pirkanmaa

Kaupunki velvoittaa Jaakko Filppulan kuntouttavaan työtoimintaan – Ei auta, että hän käy töissä

Valkeakoskelainen Jaakko Filppula käy sekä osa-aikatöissä että kuntouttavassa työtoiminnassa. Hän ei usko, että kuntouttava työtoiminta edistää hänen työllistymistään. Kuntouttava työtoiminta jakaa mielipiteitä: onko se vain kuntien keino säästää rahaa vai hyvä tapa saada pitkäaikaistyöttömät eteenpäin?

Minna Ohtamaa
Kaupunki velvoittaa Jaakko Filppulan kuntouttavaan työtoimintaan – Ei auta, että hän käy töissä

Jaakko Filppulan mukaan kuntouttava työtoiminta tuntuu pikemminkin rangaistukselta kuin työllisyyttä edistävältä toimenpiteeltä. - Olo on kuin tarkkailuluokalla: jos ei sovi joukkoon, pistetään tarkkailuun.

Minna Ohtamaa

Mihin työkykyinen tarvitsee kuntoutusta? Tätä valkeakoskelainen Jaakko Filppula alkoi pyöritellä mielessään reilu vuosi sitten. Silloin Valkeakosken kaupunki velvoitti hänet osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan.

Kuntouttava työtoiminta voi olla sekä taika- että kirosana. Taikasana se on viime vuosien aikana ollut monille kunnille, jotka kärvistelevät rahapulassa. Ne maksavat pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta vähintään puolet, jos eivät saa työttömiä kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun toimenpiteeseen.

Filppulalle kuntouttava työtoiminta on kirosana. Hän joutuu käymään kuntouttavassa, vaikka ei ole edes työtön. Aamuisin hän jakaa lehtiä. Viikossa tulee kuitenkin niin vähän tunteja, ettei palkka riitä elämiseen, ja siksi hän saa soviteltua työmarkkinatukea. Kaupunki maksaisi työmarkkinatuesta osansa, jos Filppula ei kävisi kuntouttavassa.

Filppula oli ammatiltaan kirjailija vuoteen 2014 saakka. Uraa seurasi pitkä työttömyys. Kuntouttavassa hän aloitti vuoden 2015 lopussa.

”Olen hakenut kaikkea mahdollista”

Alussa oli toiveita töistä. Todellisuus oli toinen.

- Olen humanistisen koulutuksen saanut 52-vuotias mies. Valkeakoskella ei ole hirveästi töitä kaltaiselleni ihmiselle. Aluksi etsin koulutusta vastaavaa työtä, mutta myöhemmin olen hakenut kaikkea mahdollista huoltoaseman kahviotyöntekijästä rakennusmieheksi.

Kun kuuntelee Filppulaa, alkaa helposti keksiä hänelle vaihtoehtoja: Oletko etsinyt tarpeeksi ahkerasti? Onko rima riittävän matalalla?

Kysymykset turhauttavat Filppulaa. Samaa hän on joutunut selittämään ennenkin: Kyllä, haluaisin löytää kokopäiväisen tai toisen osa-aikaisen työn. Ei, en halua jäädä kotiin sohvalle makaamaan.

Osa-aikaisen työn Filppula sai sen jälkeen, kun oli jo aloittanut kuntouttavassa. Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, kuinka vaikeaa on saada töitä, vaan siitä, että hän ei kuulu kuntouttavaan.

- Ennen kuin jouduin kuntouttavaan, minulla ei ollut kovin selkeää kuvaa siitä, millaista se on. Olin kuvitellut, että se on vain sellaisille ihmisille, jotka ovat vajaatyökykyisiä.

Kuntouttava ei ole tarkoitettu työkykyisille

Niin sanoo lakikin. Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen korostaa, että kuntouttava työtoiminta ei ole lain perusteella tarkoitettu niille, jotka kykenevät työhön tai te-toimiston palveluihin, kuten työkokeiluun.

- En tietenkään tunne tapausta, mutta kuulostaa siltä, että jos ihminen kykenee osa-aikatyöhön, niin hän kykenisi myös työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin.

Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa ja luoda edellytyksiä työllistymiselle. Siitä juontuu nimikin: tarkoitus on kuntouttaa.

Filppula ihmettelee, mitä hyötyä kuntouttavasta työtoiminnasta hänelle on. Hän kokee, että se ei edistä hänen työllistymistään eikä hän ole kuntoutuksen tarpeessa.

- Ei minulla ole ongelmia pitää elämässä rytmiä. Jaan aamuisin lehtiä. Minulla on perhe ja koira, oma koti. Eikö se kerro, etten ole syrjäytynyt?

Filppulan mielestä hänen kohdallaan kuntouttava on säästötoimenpide.

Eveliina Pöyhösen mukaan säästäminen ei voi olla peruste järjestää kuntouttavaa työtoimintaa.

- Silti kuulemani mukaan sitä tapahtuu kunnissa jonkin verran. Näin ei tietenkään pitäisi olla.

Ei enää nimeä paperiin

Filppula on toisaalta itse allekirjoittanut niin kutsutun aktivointisuunnitelman, jossa hänet on määrätty käymään kuntouttavassa työtoiminnassa kerran viikossa. Kunta voi velvoittaa yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneen henkilön aktivointitoimiin. Kun nimi on paperissa, velvoite on voimassa. Jos Filppula kieltäytyy, hän menettää tukensa.

Pöyhönen ei voi ottaa tapaukseen kantaa mutta toteaa, että henkilö voi vaatia oikaisua päätökseen.

- Tarkoituksenmukaista olisi, että aktivointisuunnitelma tehtäisiin yhteisymmärryksessä siitä, mikä olisi kyseiselle henkilölle hyvä palvelu. Jokaisen kuntouttavan jakson jälkeen on arvioitava, kuinka kuntouttava on edistänyt kyseisen henkilön työ- ja toimintakykyä ja miten jatketaan eteenpäin.

Filppulan kohdalla jokin mättää. Hänen mukaansa uusi sopimus kuntouttavasta tehtiin, vaikka hän oli jo saanut osa-aikaisen työpaikan eikä asiasta keskustelu.

Seuraavaan paperiin hän ei aio panna nimeään.

”Osa-aikatyö ei muuta heti tilannetta”

Kuulostaa siltä, että sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta ei noudateta: eikö osa-aikaisesti töitä tekevä ole muka työkykyinen? Laissa ei tosin määritellä, millainen henkilö kykenee töihin. Valkeakosken työllisyyspalvelujen johtaja Sari Ilovuori ei voi kommentoida yksittäisen asiakkaan tapausta, mutta hän toteaa, että mitään työkyvyn mittaristoa ei ole olemassa.

- Työkyvyn voidaan katsoa alentuneen pitkittyneen työttömyyden vuoksi. Osa-aikatyö ei sitä heti muuta.

Ilovuoren mukaan asiaa katsotaan myös velvoittavuuden kannalta. Jos asiakkaalle on määrätty kuntouttavaa ja hän täyttää lain määrittelemät ehdot, hän on velvollinen käymään kuntouttavassa, kunnes tilanne muuttuu – siis siihen asti, että niin kutsuttu työssäoloehto täyttyy ja hän pääsee työmarkkinatuelta peruspäivärahalle tai saa kokopäivätyön.

Ei kai se voi olla ainoa asia, jolla työkykyä mitataan?

- Ei ole. Aktivointisuunnitelmaa voidaan muuttaa, eikä siinä välttämättä tarvitse olla kuntouttavaa. Yritämme etsiä ratkaisuja yksilöllisesti. Joskus asiakkaalla on kuitenkin niin tiukat reunaehdot, että realiteetit tulevat vastaan. Jos yhteisymmärrystä ei ole, lopulta kunta on se, joka voi määrätä, että tämä on nyt sinun paikkasi.

Miksei tarjota apua työnhakuun?

Puuhastelun sijaan Filppula kaipaisi apua työnhakuun. Siihen ei hänen mukaansa työpajatoiminnasta liikene kannuksia.

- Työvoimatoimisto nosti tassut pystyyn jo 1990-luvulla ja piiloutuu nykyään sähköpostin taakse. Jonkun ihmisen sieltä näkee ensimmäisen ja viimeisen kerran, kun tehdään aktivointisuunnitelma ja lähetetään työpajalle.

Ilovuori myöntää, että kuntouttavassa ei ole pystytty antamaan tarpeeksi tukea työnhakuun.

- Se on valitettavasti ihan totta.Yritämme parantaa palvelua sen osalta, sillä tänä keväänä meillä aloittaa työhönvalmentaja, jonka tehtävä on auttaa asiakkaita työelämän suuntaan.

Kuntouttavaa lisätty viime vuosina

Kuntouttavaa työtoimintaa on lisätty Suomessa tasaisesti viime vuosien aikana. Kun vuonna 2010 kuntouttavassa työtoiminnassa oli koko maassa noin 5 000 ihmistä, viime vuonna heiltä oli jo pitkälti yli 18 000.

Myös Valkeakoski on hypännyt kelkkaan mukaan. Esimerkiksi vuonna 2014 kuntouttavassa oli noin 200 ihmistä, mutta seuraavana vuonna määrä oli lähes tuplattu.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen (sd) kiistää, että Valkeakoskella kuntouttavaa olisi lisätty vain siksi, että kaupunki karttelisi työmarkkinaosuuden maksamista eli kansankielessä Kela-sakkoa.

- Toki se on yksi ja yksinkertainen syy, mutta ei ainoa. Sosiaali- ja terveyspuolen kustannuksia saadaan hillittyä silläkin, että ihmisille saadaan mielekästä tekemistä. Kuntouttavassa on se inhimillinen puoli, että ihmiset eivät sen ansiosta putoa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Samoilla linjoilla on työllisyyspalveluiden Sari Ilovuori.

– On kiistatta totta, että kun tällainen mekanismi on luotu, kunnat ovat intoutuneet tarjoamaan näitä palveluja. Mutta jos tätä systeemiä ei olisi, tulisiko tilalle jotain muuta? Vai olisiko sitten parempi, että kaikki nämä ihmiset olisivat kotona?

Järvisen mukaan kuntouttavassa työtoiminnassa on Valkeakoskella saatu aikaan hyviä asioita.

- Olin 42 vuotta kaupungilla töissä, ja meillä oli liikuntapuolella paljon kuntouttavassa työtoiminnassa olevia. Tiedän monia ihmisiä, jotka ovat sitä kautta lopulta työllistyneet.

Järvinen toteaa, että kuntouttava työtoiminta ei ole ongelmatonta. Sitä ei ei saisi teettää tehtävissä, joihin voisi palkata työsuhteisen ihmisen. Joidenkin mielestä kuntouttava on yksinomaan palkatonta työtä: säästöä syntyy, kun kunnat pistävät kuntoutujat siivoamaan tilojaan tai huolehtimaan ulkoalueista.

- Kuntouttavaa työtoimintaa ei pidä tietenkään väärinkäyttää, mutta tehtävien antaminen on usein veteen piirretty viiva. Työtehtävät eivät voi olla tyhjänpäiväisiä – silloin ne eivät olisi mielekkäitä tai tukisi ihmisen kuntoutumista – mutta toisaalta niiden kautta ei saa kiertää työsuhteeseen palkkaamista. Tämä on vaikea rasti. Tiedän, että vuosien mittaan niin kuntouttavaa työtoimintaa kuin muutakin tukityötoimintaa on käytetty hyväksi kunnissa ja yrityksissä.

Laki voimaan vuonna 2001.

Tarkoitus parantaa työttömän edellytyksiä työllistyä sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua julkiseen työvoimapalveluun.

Kunnan tehtävä on aktivoida pitkäaikaistyöttömiä, minkä vuoksi kunnat järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa.

Kuntouttava voidaan määrätä pitkäaikaistyöttömälle nk. aktivointisuunnitelmassa, joka hänelle tehdään.

Jos kunta ei aktivoi työtöntä, se joutuu maksamaan työmarkkinatuesta puolet, kun työtön on saanut tukea 300 päivää. 1000 päivän jälkeen kuntaosuus on 70 prosenttia

Valkeakoskella kuntouttavaa järjestää mm. kaupungin työllistämispaja Akseli, jossa tehdään esimerkiksi puu- ja rakennustöitä, pakkaus-, lajittelu- ja kokoonpanotöitä, siivouspalveluja ja ulkoalueiden hoitoa.

Kaupunki saa jokaisesta kuntoutettavasta valtion korvausta n. 10 euroa toimintapäivältä.


Kommentit (47)

  • Nimetön

    Näin tehdään pitkäaikaistyöttömiä.
    Olen itse ollut työharjoittelussa useamman kerran, ja yhteensä vuositolkulla. Tehnyt siis työtä, josta kuuluisi saada palkka. Olen monta kertaa kuullut että ”Tässä on hyvä työntekijä” ja ”en ilman sinua kyllä pärjäisi.” – vaan palkkalistille en ole päässyt. Miksikö? No siksi, että jälkeeni tulee taas seuraava harjoittelija. Tyhmä on se työnanataja, joka maksaa palkkaa, jos ei tarvitse. Ymmärrän näkökulman täydellisesti. Kysymys siis kuuluu: Miksi se on laillista?

    Olen Ihminen, joka on aina yrittänyt, joka on ryhtynyt toimeen toiveikkaana, jota on HYVÄKSIKÄYTETTY ja kerta kerran jälkeen petetty lupauksilla ”mahdollisesta” työllistymisestä, jos ensin tekee vähän ilmaista työtä…
    Olen ihminen, joka on viimeinkin menettänyt toivonsa. Enää en yritä. Enää en lähde työkokeiluu tai kuntouttavaan kirveelläkään! Passivoidun. Otan suosiaolla vastaan karenssin, jotta ei enää tarvitse keskustella Te-toimiston kanssa. Laitoksen, joka ohjaa massoja mielivaltaisesti ja kuristusottein. Koska minulla ei ole lapsia, omaisuutta, tai kalita sairauksia, voi jäädä pois tästä vankilasta. Mutta ne, joilla on lapsia, joilla on asuntolainaa, joilla on omaisuutta – jonka varjolla he eivät saa sosiaalitukea – ovat loukussa.

    Miksi minun pitäisi tuntea häpeää yhteiskunnan varojen hyväksikäytöstä, jos itse yhtesikunta on käyttänyt minua hyväksi puolet elämästäni? Alistanut, nujertanut ja nöyryyttänyt. Siitä kumpuaa katkeruus, joka ei lähde pois koskaan.

  • Vain palkallista kiitos

    Itselläni on vuoden lopussa kun työsuhteeni päättyy niin hyvät säästöt että minua ei voi pakottaa orjatöihin yli 4 vuoteen. Hieno tunne.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet