Kymmeniä vuosia kestänyt rakennustrendi kostautuu nyt – Sisäilmatutkija Arto Virtanen: "Se ei ole kiva tarina kerrottavaksi"

Arto Virtanen työskenteli useita vuosia rakennusalalla. Häntä kiinnosti kuitenkin aina enemmän se, mitä rakennusten sisällä tapahtuu, ja hän alkoi tutkia sisäilmaa.

Henriikka Hiilloskorpi
Kymmeniä vuosia kestänyt rakennustrendi kostautuu nyt – Sisäilmatutkija Arto Virtanen: "Se ei ole kiva tarina kerrottavaksi"

Arto Virtanen aloitti sisäilmatutkijana ja yrittäjänä viime vuonna.

Henriikka Hiilloskorpi

Sisäilmatutkija Arto Virtanen laittaa kumihanskat käteensä, ja ottaa hopeisesta salkusta teräksisiä palasia. Hän asettelee palaset pöydälle punaisen vaahtomuovin päälle teräskehikoksi.

Tämän jälkeen Virtanen laittaa käteensä paksut kintaat ja avaa kylmälaukun. Kylmälaukun pohjalla olevasta pussukasta Virtanen nostaa savuavan valkoisen jäälevyn. Levy on -79 celsiusasteista hiilihappojäätä. Virtanen asettelee hiilihappojäälevyn varovasti teräskehikon sisälle. Sitten hän laittaa kannen päälle. Ei mene aikaakaan, kun teräskehikko on täysin huurteen peitossa.

Teräskehikko, eli e-keräin, kerää tietoja ympäristönsä sisäilman laadusta. Kehittäjä Elisa Aattela on hakenut menetelmälle patenttia vuonna 2014. Hakemuksen käsittely on vielä kesken. mutta Patentti- ja rekisterihallitus on välipäätöksissään viimeksi 23.11.2016 ilmoittanut, että menetelmä ei ole uusi.

Keräin seisoo hiilihappojäineen pöydällä tunnin, jonka jälkeen jää otetaan pois kehikon sisältä. Sitten keräimen päälle kertyneen huurteen annetaan sulaa. Sulanutta huurretta kerätään talteen, ja vesinäyte toimitetaan Tampereen yliopiston laboratorioon tutkittavaksi.

Laboratoriossa näytteeseen lisätään ihmisen makrofagisoluja, ja tutkitaan kuinka ne selviävät näytteessä. Tämän perusteella näytteestä voidaan päätellä, onko näytteenottokohteen ilmassa haitallisia mikrobeja. Näytteenotto kestää 1,5 tuntia ja tulokset sisäilmasta saadaan noin viikossa.

–Tämä on tulevaisuutta, kun sisäilmaa voidaan tutkia ilman hajoittamista ja purkamista, Virtanen sanoo.

Henriikka Hiilloskorpi
Sisäilmatutkija Arto Virtanen laittaa -79 celsiusasteisen hiilihappojään e-keräimen sisään.

Sisäilmatutkija Arto Virtanen laittaa -79 celsiusasteisen hiilihappojään e-keräimen sisään.

Rakenteet kiinnostivat rakennusta enemmän

Virtanen on työskennellyt koko ikänsä erilaisten rakennusten parissa. Hän on koulutukseltaan laskentatoimen merkonomi.

Virtasta on aina kiinnostanut vanhojen rakennusten toiminta. Hän on aina ottanut asioista selvää mielellään perinpohjaisesti. Esimerkiksi se, mitä rakennusten rakenteiden sisältä löytyy, on kiehtonut häntä kovasti.

–Kun olin rakennusmieshommissa, niin aina minulle sysättiin ne hommat, jotka vaativat erityistä tarkkuutta, Virtanen kertoo.

Virtanen toimi rakennusalan tehtäviensä jälkeen usean vuoden ajan mittamiesyrittäjänä, jolloin hän mittasi esimerkiksi timpureille millintarkkoja elementtien nurkkia.

Vuosien rakennusalalla työskentelyn jälkeen alan työt alkoivat kuitenkin riittää Virtaselle. Kiinnostus sisäilmaongelmiin alkoi kasvaa, kun hänen tuttunsa Elisa Aattela kutsui hänet käymään ja kertoi uudesta tutkimuksestaan. Aattela oli saanut kehitettyä menetelmän, jolla sisäilman myrkyllisyyksiä voidaan saada selville helposti ja nopeasti. Hän tarvitsi avukseen yrittäjiä, jotka keräävät näytteitä ympäri Suomea tätä uutta menetelmää käyttäen.

–Uskoin menetelmään täysin, ja siksi lähdin viemään sitä eteenpäin, Virtanen sanoi.

Aattelan menetelmä patentoitiin vuonna 2016. Samana vuonna Virtanen hankki lisenssin ja perusti toiminimen Sisäilmatutkimus A E Virtanen. Nyt kesäkuun alusta uutena tutkimusmenetelmään on tullut ihmisen makrofagisolujen käyttäminen näytteen analysoinnissa. Menetelmä on rantautunut lähiaikoina myös Yhdysvaltoihin, kun Texasin osavaltiossa on alettu tutkia koulujen sisäilmaa menetelmän avulla.

Virtanen käy suurimmaksi osaksi tekemässä tutkimuksia kaupunkien julkisissa tiloissa, joille harkitaan esimerkiksi uusiokäyttöä. Uusiokäyttöä harkitessa onkin juuri hyvä tutkia rakenteiden soveltuminen uudelleenrakennukseen. Myös yksityisiin asuntoihin tehdään tutkimuksia.

Henriikka Hiilloskorpi
Hiilihappojää on kerryttänyt e-keräimen päälle huurretta, jonka annetaan sulaa näytettä varten.

Hiilihappojää on kerryttänyt e-keräimen päälle huurretta, jonka annetaan sulaa näytettä varten.

Kiireellinen rakentaminen tuo kosteusongelmia

Virtanen tietää hyvin, miksi sisäilmaongelmat ovat nykyään niin yleisiä.

–Se ei ole kiva tarina kerrottavaksi, hän toteaa.

Rakentamisessa on useiden kymmenien vuosien aikana ollut trendinä tehdä niin sanottuja maanvaraisia lattioita, jolloin rakennuksen lattiataso on maata vasten. Rakennuksen pohjana on siis betonilaatta, jonka päälle on laitettu muovimatto.

Muovimatot saa usein laittaa betonin päälle, kun pinnan kosteusprosentti on 85 prosenttia. Bakteeritoiminta alkaa kuitenkin jo silloin, kun kosteusprosentti ylittää 65 prosenttia. Joidenkin muovimattojen kohdalla kosteusprosentti saa olla vielä suurempi, jolloin mattoihin on laitettu sellaisia homeenestoaineita, jotka eivät ole terveellisiä ihmisille. Käytännössä matot laitetaan siis liian märän betonin päälle, jolloin väliin jäänyt kosteus kerää bakteereja. Bakteereista alkaa vuosien saatossa levitä myrkyllisiä mikrobeja sisäilmaan.

Myös liian paksut eristeet rakennusten seinissä saattavat aiheuttaa ongelmia sisäilmaan. Suomessa lämpötilat vaihtelevat vuoden aikana niin paljon, että paksu eristekerros ei ehdi kuivua. Tällöin syntyy niin sanottu pumppausilmiö ja rakenteissa oleva kosteus tiivistyy, jolloin se alkaa aiheuttaa vaurioita rakenteisiin ja sitä myöten sisäilmaan.

Virtanen tähdentää, etteivät nämä asiat ole koskaan yksiselitteisiä, mutta useimmissa tapauksissa kiire rakennustöiden tekemisessä aiheuttaa kosteusvaurioita, jotka aiheuttavat myöhemmin ongelmia sisäilmaan. Asiaan on kuitenkin alettu kiinnittämään huomiota rakentamisessa, ja Virtasen mukaan asiat vaikuttavat olevan nyt paljon paremmin kuin esimerkiksi 5 vuotta sitten.

–Toivottavasti ymmärrys rakennustyövaiheen merkityksistä kehittyisi, jotta hätäisyyden aiheuttamilta ongelmilta voitaisiin jatkossa välttyä.

Korjaus 15.6. klo 15.16: Jutussa esiteltyä menetelmää ei ole patentoitu, kuten juttu aiemmin väitti. Patenttia on vain haettu. Menetelmän kehittäjä Elisa Aattela on hakenut patenttia vuonna 2014, mutta Patentti- ja rekisterihallitus on välipäätöksissään viimeksi 23.11.2016 ilmoittanut, että menetelmä ei ole uusi. Hakemuksen käsittely on vielä kesken. E-keräimellä on niin sanottu hyödyllisyysmallisuoja.


Lue myös nämä


Kommentit (64)

  • mihin päin mennään

    Homekoulujen ja muiden sisäilmaongelmaisten talojen valtava määrä kertoo karua kieltä tämän maan rakentamistavoista. Mutta mikä on tilanne muutamien vuosien päästä, kun nyt oikein lain määräyksin vain lisätään rakennepaksuuksia, lämmöneristeitä ja iv-koneita? Lainsäätäjien ei tietysti pitäisi olla asiantuntemattomia, mutta ovatko he liian toiveikkaita energiansäästötavoitteissaan?

  • LVI -alalla

    Mitenkään muuten itse artikkeliin ottamatta kantaa, mutta LTO -laitteilla on hyvät ja huonot puolensa. Vähentävät aidosti lämmitystarvetta ja ovat usein ihan fiksu valinta uutuuskohteeseen (tosin lainsäädännönhän kautta tämä on jo lähes pakollista), mutta remontoinnissa takaisinmaksuajan mielekkyys tulee usein vastaan. Kunnollinen remppa esimerkiksi rintamamiestaloon kustantaa kaikkineen helposti yli 10 000€, jolloin rahojen saaminen takaisin energiasäästöllä kestää jo parikymmentä vuotta. Tämä siis ilman mahdollisia maksullisia huoltoja/hajoamisia. Kaikessa on puolensa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet