"Kaunehimmat kiitoksuiset ja parahat passiboset" – Emmi Kuittinen elvyttää itkuperinnettä

Kuittinen esiintyi Pohjoismaiden päämiehille toukokuussa.

"Kaunehimmat kiitoksuiset ja parahat passiboset" – Emmi Kuittinen elvyttää itkuperinnettä

Emmi Kuittinen elvyttää yhdessä muiden taiteilijoiden ja harrastajien kanssa itkuperinnettä.

Ida Roivainen

Annahan mie rupielen, oi vaimala vartuoni

kielin kertoelemaan ja sadoin sanasin sanelemaan

kaunehimmat kiitoksuiset ja parahat passiboset

Näin laulaa kansanmuusikko Emmi Kuittinen, jonka itse kirjoittaman kiitositkun saivat kuulla myös Pohjoismaiden päämiehet, kun he olivat valtiovierailulla Suomessa toukokuussa.

Kuittinen on uuden sukupolven äänellä itkijä, joka elvyttää yhdessä muiden taiteilijoiden ja harrastajien kanssa unholaan painunutta kansanperinnettä.

Itkuvirret ovat tunteiden ilmaisua sanojen ja melodian avulla. Perinteisesti itkut ovat liittyneet tiettyihin rituaaleihin kuten häihin ja hautajaisiin, joihin on tarvittu äänellä itkijöitä toimimaan esimerkiksi tulkkeina maallisen ja tuonpuoleisen elämän välillä.

Itkuja on esitetty kautta aikojen eri puolilla maailmaa, muun muassa Intiassa, Iranissa ja Kreikassa. Suomessa itkuja on ollut Karjalassa.

Näin soivasti voi itkun parkaista:

 

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet