Kansalaisaloite eutanasiasta eduskuntaan huomenna – nämä neljä eettistä kysymystä on ratkaistava

”Aika monta asiaa pitäisi pystyä täsmentämään.”

Kuvakaappaus
Kansalaisaloite eutanasiasta eduskuntaan huomenna – nämä neljä eettistä kysymystä on ratkaistava

Kansalaisaloite oli 13. helmikuuta kello 18.00 mennessä kerännyt 63078 allekirjoitusta.

Laura Myllymäki

Kansalaisaloite eutanasiasta luovutetaan eduskunnalle tiistaina 14. helmikuuta. Aloitteella on allekirjoittajia yli 60 000. Sen takana ovat viisi entistä kansanedustajaa: Esko Seppänen, Iiro Viinanen, Ilkka Taipale, Osmo Soininvaara ja Henrik Lax.

Kansalaisaloitteessa eutanasia halutaan lailliseksi Suomessa, koska allekirjoittaneiden mukaan tarvitaan elämän loppuajan vaihtoehto niille ihmisille, jotka eivät saa sietämättömiin kärsimyksiinsä riittävää lievitystä hyvästäkään palliatiivisesta hoidosta. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumatonta ja etenevää sairautta sairastavan potilaan oireenmukaista hoitoa.

”Monta asiaa pitäisi pystyä täsmentämään”

Minkälaisia eettisiä pohdintoja eutanasiakysymyksen vireille tulo oikeastaan tuo julkiseen keskusteluun?

Sosiaali- ja terveysalan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä pohtiva, sosiaali- ja terveysministeriön alainen valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (Etene) on muodostanut oman kantansa eutanasiasta vuonna 2011. Kannanotossa todetaan, että eutanasiakeskustelulle on tarvetta, sillä neuvottelukunnan käsityksen mukaan saattaa olla yksittäisiä tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta täysin pois sulkea eutanasian mahdollisuutta.

Kansalaisaloitteen vireillepanoijoina toimivat Esko Seppänen, Iiro Viinanen, Ilkka Taipale, Osmo Soininvaara ja Henrik Lax.

Kansalaisaloitteen vireillepanoijoina toimivat Esko Seppänen, Iiro Viinanen, Ilkka Taipale, Osmo Soininvaara ja Henrik Lax.

Etenen pääsihteeri Ritva Halila toteaa, että eutanasiaan liittyy lukuisia eettisiä kysymyksiä.

- Jos tästä aletaan lakia säätämään, aika monta asiaa pitäisi pystyä täsmentämään, hän sanoo.

Käydään niistä läpi muutama.

1. Kuka määrittelee vakavan sairauden?

Kansalaisaloitteessa esitetään, että eräs eutanasian sallimisen kriteereistä olisi se, että potilas sairastaa parantumatonta kuolemaan johtavaa tautia ja kuolema toteutuu lähitulevaisuudessa ilman eutanasiaakin.

Esimerkiksi Hollannissa, missä eutanasia on laillista, ei ole kirjattu lainsäädäntöön mainintaa kuoleman läheisyydestä.

- Kuka sen määrittää, kuka sen arvioi ja kuinka osuvaa se arvio milloinkin on? Halila kysyy.

2. Kenen tehtävä eutanasia on?

Suomessa Lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista. Liitto katsoo, että lääkäreiden tehtävänä on käyttää nykylääketieteen mahdollisuuksia kärsimyksen hoitoon, eikä hoitojärjestelmän puutteita tule korjata eutanasian avulla. Liiton tammikuussa tekemään kyselyyn vastanneista lääkäreistä eutanasialakia kannatti 17 prosenttia.

- Voiko terveydenhuollon ammattilainen kieltäytyä siitä [eutanasian tekemisestä]? Halila kysyy.

Kansalaisaloitteessa esitetään seuraavaa: ”Lääkäreille tai hoitohenkilökunnalle ei tule asettaa velvoitetta osallistua eutanasian toteuttamiseen. Jos lääkäri halua kieltäytyä eutanasian toteuttamisesta, hänen tulee ohjata potilas jollekin sellaiselle lääkärille, joka on valmis sen toteuttamaan kriteerien täyttyessä.”

Eutanasia on laillista Euroopassa Hollannin lisäksi Belgiassa ja Luxembourgissa. Halila toteaa, että näissä maissa lääkärin rikosoikeudellista vastuuta ihmisen kuolemassa tarkastellaan ”käänteisesti”.

- Jos eutanasia suoritetaan laissa esitettyjen kriteereiden perusteella, jotka myöhemmin tarkastetaan, syyttäjä ei lähde toimiin asiassa, hän sanoo.

3. Miten varmistetaan eettisten arvojen yhdenvertaisuus laissa?

Vuonna 2015 Hollannissa oli yhteensä yli 5 500 eutanasiatapausta. Halila katsoo, että on vaikea näyttää toteen, että kaikki yli 5 000 eutanasiatapausta vuodessa täyttäisivät kaikki kriteerit, joita lainsäädännössä on. Niitä Hollannissa ovat muun muassa potilaan tekemä, hyvin punnitsema päätös, potilaan toistuva pyyntö ja kahden lääkärin arvio eutanasian tarpeellisuudesta.

- Hollannissa ja Belgiassa on noussut toisenlaisia mielipiteitä siitä, onko [potilaan] itsemääräämisoikeus ajanut ohi muitten eettisten arvojen ohi, Halila sanoo.

4. Termistö on epäselvä

Kun julkisessa keskustelussa puhutaan eutanasiasta, sekoitetaan termejä toisiinsa, väittää Halila. Sekaisin menevät eutanasia, avusteinen itsemurha ja toisaalta sellaiset asiat, jotka jo kuuluvat elämän loppuvaiheen hoitoon.

- Normaaliin saattohoitoon ei tarvita lainsäädäntöä.

- Ihan selvästi huomaa, että ihmiset puhuvat samoilla sanoilla eri asioista. Terminologian epäselvyys on suuri hankaluus keskustelussa, Halila sanoo.

Etenen kannanotossa vuodelta 2011 eutanasia määritellään tarkoituksellisena, aktiivisena toimena potilaan elämän lopettamiseksi silloin, kun potilas toistuvasti ja harkitusti sitä pyytää sietämättömän kärsimyksen ja parantumattoman sairauden vuoksi. Itsemurhan avustamista puolestaan on asettaa lääkeannos potilaan saataville hänen pyynnöstään, kun hän on päättänyt lopettaa elämänsä.

”Ihmisyyden ytimeen menevä asia”

Halila kuvaa eutanasiakysymyksen olevan ihmisyyden ytimeen menevä asia. Potilaan näkökulmasta eutanasian salliminen laissa avaisi tiettyjä oikeuksia.

- Oikeus, joka voidaan katsoa olevan, on se, että ihmisellä on oikeus vaikuttaa oman elämänsä päättymiseen erityisesti sellaisessa tilanteessa, joka on ihmisen oman kokemuksen mukaan joko arvotonta tai sietämätöntä, Halila sanoo.

Potilaan kannalta vaaran paikaksi Halila nimeää sen, että on ihmisiä, joille tulee kokemuksia siitä, että elämässä ei pääse eteenpäin – ja sitten pääseekin.

- Erityisesti vammaisjärjestöt sanovat, että siinä [lainsäädännössä] yhteiskunta antaa viestejä siitä, minkälainen elämä on elämisen arvoista, Halila sanoo.

Etene käsittelee eutanasiaa neuvottelukunnan sisäisissä kokouksissa kevään aikana.


Lue myös nämä


Kommentit (8)

  • Nimetön

    ”vammaiset eivät tule jatkossakaan saamaan eutanasiaa vain mieleltään terveet aikuiset”

    Vammainenkin voi olla mieleltään terve.

  • Singapore Sago Lane

    Samalla linjalla kirjoittajan ”SRa” kanssa:

    -”Jos täysivaltainen aikuinen (ei siis holhokki) haluaa päättää päivänsä, kenelläkään ei ole oikeutta kieltää sitä tai asettaa perusteita (joita ei tarvitse esittää) kyseenalaiseksi. Ja lääkärikunta on jäävi määrittelemään sairaaksi henkilöä, joka ei halua olla enää KUSTANTAMASSA LÄÄKÄRIEN KORKEATA ELINTASOA.
    Jos nainen saa tappaa ihmisenalun vain, koska ”emmä haluukaan sitä”, ei oman elämän päättämisen pitäisi olla hankalaa. Ja lääkärien on tehtävä asia inhimilliseksi.”

    Kysymys lääkärien osalta on liiketoiminnasta – ilman mitään ”hoitovirhettä”. Lääkärien toiminta rajattava ulos kuolevan elämästä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio