Kansanedustaja Laura Huhtasaarta syytetään plagioinnista – ”Aion olla jatkossa tarkempi”

Hanna Laasanen
Kansanedustaja Laura Huhtasaarta syytetään plagioinnista – ”Aion olla jatkossa tarkempi”

Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.).

Sakari Muurinen

Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) blogikirjoitukset vilisevät tekstivarkauksia, kirjoittaa Reija Härkönen blogissaan. Härkönen kirjoittaa, että Huhtasaaren Uuden Suomen -puheenvuorot kiinnittivät hänen huomionsa jo kauan sitten. Hänen mukaansa jokainen hieman pidempi kirjoitelma koostui oudoista ja yhteensopimattomista kappeleista.

- Pikkuisen googlaamalla sitten selvisi, että kirjoitukset oli koostettu tekstivarkauksista, sellaisenaan leikatuista ja liimatuista pätkistä ilman lainausmerkkejä saatikka jotain vihjettä lähteestä.

Härkönen käyttää esimerkkinä Huhtasaaren Uuden Suomen puheenvuoroa Oppisopimus ammatillisen koulutuksen pääväyläksi. Huhtasaaren puheenvuoron teksti muistuttaakin kummallisen paljon muualta verkosta löytyvää aineistoa. Osittain jopa sanasta sanaan. Huhtasaari siteeraa tekstissään esimerkiksi Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvista, mutta osa tekstistä on jäänyt kokonaan ilman viittauksia.

Huhtasaari kävi lisäämässä linkkejä lähteisiin Satakunnan Kansan yhteydenoton jälkeen.

Tässä kolme esimerkkiä.

Huhtasaaren tekstistä poimitut tekstit ovat merkattu kursiivilla, alkuperäisiä ei.

- Saksalainen oppisopimusmalli toimii erinomaisesti juuri siksi, että niin monelle annetaan mahdollisuus oppia työtä sitä tehdessä. Oppisopimuskoulutuksesta valmistuttuaan 18-vuotias on ollut ”oikeassa työssä” ja oppinut itsenäisyyttä, vastuunkantoa ja ryhmätyötä. Tällaisia taitoja ei opita kirjoista, kirjoittaa Huhtasaari.

- Mielestäni saksalainen oppisopimusmalli toimii erinomaisesti juuri siksi, että niin monelle annetaan mahdollisuus oppia työtä sitä tehdessä, ei pelkästään lukemalla asioita kirjoista. Minäkin valmistuin oppisopimuskoulutuksesta jo 19-vuotiaana ja sen jälkeen oli mahdollisuuksia vielä vaikka mihin, sanoo saksalainen sisustusarkkitehti Lisa Langer Taloudellisen tiedotustoimiston haastattelussa.

- Suomessa peräti 17 prosentilla alle 29-vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se tarkoittaa noin 116 000 nuorta ilman koulutusta, Huhtasaari kirjoittaa.

- Suomessa peräti 17 prosentilla alle 29-vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se tarkoittaa noin 116 000 nuorta ilman koulutusta, kirjoitetaan Suomen yrittäjien verkkosivuilla.

- Suomessa ammatillinen koulutus on pitkään perustunut koulunkäyntiin ja sen ohessa työharjoitteluun. Saksassa oppi saadaan töissä ja koulussa käydään hakemassa tarvittavaa lisätietoa. Saksan ja Suomen suurin ero on tällä hetkellä kuitenkin työllisyydessä. Saksassa oppisopimus perustuu keskikokoisten yritysten pulaan työvoimasta, Suomessa töitä ei ole riittävästi, kirjoittaa Huhtasaari.

- Suomessa ammatillinen koulutus on pitkään perustunut koulunkäyntiin ja sen ohessa työharjoitteluun. Saksassa on juuri toisin päin, oppi saadaan töissä ja koulussa käydään hakemassa tarvittavaa lisätietoa. Saksan ja Suomen suurin ero on tällä hetkellä kuitenkin työllisyydessä. Saksassa oppisopimus perustuu keskikokoisten yritysten pulaan työvoimasta. Suomessa töitä ei ole riittävästi, kertoo Yle..

Uutinen jatkuu kuvan alla.

”Täytyy olla jatkossa olla tarkempi”

Laura Huhtasaari, näyttää siltä, että iso osa tekstistäsi on leikattu ja liimattu muualta. Kuulostaako tutulta?

- Luen paljon itseäni kiinnostavia uutisia ja kerään tietoa. Olen välittänyt uutispätkiä, jotka vahvistavat omia mielipiteitäni. En ole välittänyt kokonaisia tekstejä.

Jos olet käyttänyt jonkun muun tekstiä, miksi et ole viitannut alkuperäiseen tekstiin?

- Itse asiassa viittasin tässäkin kirjoituksessa ekoekonomistitohtoreihin nimeltä ja Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouviseen. Kyseessä oli heidän kannanottojaan. Mainitsin myös Suomen Yrittäjät, jotka ovat ottaneet kantaa koulutussopimuksen tarpeellisuudesta. Kohdissa, joissa yleisemmällä tasolla todettiin nykytilannetta, en maininnut uutisten linkkejä.

Aika monta viittausta kuitenkin puuttuu, vai mitä?

- Ajattelin, että se on yleistä tietoa. Yleensä olen kuitenkin hyvin tarkka ja laitan lähteet.

Olet kopioinut Taloudellisen tiedotustoimiston haastattelusta Lisa Langerin sitaatin melkein sanasta sanaan ja jättänyt viittaamatta siihen. Tästä saa sellaisen käsityksen, että esität muiden mielipiteitä ominasi. Onko näin?

- Hänhän (Lisa) lähinnä kertoo, että miten järjestelmä on toiminut hänen kohdallaan, että ei hän varsinaisesti tähän mitään uutta tuo. Olisi kuitenkin pitänyt viitata tässä Lisaan ja artikkelin tekijään.

- En yritä esittää, että oppisopimus olisi minun keksintöni. Etsin tietoa ja olin, että jes, kun löysin näitä nuoria, joiden kohdalla tämä toimii. Kyllähän oppisopimus toimii, minun tarkoitukseni oli puolustaa hallituksen esitystä.

Olet koulutukseltasi maisteri ja näin ollen tehnyt myös pro gradu -tutkielman. Eikö siteeraamisen pitäisi olla tuttu käytäntö?

- Kyllä on erittäin tuttu.

Kirjoitatko itse kaikki kannanottosi, vai auttaako avustaja?

- Minä kirjoitan. Aiotko muuttaa toimintaasi tulevaisuudessa?

- Täytyy jatkossa olla tarkempi, kun välittää pitkiä uutispätkiä. Ihan asiallista tästä oli huomauttaa. Esimerkiksi viimeisin blogini pitää sisällään uutisten linkit. Ne olivat siellä ennen kuin nyt minulle asiasta huomautettiin, sen voi tarkistaa.


Kommentit (1)

  • Juha Varila

    Blogeissa on harvoin tapana mainita lähteitä. Akateemisessa maailmassa lähdeviitteitä käytetään lukijan palvelemiseksi (saat lisätietoa tuolta) tai ajatuksen tekijäoikeuden kunnioittamiseksi. Ei saa esittää omaksi ajatukseksi sellaista, joka on muualta otettu.
    – näkökulma on sekä tekijää kunnioittava että teoriahistoriallisen ajattelun kehittymistä palveleva.

    Mainituissa Huhtasaaren lainauksissa en näe mitään erityistä syytä käyttää lainauksia. Huhtasaaren esitystapa tässä Aamulehdessä kuvattuna on ollut täysin korrekti.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet