Kelan ratkaisu: Veli on parisuhteessa oman siskonsa kanssa – "Kai Kela päättää senkin, kuka on lapsen isä"

Äiti mietti, voisiko virhe asettua esteeksi jopa tyttären kesähäille. Ensi syksynä edessä on aika sotku, kun opiskelijoille aletaan maksaa yleistä asumistukea. Siihen vaikuttavat puolison tulot.

Ossi Ahola
Kelan ratkaisu: Veli on parisuhteessa oman siskonsa kanssa –

Sisko ja hänen veljensä huomasivat olevansa Kelan silmissä toistensa puolisoita.

Minna Ala-HeikkiläAamulehti

–Hienoa Kela, nyt olen nähnyt kaiken. Asunnossani vuokralla asuvat poikani ja tyttäreni ovat nyt aviopuolisoita. En tiennytkään lainsäädännön näin sallivaksi muuttuneen. Jännityksellä jään odottamaan, kuka onkaan tyttäreni syntymättömän lapsen isä.

Näin kirjoitti tamperelainen äiti Aamulehden mielipidesivujen tekstiviestipalstalle 28. kesäkuuta.

Tamperelaisäidin 25-vuotias poika ja 22-vuotias tytär ovat asuneet puolitoista vuotta yhdessä äitinsä omistamassa asunnossa Tampereella. Kun poika meni Kelan nettisivuille katsomaan omia tietojaan, hän näki, että Kela oli merkinnyt tietoihin hänen puolisokseen hänen oman sisarensa.

–Puolisolla tarkoitetaan avio-/avopuolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolia, lomakkeessa luki ja alla oli sarake, jossa puolisona oli hänen oma sisarensa.

Sisaren tiedoissa oli vastaavasti merkitty puolisoksi hänen veljensä. Sisaruksilla on sama sukunimi, mutta kummallakin on asunnosta oma, erillinen vuokrasopimuksensa.

–Samaisessa asunnossa on asunut aiemmin myös vanhin poikani veljensä kanssa. Ovatkohan he Kelan logiikan mukaan olleet sitten homopari? äiti ihmettelee.

Kuvakaappaus
Poika nappasi kännykällä kuvan Kelan sivuilta, joissa hänet on merkitty parisuhteeseen oman sisarensa kanssa. Sisaren nimi on peitetty, koska asianosaiset eivät halua hankaluuksiin Kelan kanssa.

Poika nappasi kännykällä kuvan Kelan sivuilta, joissa hänet on merkitty parisuhteeseen oman sisarensa kanssa. Sisaren nimi on peitetty, koska asianosaiset eivät halua hankaluuksiin Kelan kanssa.

"Miesystäväni vasta ilahtuikin"

Asunnossa asuva tytär odottaa vauvaa ja harkitsee avioituvansa kesällä miehensä kanssa.

–Kai Kela päättää senkin, kuka on lapsen isä, äiti puuskahtaa.

Tytär kertoo olleensa Kelan tiedoista hämmentynyt.

–Ei sitä oikein voinut uskoa todeksi, tytär toteaa ja naurahtaa, että hänen miesystävänsä vasta olikin ilahtunut asiasta kuullessaan.

Äiti kertoo miettineensä sitäkin, voisiko avioitumiselle jopa seurata esteitä siitä, että Kelan papereissa tyttären kerrotaan jo olevan naimisissa, vieläpä veljensä kanssa.

Virkailija oli nolona

Kun poika otti virheestä yhteyttä Kelaan, virkailija oli äidin mukaan ollut nolona ja pahoillaan, mutta oli todennut, ettei voi itse muuttaa tietoja, vaan hänen pitää tehdä niiden muuttamisesta pyyntö eteenpäin.

Nyt tiedot on korjattu Kelan sivuille oikein.

Sisarusten äiti paheksuu Kelan toimintatapaa. Hän ihmettelee, miten Kela voi kysymättä merkitä asunnossa asuvat henkilöt puolisoiksi, on kyse sitten sisaruksista tai vaikka vain yhdessä asuvista kavereista.

–Kelan kaikissa papereissa kysytään asiakkaan siviilisääty, joten siellä kyllä pitäisi olla tietoa. Kelalla on myös asiakkaiden puhelinnumerot, mutta sieltä ei koskaan soiteta ja tarkisteta asioita. Kaikki kulkee lomakkeilla.

Muiden kuin avioparien on selvitettävä suhteensa laatu

Kelan etuuspalvelujen lakiyksikön lakimies Mikko Horko toteaa, että Kela on tehnyt sisarusten tapauksessa selvän lapsuksen, jos heidän on oletettu olevan avioliitossa.

–Kelan käytössä on väestörekisteri, joten sieltä olisi kyllä selvinnyt, että kyse on sisaruksista. Avioliitto näkyy omissa tiedoissamme.

–Jos heidän taas on oletettu elävän avoliitossa, silloinkin on käynyt erehdys, koska ei ole huomattu heidän olevan sisaruksia. Ei sisarusten tai lähisukulaisten tietenkään epäillä elävän avoliitossa. Oletus avioliitosta on tehty varmaankin vain, koska kyse on suunnilleen samanikäisistä ihmisistä, Horko aprikoi.

Sosiaaliturvalakien mukaan Kelan on kohdeltava avopuolisoja samalla tavalla kuin avioparejakin: ei huonommin eikä paremmin. Tämän vuoksi Kelan tiedossa on oltava yhdessä asuvien suhteen laatu.

–Avioliitto on tietenkin helppo todeta, mutta muutoin yhdessä asuvat saattavat joutua selvittämään Kelalle tarkemmin keskinäisen suhteensa luonnetta.

Erillinen vuokrasopimus auttaa, mutta ei sekään aina

Horko toteaa, että jos yhdessä asuvilla on yhteinen vuokrasopimus, heidät luetaan samaan ruokakuntaan eikä Kelan tarvitse edes kysyä asiasta.

Jos asukkailla on erilliset vuokrasopimukset tai toinen on toisen alivuokralainen, he voivat kuulua Kelan silmissä eri ruokakuntiin.

Erillisetkään vuokrasopimukset eivät silti yksin riitä todistamaan, että kyseessä olisivat erilliset ruokakunnat. Kela selvittää asian. Horko painottaa, että Kelan toimintatapoihin ei kuulu olettaa asukkaita avopariksi ilman selvittelyä.

–Asia ratkaistaan tapauskohtaisesti. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, ovatko asukkaat asuneet ennenkin yhdessä. Tai jos he asuvat 24-neliöisessä yksiössä, on oletettavampaa, että kyse on avoparista eikä kämppiksistä.

Äiti kertoi lastensa kohtelusta Aamulehden tekstiviestipalstalla 28.6.

Äiti kertoi lastensa kohtelusta Aamulehden tekstiviestipalstalla 28.6.

Opiskelijoiden asumislisä loppuu - syksyllä edessä aika sotku

Mikko Horko enteilee, että yhdessä asuvien suhteen laadusta nousee paljon kysymyksiä tulevana syksynä, kun opiskelijoiden asumislisä loppuu 1. elokuuta ja opiskelijatkin alkavat saada yleistä asumistukea.

–Asumislisä oli henkilökohtainen eli opiskelija sai sitä, vaikka hänen puolisollaan olisi ollut kuinka hyvät tulot. Yleinen asumistuki taas on ruokakuntakohtainen, joten asumistukea hakeva joutuu selvittämään, mikä on hänen ruokakuntansa koko ja tulot.

Horko neuvoo, että jos kämppikset haluavat välttää ongelmia, kannattaa tehdä erilliset vuokrasopimukset tai sopimus alivuokralaisuudesta. Kela saattaa siltikin vielä vaatia lisäselvityksiä asiasta.

–Asumisjärjestelyistä kannattaa kertoa asumistukihakemuksessa vapaasti omin sanoin: miksi asukkaat asuvat yhdessä ja millainen asunto on eli onko siellä esimerkiksi omat makuuhuoneet kummallekin.

Seurusteleva pari asuu yhdessä, mutta ei avoliitossa?

Julkisuudessa on kerrottu kämppiksistä, joiden Kela on asukkaiden vastalauseista huolimatta päättänyt olevan avoliitossa. Horko toteaa, että joskus selvittelyistä huolimatta Kelan ja asukkaiden välille jää erimielisyys.

–Julkisuudessa on kerrottu parista, joka sanoi kyllä seurustelevansa ja asuvansa yhdessä, mutta ei katsonut olevansa avoliitossa. Tämä herättää kysymyksen, mikä synnyttää avoliiton jos ei yhdessä asuminen?

Myös samaa sukupuolta olevat joutuvat nyt selvittämään suhdettaan

Oman lisänsä asumistukipäätöksiin tuovat samaa sukupuolta olevat avoparit. Ennen maaliskuun 1. päivää he eivät Kelan silmissä voineet asua avoliitossa, mutta tasa-arvoinen avioliittolaki muutti tilanteen.

–Emme voi suosia yhtä väestöryhmää ja jättää suhteen laatua selvittämättä, vaan myös samaa sukupuolta olevien suhteen laatu on nyt tarvittaessa selvitettävä.

Äiti ja lapset eivät halua esiintyä jutussa omilla nimillään, koska arvelevat, että siitä voisi koitua hankaluuksia Kelan kanssa asioidessa.


Lue myös nämä


Kommentit (87)

  • Vapaa Markkina

    Kela on jo jonkin aikaa lähtenyt siitä olettamasta, että samassa osoitteessa asuvat, varsinkin eri sukupuolta olevat, kuuluvat samaan ruokakuntaan. Tähän ei vaikuta myöskään erllinen vuokrasopimus tai alivuokrasopimus. Hakijan selvitys suhteen luonteestakaan ei välttämättä muuta tätä olettamaa. Todennäköisesti Kela on sisäisesti ohjeistanut lähtemäån siitä olettamasta kaikkien kohdalla, että samassa osoitteessa asuvia käsitellään yhtenä ruokakuntana. Hakijalle siirretään ”syyllisyys olettama” asumisensa muodosta sekä parisuhteesta. Kun opiskelijat tulevat yleisen asumistuen piiriin onkin ilmeistä, että monet ”kimppa-asujat” kokevat ikävän yllätyksen Kelan tukien suhteen.

  • Nimetön

    Itse asun äitini kanssa. Kelan silmissä olemme varmaankin lesbopari.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet