Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kuka sairastuu homeesta ja miksi? – Hoitosuosituksista vastaava ylilääkäri vastaa 13 kysymykseen

Kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien sairauksien hoitoon on laadittu ensimmäistä kertaa valtakunnalliset hoito-ohjeet. Nämä pääasiassa terveyskeskuslääkäreille tarkoitetut käypä hoito -suositukset julkaistiin 22. päivä syyskuuta. Suositusten laatimista johti Taysin allergiakeskuksen ylilääkäri Jussi Karjalainen. Suosituksista käynnistyi välittömästi vilkas julkinen keskustelu. Pyysimme Karjalaista vastaamaan 13 kysymykseen ja tarkentamaan, miten homeongelmaisia Suomessa nyt hoidetaan. 1. Suosituksessa todetaan, että mitään hometalosairautta ei ole olemassa, mutta rakennusten kosteusvauriot ovat hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Mitä tämä tarkoittaa? – Hoitosuosituksessa todetään, että m ä ä r i t e l t y ä hometalosairautta ei ole olemassa. Lääketieteellisesti ei ole siis pystytty löytämään mitään yhtä kosteusongelmista johtuvaa sairautta. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö olisi olemassa kosteusvaurioista johtuvia oireita. 2. No väännäpä sitten rautalangasta, mitä tarkoittaa, että kosteusongelmat ovat hengitysoireiden ja astman riskitekijä? – Tutkimuksissa on verrattu kahta ihmisryhmää, joista toinen asuu kosteusvauriokodissa ja toinen vauriottomassa kodissa. Ensin mainitulla ryhmällä uutta astmaa ja hengitystieoireita ilmenee enemmän. Tutkimuksesta riippuen riskin suuruus hiukan vaihtelee. Enimmillään se on kaksinkertainen. 3. Tarkoittaako tämä sitä, että hometalossa asuminen voi jo sinällään laukaista astman, vai tarvitaanko jokin toinenkin syy? – Astma kuuluu niin sanottuihin monitekijäisiin sairauksiin, mikä tarkoittaa sitä, ettei ole olemassa yhtä sairastumiseen johtavaa syytä. Astmaan liittyvät sekä peritytyt tekijät että ympäristö. Yhdenkään astmapotilaan kohdalla ei voi sanoa, mikä juuri hänen sairautensa on aiheuttanut. Isossa joukossa ihmisiä pystytään määrittelemään, miten esimerkiksi ammatti voi vaikuttaa. Suutarin riksi sairastua astmaan on suurempi kuin toimistotyöntekijän, mutta suutarinkaan astmaa ei voi määritellä ammattitaudiksi. 4. Suosituksessa todetaan, etteivät kosteusvauriot selitä kaikkea ihmisten kokemaa oireilua. Mikä sitten selittää? – Tämä oli asia, josta keskustelimme, kun mietimme, onko relevanttia edes laatia hoitosuositusta pelkästään kosteus- ja homeongelmille. – Esimerkiksi Taysissa hoidamme potilaita, jotka kärsivät sisäilmaongelmista, mikä on paljon laajempi käsite kuin home. – Tutkimuksen perusteella tiedämme, että kosteusongelmien lisäksi erilaisia oireita aiheuttavat vaikkapa rakennusten ilmastoinnin kautta leviävät kuidut, joita saattaa irrota esimerkiksi akustiikkalevyistä tai lämpöeristeistä. Kouluissa suuren ongelman aiheuttaa se että ilmanvaihto ei ole tarpeeksi tehokas isolle luokalle. – Kaikki nämä muut sisäilmaongelmat jäävät kuitenkin homekeskustelun jalkoihin. 5. Rakennusten pulmia tarkasteltaessa on puhuttu paljon siitä, että ilmanvaihdon tehostaminen homeisissa rakennuksissa levitää rakenteissa piileviä homeita tehokkaasti. – Jotta noin voi väittää, täytyy tietää, miten ilma rakennuksessa kiertää. Yleensä raitis ilma otetaan ulkoa ja viedään putkia pitkin luokkahuoneeseen, josta se imetään toista putkea pitkin pois. Puhdasta ilmaa ei kierrätetä pitkin rakennusta. – Lääkäreiden näkemys on se, että kosteus- ja homevauriot pitää aina korjata, mutta siinä pitäisi olla kriittisempi, selitetäänkö niillä kaikki ongelmat. Helposti käy nimittäin niin, että jos kiinnitämme liikaa huomiota mikrobiologisiin löydöksiin, jätämme tekemättä muita toimia, jotka voisivat helpottaa oireilua merkittävästi. – Julkisten tilojen ongelmien tiedottamisessa pitäisi tuoda esiin se, että jos rakennuksen jossain osassa on homevaurio, se ei välttämättä tarkoita sitä, että hometta on hengitysilmassa kaikkialla. 6. Suositus toteaa, että yksilölliset tekijät vaikuttavat oireiluun. Millainen ihminen hometalossa sairastuu? – Kosteusongelmista oireilevat eivät ole mikään yhtenäinen joukko. Yhden ihmisen oireet ovat silmien kutinaa ja rähmimistä, toinen saa migreenin, mutta kolmannella on hengitystieoireita. Hengitystieoireisiin ovat alttiimpia ihmiset, joilla on allerginen nuha tai astma ennestään. Pätevää tutkimusta tästä on vähän. 7. Niin, myös suosituksessa todetaan, että tutkimusten näyttö on ristiriitaista, eikä suoraa yhteyttä kosteusongelmien ja terveyden välillä ole osoitettu. Miksi tutkimusta sitten on niin vähän? – Homehtuneista rakenteista tehdyistä soluviljelymalleista ei voi koskaan päätellä suoraan, mitä ihmisessä tapahtuu. Vahvin näyttö saadaan aina sellaisista tutkimuksista, jotka on tehty ihmisillä, ja jotka on satunnaistettu. Kosteusvaurio-oireissa tällaisia tutkimuksia on tehty vain kaksi. Jokainen yksittäinen tutkija on varmasti tehnyt parhaansa, mutta meillä täytyisi olla enemmän ihmisillä tehty tutkimusta. 8. Home on valtava ongelma sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti. Miksi ihmistutkimusta ei tehdä? Onko se liian kallista, vaikeaa vai onko epäeettistä altistaa ihmisiä homeelle tarkoituksellisesti? – Sanoisin, että näistä kaikista syistä. Tutkimusta tehdään kyllä koko ajan. Sitä tehdään täällä Taysissa, Työterveyslaitoksella ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Sitä siis tehdään, mutta se on kallista ja hyvin hidasta. Suurin osa tutkivista lääkäreistä joutuu tekemään sitä normaalin työnsä ohella. 9. No, suosituksen mukaan homeesta kärsivän potilaan hoito pitää aloittaa heti riippumatta siitä, onko rakennuksen kosteusvaurio voitu osoittaa. Mitä tämä hoito käytännössä tarkoittaa? – Potilaat tulevat vastaanotolle vaikkapa jatkuvan nuhan, yskän, hengenahdistuksen tai toistuvien hengitystietulehdusten vuoksi. Näistä oireita hoidetaan niinkuin hoidettaisiin muutenkin. Suosituksen viesti on se, että ketään ei saa jättää hoitamatta sen takia, että potilas itse liittää oireensa johonkin tiettyyn rakennukseen. Oireita on hoidettava, on syy mikä tahansa. – Julkisuudessa näkee usein juttuja ihmisistä, jotka saavat hyvin vaikeita ja dramaattisia oireita. Tästä potilasryhmästä puhutaan suosituksessa termillä ympäristöherkkä. Sille ei ole olemassa spesifiä hoitoa. Sen oireet ovat niin hankalia, että potilaat päätyvät tavalla tai toisella erikoissairaanhoitoon, jossa sitten huolellisesti suljetaan pois kaikki ne sairaudet, joita osataan tai voidaan hoitaa. 10. Muuttaako suositus nyt jotenkin sitä, miten kosteusongelmista kärsiviä työpaikoilla kohdellaan tai miten he pääsevät esimerkiksi sairauseläkkeelle? – Hoitosuositus ei määrittele näitä oikeuksia mitenkään. Se ohjaa vain lääkärin toimintaa. 11. Mikä on tuntumasi siitä, paljonko lääkärikunnassa on niitä, joiden mielestä homepotilaat pitäisi hoitaa psykiatrian puolella? – Tällaisiin mielipiteisiin törmää, mutta hyvin harvoin näitä potilaita hoitavien lääkäreiden keskuudessa. Nämä ovat helppoja heittoja, joita tekevät sellaiset ihmiset, joita nämä ongelmat eivät koske. – Oman kokemukseni mukaan psykiarisesta tuesta ei ole näille potilaille mitenkään säännönmukaisesti hyötyä. Joskus ihminen ajautuu hankalaan tilanteeseen, on vaikkapa ainoa omalla työpaikallaan oireileva ihminen ja siksi kovan paineen alla. Keskusteluapu voi auttaa tällaisessa tilanteessa, mutta silloin hoidetaan kuormittavaa tilannetta. Kyse ei ole siitä, etteivätkö potilaan oireet olisi todellisia. – Kosteusongelmista kärsivillä ei ole enempää mielenterveysongelmia kuin muullakaan väestöllä. Ympäristöherkistä tehty tutkimustieto sanoo, että tietyistä hajuista ja tuoksuista kärsivien oireisiin vaikuttaa heidän persoonallisuutensa. Persoonallisuus on kuitenkin asia, johon emme voi itse vaikuttaa, eikä sekään ole psykiatrinen ongelma. 12. Paljonko omasta mielestäsi lääkärikunnassa on vähättelyä ja asenteellisuutta? – Sanoisin, että paljon vähemmän kuin julkisuuden perusteella voisi ajatella. Julkinen keskustelu on ylipäänsä vääristynyttä. Siinä korostuvat liikaa hyvin vaikeat tapaukset, ihmiset jotka asuvat teltassa oman talonsa pihalla. Tosiasiassa meillä on todella paljon potilaita, joilla on melko simppeli ja ratkaistavissa oleva ongelma. 13. Kosteita ja homeisia taloja on kaikkialla maailmassa. Miksi juuri Suomessa oireillaan niin paljon? – Tämä on oma mielipiteeni, ei tutkimustietoa. Suomessa homeasioihin ryhdyttiin kiinnittämään huomiota jo 1990-luvun alusta. Siitä lähtien on keskitytty hyvin vahvasti juuri homeeseen ja sen terveysvaikutuksiin. Joissain muissa maissa samanlaisten oireiden taustalta etsitään muita syitä. Nämä asiat ovat kulttuurisidonnaisia. – Oma mielikuvani esimerkiksi homekoulutapauksissa on se, että oppilaiden vanhemmat eivät oikein hyväksy lastensa oireille mitään muita syitä kuin homeen. Jos koulusta löytyy hometta, sillä ei ole paljonkaan merkitystä, miten lähellä oppilasta se on. Aina kun löytyy hometta, vaaditaan koko rakennuksen uusimista. – Lääketieteellisesti on hyvin vaikea sanoa, onko tämä oikein tai väärin. Minusta kannattaisi kuitenkin ottaa huomioon muutkin tekijät, jotka tutkitusti aiheuttavat ongelmia. Korjaus 1.10.2016 kello 15.45: Korjattu juttuun, että kysytty asiantuntijalta 13 kysymystä. Aiemmin jutun alussa luki virheellisesti, että kysyttiin 12 kysymystä.