Terveys

Kuurona syntynyt Daniel kuulee robottikorvilla äitinsä laulun – mikä on lapsen ensimmäinen sana?

Kuurona syntyneen Danielin sisäkorvaistutteisiin pantiin viime syksynä äänet päälle. Kävimme katsomassa, miten pieni poika on edistynyt nyt, kun h-hetkestä on aikaa puoli vuotta. Nuori äiti kertoo ilostaan ja helpotuksestaan sekä siitä, kuinka rankkaa erityislapsen kanssa voi välillä olla. Hän uupui lamaannukseen saakka.

Ossi Ahola
Kuurona syntynyt Daniel kuulee robottikorvilla äitinsä laulun – mikä on lapsen ensimmäinen sana?
Marjaana KarhunkorpiAamulehti

Ää-ää-ää, sanoo puolitoistavuotias Daniel Vuorensyrjä ja katsoo veikeästi vieressään istuvaa naista.Hänen ensimmäisestä sanastaan tulee kaunein maailmassa: äiti.

Julia Josefsson ja Olli Vuorensyrjä Riihimäeltä odottavat poikansa ensimmäisiä sanoja minä hetkenä hyvänsä.

Samalla he riemuitsevat siitä, että kuurona syntynyt Daniel pystyy kuulemaan molempiin korviin asennettujen sisäkorvaistutteiden avulla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Ossi Ahola
Julia Josefsson kertoo, että kesällä kaksi vuotta täyttävä Daniel on touhukas, hoksaavainen ja sosiaalisesti taitava lapsi. – Parhaillaan hän kokeilee rajojaan ja on siksi välillä vähän itsepäinen.

Julia Josefsson kertoo, että kesällä kaksi vuotta täyttävä Daniel on touhukas, hoksaavainen ja sosiaalisesti taitava lapsi. – Parhaillaan hän kokeilee rajojaan ja on siksi välillä vähän itsepäinen.

Josefsson itki ilosta, kun hän huomasi ensimmäisen kerran pojan kuulevan selvästi.

- Olimme joulutapahtumassa, joka järjestettiin aika isossa tilassa. Yhtäkkiä ovikello soi. Näin, miten Daniel säpsähti ja kääntyi ääntä kohti.

Pian tämän jälkeen Josefsson totesi, että Daniel havahtuu myös hänen puheeseensa.

- Kun sanoin pojan nimen, hän kääntyi ja katsoi silmiin. Sitä ei tapahtunut heti ihan joka kerta, mutta se oli alku.

Vuodenvaihteen jälkeen kuuloaistimukset alkoivat tulla esiin aina vain selvemmin, ja viime viikkoina kehitys on ollut todella nopeaa.

Katso video, jolla Daniel kuulee kehotuksen roskiksesta ja äiti laulaa Danielille:

Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

Äänet robottikorviin

Aamulehdessä kerrottiin viime syksynä hetkestä, jona Danielin sisäkorvaistutteisiin pantiin ensimmäisen kerran äänet varovasti päälle.

Aistiärsyke annettiin hyvin vaimeana sähköisenä impulssina sisäkorvan puolelle.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Timo Marttila
Julia Josefsson ja Olli Vuorensyrjä jännittävissä tunnelmissa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa viime syksynä päivänä, jona Daniel-pojan sisäkorvaistutteisiin laitettiin ensimmäisen kerran äänet päälle.

Julia Josefsson ja Olli Vuorensyrjä jännittävissä tunnelmissa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa viime syksynä päivänä, jona Daniel-pojan sisäkorvaistutteisiin laitettiin ensimmäisen kerran äänet päälle.

Lapsi osoitti käytöksellään, että nyt tapahtui jotain uutta. Hän käänsi päätään ja painautui äitiään vasten.

Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jarno Kujansivu oli tyytyväinen näinkin pieneen reaktioon.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Timo Marttila
1-vuotias Daniel sai syksyllä elämänsä ensimmäisen kuuloaistimuksen ja reagoi siihen painautumalla äitiään Julia Josefssonia vasten.

1-vuotias Daniel sai syksyllä elämänsä ensimmäisen kuuloaistimuksen ja reagoi siihen painautumalla äitiään Julia Josefssonia vasten.

Hän kertoi, että ensimmäinen kuuloaistimus saa kuurot lapset usein hämmennyksen valtaan. Jotkut hymyilevät, toiset purskahtavat itkuun tai reagoivat juuri niin kuin Daniel.

”Robottikorvilla” tulevaan kuulokokemukseen sopeutuminen on yksilöllistä. Vie aikansa, että aivot oppivat käsittelemään uutta informaatiota, kuuloaistimusta.

Jopa linnut kuuluvat

Lokakuusta alkaen Danielin sisäkorvaistutteiden äänenvoimakkuutta alettiin lisätä pikkuhiljaa viikko viikolta.

Lupauksena oli, että pojan kuulotaso kehittyy muutamassa kuukaudessa sellaiseksi, että hän aistii äänen voimakkuutta lähes samalla tavalla normaalisti kuulevien kanssa.

Istutteiden ansiosta Daniel voi kuulla jopa linnun laulua ja tuulen suhinaa puissa.

Hän kykenee nauttimaan myös esimerkiksi musiikista, vaikka ei erota vivahde-eroja niin tarkasti kuin normaalisti kuuleva.

Daniel voi aikanaan oppia myös soittamaan jotain instrumenttia, mutta ei yllä ihan konserttipianistin tasolle asti.

Daniel kirii ikätovereitaan

Sisäkorvaistutteiden ansiosta Daniel oppii ymmärtämään puhetta ja puhumaan normaalilla tavalla ilman, että puhe kuulostaa honotukselta ikään kuin suussa olisi kuuma peruna.

Daniel tapailee jo sana-aihioita. Tällä hetkellä ollaan siinä vaiheessa, että mäm-mäm-mää tarkoittaa maitoa. Kokonaisia sanoja ei vielä tule.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Ossi Ahola
Puheen opettelun tukena on käytetty syksystä asti tukiviittomia, joiden opetusta Daniel Vuorensyrjä sai 20 tuntia. Ensimmäisenä hänl oppi viittomaan kissan. Lapsi silitti kämmensyrjäänsä tarkoittaessaan perheen lemmikkiä. Heti perään tulivat syömistä, juomista, leikkimistä ja pelaamista kuvaavat viittomat.

Puheen opettelun tukena on käytetty syksystä asti tukiviittomia, joiden opetusta Daniel Vuorensyrjä sai 20 tuntia. Ensimmäisenä hänl oppi viittomaan kissan. Lapsi silitti kämmensyrjäänsä tarkoittaessaan perheen lemmikkiä. Heti perään tulivat syömistä, juomista, leikkimistä ja pelaamista kuvaavat viittomat.

Puhumisen opettelu ei jäänyt Kujansivun mukaan liian myöhään. On tyypillistä, että sisäkorvaistutteen ajoissa saanut lapsi kuroo ikätoverinsa lähes kiinni kielellisessä kehityksessä alakouluiän aikana.

Vanhempia on ohjeistettu puhumaan ja lukemaan lapselle mahdollisimman paljon. Tärkeää on myös sanoittaa arjen elämää kertomalla, mitä kulloinkin tehdään tyyliin ”nyt laitetaan saappaat jalkaan ja lähdetään viemään roskapussi jätekatokseen”.

Josefsson on opiskellut Ryttylän kansanlähetysopistossa musiikkiteatterilinjalla, ja hän lauleskelee Danielille aika ajoin. Sekin edistää puheen kehitystä.

Puheterapeutti käy perheen kotona kerran viikossa. Hän opettaa kuulonvaraista puhumaan oppimista yksinkertaisten äänteiden avulla. Daniel on siitä innoissaan.

Syksyllä iso muutos

Tapaamme Danielin ja hänen äitinsä perheen kodissa Riihimäellä puoli vuotta sen jälkeen, kun sisäkorvaistutteisiin pantiin ensimmäisen kerran äänet päälle.

Rengasasentajana työskentelevä Olli-isä on päivät töissä, joten Danielin hoito on kotiäitinä toimivan Julia Josefssonin vastuulla.

Daniel osoittautuu reippaaksi ja iloiseksi pikkumieheksi, jonka motoriset taidot ovat kehittyneet hyvin.

Poika ei vierasta outoja ihmisiä ollenkaan, vaan alkaa heti tutkia valokuvaajan repusta löytyviä objektiiveja.

Daniel ilahtuu, kun kuvaaja näyttää kameran näytöltä, miltä poika itse ja perheen kissa Pööpöti näyttävät kuvissa. Hän näyttää pontevasti elein ja ilmein, että tahtoo lisää tällaista hauskaa.

Julia Josefsson kertoo riemastuneena yhdestä arkisesta hetkestä:

- Annoin roskan Danielin käteen ja sanoin, että vie tämä roskiin. Hän teki heti niin. Tuli niin hyvä mieli siitä, että poika kuuli pyyntöni.

- Danielille tulee syksyllä iso muutos eteen, kun hän aloittaa päivähoidossa. Toivon kovasti sellaista paikkaa, jossa ohjaajilla on kokemusta istutelasten kanssa työskentelystä, Josefsson sanoo.

Erityislapsi vaatii paljon

Jo lapsen saaminen nuorena oli nyt 21-vuotiaan Julia Josefssonin elämässä suuri mullistus.

Mullistus moninkertaistui, kun piti lisäksi opetella toimimaan kuulovammaisen lapsen ja hänen elektronisten laitteidensa kanssa.

- Laitteita pitää huoltaa ja panna ne yöksi kuivaimeen. Pitää muistaa ladata akut, tarkistaa virta ja ohjelmat. Sekin piti ihan aluksi opetella, miten ulos mennessä lapselle pannaan hattu niin, että laitteet pysyvät päässä.

- On tullut paljon kaikkea ylimääräistä tukiviittomien opettelusta alkaen, ja jatkuva lääkärissä ravaaminen Tampereella tuntui syksyn mittaan myös raskaalta, Josfesson kertoo.

Katso viime syksynä kuvatulta videolta hetki, jona Daniel kuuli ensimmäisen kerran:

Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

Äiti uupui täysin

Ongelmia alkoi kasaantua jo syksyn alussa. Sisäkorvaistutteiden asentamisleikkauksen jälkeen pojan unirytmi meni sekaisin niin, että hän heräsi öisin vartin välein. Se aiheutti unihäiriön myös äidille. Samaan aikaan isä teki jatkuvasti pitkää päivää töissä.

- Olli ei tajunnut, millaista minulla on yksin kotona, kun Daniel jäi kokonaan vastuulleni.

- Reagoin väsymykseen niin, että menetin täysin ruokahaluni. Joulun alla olin niin lopussa, että lamaannuin täysin. Itketti koko ajan. Lisäksi kärsin huonosta omastatunnosta, koska en jaksanut käyttää tukiviittomia ja pitää Danielin laitteissa ääniä päällä niin paljon kuin piti.

Josefsson kertoi rohkeasti ongelmistaan ja alkoi saada apua kotiin.

Lisäksi äiti ja lapsi pääsivät mukaan päivätoimintaan, jota järjestettiin kuusi tuntia kerrallaan kolme kertaa viikossa.

- Teimme ruokaa muiden äitien kanssa ja juttelimme, ja Daniel sai leikkikavereita. Se oli tosi kivaa.

- Vähitellen sain päivärytmin takaisin, ja nyt voin jo paljon paremmin. Saamme myös apua siihen, miten isä voisi olla mahdollisuuksiensa mukaan enemmän mukana Danielin kuntoutuksessa.

- Suuri kiitos avusta kuuluu Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Siellä työskentelee todellisia, aidosti välittäviä ammattilaisia. Kuulokeskukseen saa aina soittaa ja kysyä neuvoa.

Lääkärin ennuste

Erikoislääkäri Jarno Kujansivu tapasi Danielin viime viikolla, kun poika saapui vanhempiensa kanssa Taysiin istutteiden säätökäynnille.

Myös lääkäri ilahtui huomatessaan, että lapsi reagoi selvästi omaan nimeensä.

- Hieno juttu on myös se, että vokaaliäänteitä on alkanut tulemaan mukavasti, Kujansivu totesi.

Lääkäri antaa Danielille hyvän ennusteen.

- Uskon pojan kehittyvän pienellä viiveellä aivan normaalisti, koska hänellä ei ole mitään liitännäisvammoja.


Lue myös nämä


Kommentit (1)

  • H.H

    Onnea Danielille ja koko perheelle. Itse sain myös esikoiseni 21 vuotiaana ja hänellä todettiin vaikea-sateinen kuulovamma. Sisäkorvaistute leikattiin 1v5kk ikäisenä ja siitä se kuulon- ja kielenkehitys lähti alkuun. Lapsi kävi päiväkodissa ja meni kouluun siinä missä muutkin ikäisensä. Nyt reipas nuori 16v opiskelee lähihoitajaksi. Niin paljon kun sitä äitinä murehti asioita etukäteen…

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio