öljyn paineen avulla.

–Kartiomurskain on vaatinut satoja erilaisia testejä. Nordbergin oston matkassa tullut laitetta voi pitää yhtenä tehtaan ja konsernin menestystuotteena.

Tehokkuuden paraneminen on teknologisen kehitystyön ansiosta noussut useita kymmeniä prosentteja.

–Se tuo kulusäästöjä esimerkiksi polttoaineessa murskaamisen nopeutumisen ansiosta.

Tehtaan uudet innovaatiot ovat keskittyneet myös melun suojaukseen. Laitteisiin on tullut melukoppa. Murskaimen kumipohja vaimentaa kovaa kolinaa. Mähönen nostaa ”hiljaisuuden” yhdeksi kilpailuvaltiksi koneissa, jotka murskaavat kaupunkien keskustoissa, kuten vaikkapa New Yorkissa.

Kartiomurskain iskee kiveä palasiksi noin 500 tonnia tunnissa. Vertauksena voi mainita, että yksi täysperävaunurekka painaa noin 44 tonnia.

Testausta. Tampereen koelaitos saa testaukseen satoja kiviainesnäytteitä, joista tehdään halutunlaista murskaa.

Testausta. Tampereen koelaitos saa testaukseen satoja kiviainesnäytteitä, joista tehdään halutunlaista murskaa.

Tehtaan tutkimuskeskus sijaitsee samalla alueella, avonaisen katoksen alla. Keskukseen kuuluvat kuljettimet sekä seulat ja murskainlaitteet. Investoinnit olivat kolme miljoonaa euroa vajaat kymmenen vuotta sitten.

Viilo kertoo kivikasan vierellä, että keskus analysoi tuhansia erilaisia kiviaineksia, joita saapuu eri puolilta maailmaa esimerkiksi kaivosilta ja louhoksilta. Tutkimuskeskus palvelee samalla koko Metso Mineralsin tuotekehitystä ja murskauksen tehokkuutta.

Mitä hienompaa hiekasta tulee, sitä enemmän urakoitsija joutuu säätämään murskauslaitteen teriä — jopa millimetrin tarkkuudella. Digitalisaatio auttaa yhä enemmän säädöissä.

”Hiekkaa ei enää juuri ruopata meristä, vaan eri rakeista hiekkaa syntyy yhä enemmän murskauksen avulla erilaisista kiviaineksista. Se luo uusia vaatimuksia koneille siitä syystä, että hiekkalaatuja on valtava määrä.”

”Betonin valmistajatkin käyttävät koneellisesti jauhettua hiekkaa mieluummin kuin luonnon hiekkaa.”

Valimoiden teräksiset aihiot odottavat jatkojalostusta tehtaan porttien sisäpuolella. Tampereen yksikkö työllistää suuren joukon alihankkijoita, jotka valmistavat satoja erilaisia komponentteja.

Mähönen kertoo, että sopimuskumppanit pysyvät omilla investoinneillaan vastaamaan tehtaan laatuun ja toimitusaikoihin.

Raahelainen Tevo-konserni osti kolme vuotta sitten Lokomon teräsvalimon samalta tehdasalueelta. Toimitusjohtaja Teuvo Joensuu kertoo, että teräsvalimo ja konepajat valmistavat suuren joukon erilaisia kulutusosia suoraan tehtaan tuotantolinjoille.

–Valmistusmäärät ovat suuria. Metson tehdas tuo merkittävästi tilauksia. Näyttää siltä, että valimot ja konepajat pyörivät kesän täysillä. Tilauskannat ovat kuitenkin lyhyitä, Joensuu sanoo.

Miten Tampereen tehdas pystyy menestymään omalla kustannustasollaan verrattuna maihin, joissa tuntipalkka jää paljon pienemmäksi työntekijää kohden?

–Investoinnit auttavat tuotannossa ja tuotekehityksessä. Innovaatioiden soveltaminen vaatii tuotannon viereensä. Tehtaalla voi käydä koskettamassa kylmää rautaa, mikä pitää jalat maassa, Mähönen, Hämäläinen ja Viilo kertovat tehtaan ulkopuolella.

Yksi telaketjuinen murskainkone matelee jälleen ulos hallin ovesta, ja sen matka lähtee taittumaan kohti Intiaa.

Metso-konserni

Metso on alallaan maailman johtavia teollisuusyrityksiä. Yhtiö operoi kaivos-, kivenmurskaus-, kierrätys-, öljy-, kaasu-, massa-, paperi- ja prosessiteollisuudessa.

Tuotevalikoimaan kuuluu kaivos- ja kiven­murskauslaitteita ja -järjestelmiä sekä teollisuusventtiileitä ja venttiiliohjaimia. Konsernilla on maailmanlaajuisesti yli 80 palvelukeskusta ja noin 6 000 palvelualan työntekijää.

Osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

Liikevaihto oli ­vuonna 2016 noin 2,6 miljardia euroa.

Työllistää yli 11 000 henkeä yli 50 maassa.


Lue myös nämä


Kommentit (4)

  • Nimetön

    Liukuhihnalla tehtävä työ on saman työvaiheen toistoa päivästä toiseen, siis melko ikävää hommaa.

  • Nimetön

    ”Hienoja laitteita, mutta tuon tyyppinen tuotantotyö on kyllä vihonviimeistä hommaa. Onneksi ymmärsin opiskella aikoinaan.”

    Tässä perisyy siihen miksi suomesta on kadonnut menestyvät toimialat. Ketään ei kiinnosta. Pitäisi vaan kaivaa nenää toimistossa ja saada huippuliksa 🙂

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet