Pirkanmaa

Leviävä jättipalsami tukahduttaa alkuperäiset lajit – ongelma kasvanut räjähdysmäisesti, yksi syy piittaamattomuus

Haitallisen vieraslajin kitkemiseen tarvittaisiin nykyistä enemmän talkoovoimaa.

Elina Pikkarainen
Leviävä jättipalsami tukahduttaa alkuperäiset lajit – ongelma kasvanut räjähdysmäisesti, yksi syy piittaamattomuus

Anneli Repo on kitkenyt haitallista jättipalsamia muun muassa Eerolasta. Parimetriseksikin kasvava haitallinen vieraslaji on hankala taltutettava.

Elina Pikkarainen

EU:n torjuttavien vieraslajien joukkoon kesällä listattua jättipalsamia esiintyy runsaasti. Jättipalsami on levinnyt eri puolille Suomea, myös Pirkanmaalle.

Nopeasti leviävän kasvin kanssa on ongelmia muun muassa Valkeakoskella. Viime vuosina kasvi on levinnyt kaupunginpuutarhuri Kari Järventaustan mukaan räjähdysmäisesti. Ongelma kasvaa Järventaustan mukaan vuosi vuodelta muun muassa piittaamattoman puutarhajätteen hävittämisen vuoksi.

Kaupungin ympäristönsuojelusta kerrotaan, että jättipalsamin ja -putken torjunta on erityisen ajankohtaista juuri nyt. Molempien kasvien kukinnot ovat tällä hetkellä siementen kypsymisvaiheessa. Jättipalsami kuuluu haitallisiin vieraslajeihin, jotka aiheuttavat luonnolle lukuisia ongelmia, esimerkiksi paikallisten lajien häviämistä. Sen kasvattaminen, myynti ja kaikki muukin käyttö on kielletty EU:ssa.

Haitalliset vieraslajit voivat olla ongelma myös terveydelle, sillä esimerkiksi jättiputki voi aiheuttaa ihmisille palovamman kaltaisia iho-oireita sekä hengenahdistusta.

Raivaaminen on talkoolaisten hartiavoimien varassa

Jättipalsamiongelmaa on yritetty taltuttaa tänäkin kesänä talkoovoimin. Haitallisten kasvien hävittäminen on ympäristönsuojelun mukaan viime kädessä maanomistajien vastuulla.

Ongelmia on Järventaustan mukaan ennen kaikkea yksityisillä tonteilla, vaikka kasvi on päässyt leviämään myös kaupungin maille. Terveydelle haitallista jättiputkea on puolestaan raivattu talkootöinä paljon jättipalsamia enemmän, joten se on hänen mukaansa Valkeakosken alueella hyvin hallussa.

Jättipalsamia vapaaehtoisena kitkevän Anneli Revon mukaan ongelmaa esiintyy eri puolilla Valkeakoskea. Hän on kitkenyt kasvia runsaasti esimerkiksi Eerolasta.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Elina Pikkarainen
Voitto Jetsonen ja Anneli Repo raivaavat jättipalsamia Eerolassa talkoovoimin. Ympärillä erottuvat kukat ovat kaikki villiintynyttä ja pitkäksi venähtänyttä jättipalsamia.

Voitto Jetsonen ja Anneli Repo raivaavat jättipalsamia Eerolassa talkoovoimin. Ympärillä erottuvat kukat ovat kaikki villiintynyttä ja pitkäksi venähtänyttä jättipalsamia.

Repo havaitsi ongelman ensimmäistä kertaa toissakesänä.

–Tämä on mieletön ongelma. Täällä ei kasva nyt mikään muu, Repo sanoo ja viittaa kädellään metsikönreunaan, jossa parimetrisenä rehottava jättipalsami on niellyt elintilaa muilta kasveilta neliömetrien kokoisella alueella.

Jättipalsamista erityisen ongelmallisen tekee se, että kasvi leviää äärimmäisen herkästi. Kun puutarhan nurkassa kasvava jättipalsami poksauttaa siemeniään jokaiseen neljään ilmansuuntaan metrien päähän, sitkeä tuholainen tukahduttaa äkkiä alleen suomalaiseen luontoon kuuluvat kasvit.

Repo haluaa haastaa kaikki kaupunginosat mukaan talkoisiin ympäristön puolesta.

–On suorastaan jokaisen kaupunginosan häpeä, että jättipalsamin annetaan rehottaa, Repo sanoo.

Elina Pikkarainen
Jättipalsami varastaa elintilaa Suomen luontoon kuuluvilta kasveilta. Se lähtee helposti leviämään esimerkiksi metsään laittomasti kipatuista puutarhajätteistä.

Jättipalsami varastaa elintilaa Suomen luontoon kuuluvilta kasveilta. Se lähtee helposti leviämään esimerkiksi metsään laittomasti kipatuista puutarhajätteistä.

"Ihmiset ovat vähän ajattelemattomia, jopa laiskoja"

Mitä olisi syytä tehdä, mikäli omassa puutarhassa tai lähiympäristössä rehottaa jättipalsamin kaltaisia haitallisia vieraslajeja?

Puutarhajätteiden hävittämiseen suositellaan kompostoimista omalla pihalla. Mikäli omaa kompostia ei ole, jätteet tulee kuljettaa Lumikorven jätteidenkäsittelyalueelle. Puutarhajätteen kippaaminen esimerkiksi metsän tai puiston laitaan kielletään myös kaupungin jätehuoltomääräyksissä.

Kiellosta ei kuitenkaan aina piitata, joten vieraslajit pääsevät valtaamaan elintilaa luontaiselta lajistolta. Järventaustan mukaan ongelman ydin on nimenomaan siinä, että jätteiden hävittämisen kanssa mennään siitä, missä aita on matalin.

–Kai se voi joissakin tapauksissa olla osasyy, ettei saa ihan ilmaiseksi viedä jätteitä jätekeskukseen. Kyllä perimmäinen syy varmaan on se, että ihmiset ovat vähän ajattelemattomia, jopa laiskoja. On helpompaa työntää jätteet kottikärryillä pihan perältä puistoon tai puistometsään kuin lähteä niitä viemään mihinkään, maksoi se sitten muutaman euron tai ei, Järventausta sanoo.

Elina Pikkarainen
Jättipalsamin voivat olla väriltään myös hennomman vaaleanpunaisia. Näinkin pieni taimi on kasvattanut jo näin suuren kukan.

Jättipalsamin voivat olla väriltään myös hennomman vaaleanpunaisia. Näinkin pieni taimi on kasvattanut jo näin suuren kukan.

Jättipalsami

Jättipalsami on yksivuotinen ruoho, joka voi kasvaa jopa 3-metriseksi.

Kukintojen väri vaihtelee tummanpunaisesta valkoiseen

Esiintyy usein tiheinä kasvustoina.

Viihtyy rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, kuten jokien ja purojen varsilla.

Kasvu alkaa aikaisin keväällä ja kasvi syrjäyttää helposti muut kasvit.

Jättipalsami lisääntyy vain siemenistä, mutta ei muodosta maaperään pysyvää siemenpankkia.

Yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä. Siemenet leviävät ympäristöön, kun kasvin siemenkota poksahtaa auki.

Uusille alueille ne kulkeutuvat esimerkiksi virtaavan veden tai puutarhajätteen mukana.

Kasvia voi torjua kitkemällä, niittämällä tai kemiallisesti.

Kasvijätteen hävittämisessä pitää olla huolellinen. Paras tapa on kerätä ainakin kukinnot ehjään jätesäkkiin tai kuivattaa ja polttaa.

Lähde: Ely-keskuksen torjuntaohje jättipalsamille


Lue myös nämä


Kommentit (21)

  • Jättiputki uhkaa mustikkamaita

    Pahin kaikista on jättiputki, joka syrjäyttää, kaikki muut kasvit, varpukasvit, kuten mustikka mukaan lukien.

  • Vieraslajit hyötykäyttöön ?

    Luin juuri, että jättipalsamia voi käyttää, parsan tapaan ruoanlaitossa. Ovatko vieraslajit sittenkin, mahdollisuus, eikä vain uhka ?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet