Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kymmenen työtöntä paikkaa kohden – työttömyys ei ole luonteenpiirre, vaan matemaattinen fakta

Aika ajoin julkisuuteen ilmestyy yrittäjä kertomaan, miten vaikeaa on löytää työntekijöitä. Vaaditaan sosiaaliturvan leikkauksia, jotta työ taas maistuisi. On selvää, että satojen tuhansien työttömien joukosta löytyy sellaisiakin, jotka eivät oikeasti halua tai kykene töihin. Edelleen etenkin yksinhuoltajalle voi olla kannattavampaa nostaa sosiaalitukia kuin mennä töihin. Tietyillä erityisaloilla on työvoimapula. Mikään edellä luetelluista ei kuitenkaan oikeuta leimaamaan työttömiä laiskoiksi. Kun jokaista työpaikkaa kohden on kymmenen työtöntä, ei työttömyys ole luonteenpiirre, vaan matemaattinen fakta. Tutkimuskaan ei tue väitteitä työttömien työhaluttomuudesta. Päinvastoin, niiden mukaan työn arvostus on edelleen korkea niin työttömien kuin muidenkin suomalaisten keskuudessa. Ja silti on yrittäjiä, jotka eivät löydä työlle tekijöitä. Viimeisen vuoden ajan olen penkonut läpi jokaisen tällaisen väitteen, joka silmiini on sattunut. Joka kerta on tarina muuttunut lähemmässä tarkastelussa oleellisesti. Aika usein ongelma paikantuu hakuilmoituksiin – esimerkiksi eräs yrittäjä kirjoitti edellyttävänsä kolmea ammattitutkintoa ja toinen omia työvälineitä monen satasen edestä. Eräässä tapauksessa vapaita työpaikkoja ei ollut lainkaan, kunhan yrittäjä lämpimikseen morkkasi työttömiä. Jos puhelin ei soi, fiksu yrittäjä tietysti tarkistaa ensiksi, että ilmoitus on asianmukainen ja lähetä-nappia painettu. Uskoisin, että juuri näin toimiikin yrittäjien suuri enemmistö. Sitten on kuitenkin niitä, joiden on helpompi kuvitella 300 000 laiskaa työtöntä kuin oma arviointivirhe. Miksi on näin? Koska työttömien panettelusta on tullut niin tavallista, että ennakkoluuloja ja tosiasioita ei enää erota. Tutkimusten mukaan keskustelussa toistuvat sellaiset sanat kuin ”laiska” ja ”loinen”, eikä leimaamista juuri kyseenalaisteta edes ammattijournalismissa. Vääristä mielikuvista seuraa vääriä valintoja. Joulukuussa eduskunnan enemmistö äänesti paketista, joka kiristi työn vastaanottovelvoitetta. Työttömien kuviteltuun motivaatio-ongelmaan siis puututaan koventamalla sanktioita. Asiantuntijoiden mukaan ”piiskapaketti” ei tuo uusia työpaikkoja. Myös sen säästövaikutuksia epäiltiin, sillä työttömyysturvalta pudotetut siirtyvät suurin piirtein samansuuruiselle toimeentulotuelle. Sen sijaan työvoimapoliittisten sanktioiden kiristyksillä on suora vaikutus tuloerojen, lapsiköyhyyden ja syrjäytymisen kasvuun. Juuri ennen lakipaketin täysistuntokäsittelyä pyöri sosiaalisessa mediassa taas yrittäjän tilitys laiskoista työttömistä. Haastattelua käytettiin argumenttina suuressa salissa. Juttu paljastui myöhemmin ankaksi, mutta laki jäi. Kirjoittaja on tutkija ja kansanedustaja (vas.)