Kanaa syödään Suomessa enemmän kuin koskaan – kokonaistuotanto noin 117 miljoonaa kiloa vuodessa

Pauliina Puputti
Kanaa syödään Suomessa enemmän kuin koskaan – kokonaistuotanto noin 117 miljoonaa kiloa vuodessa

Viime vuonna broilerintuotanto kasvoi seitsemän ja kalkkunan kuusi prosenttia.

Riikka Happonen

Suomessa syötävä kana on liki yksistään broileria, ja sitä popsitaan yhä enemmän. Myös kananmunien kulutus on kääntynyt nousuun. Luomubroileri ei vieläkään vedä kuluttajia.

Kanaa syödään Suomessa enemmän kuin koskaan.

Tai kanaa ja kanaa, miten sen nyt ottaa.

Suomessa syödään kanana lähes pelkästään broileria – siis erityisesti lihantuotantoon jalostettuja nopeakasvuisia kananpoikarotuja.

- Munintansa lopettaneita kanoja ei ole Suomessa tapana teurastaa. Joku luomukananmunan tuottaja saattaa myydä suoramyyntinä muutaman tuhat luomukanaa, kertoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.

Myöskään luomubroileri ei ole lyönyt läpi. Luomubroileria tuotetaan Suomessa vain parisataa tonnia vuodessa, kun broilerin kokonaistuotanto on noin 117 miljoonaa kiloa.

Haminan mukaan Suomessa on vain muutama luomubroileritila. Lisäksi viime vuonna aloitti toimintansa ulkona laitumella broileria tuottava Niittylintu oy.

- Ne ovat vielä tuotantomääriltään marginaalisia, sillä Atria, HK ja Kronfågel tuottavat 99 prosenttia suomalaisesta broilerinlihasta.

Suurin tekijä luomun vähäiselle tuotannolle on sen kalliimpi hinta. Suomalaiset eivät ole olleet valmiita maksamaan siitä tupla- tai triplahintaa.

- Luomubroilerin tuotantokustannukset ovat jopa kolme kertaa korkeammat kuin tavanomaisesti tuotetun. Luomusäädösten mukainen kasvatus ja rehu ovat kalliimpia ja kasvatusaika on pidempi, Hamina sanoo.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Asmo Raimoaho

Joka tapauksessa siipikarjan tuotanto on Suomessa myötätuulessa. Broilerin, kalkkunan ja kananmunien kulutus on selkeässä kasvussa.

Viime vuonna broilerintuotanto kasvoi seitsemän ja kalkkunan kuusi prosenttia.

- Se on ihan yleismaailmallinen ilmiö. Siipikarjan kulutuksen ennustetaan kasvavan kaikkialla osin naudanlihan kustannuksella. Sitä puoltaa moni asia: terveellisyys, keveys ja monipuolisuus, Hamina toteaa.

Suomalainen syö vuodessa keskimäärin 21 kiloa broileria ja kalkkunaa. Siipikarja muodostaa reilun neljäsosan suomalaisten lihankulutuksesta, kun EU-maissa se on jo kolmasosa kokonaiskulutuksesta.

- Globaalisti siipikarjanlihan osuus on vieläkin suurempi. On maita, joissa sitä syödään yli 30 kiloa kansalaista kohden, Yhdysvalloissa jopa yli 40 kiloa, Hamina kertoo.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Asmo Raimoaho

Suomalainen erikoisuus broilerimarkkinoilla on se, että täällä syödään pääosin tuoretta lihaa. Monessa maassa linnut hankitaan pakasteina, usein myös vielä kokonaisina.

Suomalaiset rakastavat broilerin rintafilettä, joka ostetaan useimmiten marinoituna. Sen sijaan lintujen luullisia osia viedään Suomesta ulkomaille.

- Suomalaiset ovat filekansa, vaikka olisi tietysti hyvä osata käyttää ja hyödyntää koko ruhoa. Siivet ovat toki suosittuja myös, Hamina toteaa.

Lähes kaikki ruokakaupoissa myytävä broileri on suomalaista. Broilerin kulutuksen kotimaisuusaste on noin 85 prosenttia, mutta tuontiliha menee lähes kokonaisuudessaan ravintoloiden ja ruokateollisuuden käyttöön.

- Tuoretta lihaa tulee hieman Liettuasta Helsingin seudun kauppoihin.

Mutta palataan vielä niihin kanoihin. Vaikka niitä ei Suomessa juuri syödä, niiden munat kelpaavat meille entistä paremmin.

Proteiinibuumin myötä kananmunien vuosikulutus on 2010-luvulla noussut parilla kilolla henkeä kohti.

Keskivertosuomalainen söi viime vuonna yli 12 kiloa munaa. Luomumunien kulutus on siitä noin kuusi prosenttia.

- Lähestymme EU:n keskiarvoa, joka oli vuonna 2015 noin 12,5 kiloa. Tanskalaiset syövät yli 15 kiloa vuodessa, Hanna Hamina sanoo.

Ross, Cobb ja Hubbard

Broileri on kanojen nopeakasvuinen liharotu.

Emobroilerit tuodaan maahan untuvikkoina Ruotsista. Pääosa tuotantobroilereista kasvatetaan niiden poikasista.

Suomessa käytettävät rodut ovat Ross308, Cobb500 ja luomutilojen Hubbard CY tai muu hidaskasvuinen jaloste.

Rossit ja Cobbit teurastetaan yleensä noin viisiviikkoisina, luomurodut 8-viikkoisena.

EU-säädösten mukaan broilereita saa olla neliömetriä kohden noin 20 ja luomutilalla 10.

Luomutiloilla broilereiden on päästävä kesäisin ulos. Halleissa on myös oltava ikkunat.

Broilerintuotanto on Suomessa keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle, Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen.

Haastaja korvaa soijaa härkiksellä

Riikka Happonen Viime vuonna suurimpien kauppojen hyllyihin alkoi ilmestyä uudennäköisiä broileripakkauksia.

Pohjoismaisen Kronfågelin Naapurin maalaiskana -tuotteet nostivat vuodessa osuutensa reilusta prosentista kahdeksaan prosenttiin Suomen broilerimarkkinoista.

Yhtiöllä on Suomessa yhdeksän tuottajatilaa, joissa tehdään asiat hieman eri tavoin kuin kilpailevilla broileritiloilla.

Linnut syövät esimerkiksi muita vähemmän tuontisoijaa, ja sekin on GMO-vapaata. Kolme neljäsosaa lintujen ruoasta on kotimaista kauraa ja vehnää, viidennes soijaa ja loput härkäpapua.

Kalliimpi linnunruoka nostaa lopputuotteen hintaa noin 10 prosentilla.

- Toisaalta lihapitoisuus on aina yli 70 prosenttia, sillä emme lisää tuotteisiimme vettä tai marinadeja, kertoo Kronfågelin toimitusjohtaja Mikko Karell. Broileritilalliset Kustaa Siikarla ja Kalle Mahlamäki kertovat, että Ross308- ja Cobb500-rotuiset broilerit kasvavat turvepehkun päällä noin 40 päivää ennen kuin ne kerätään teurastettavaksi.

- Lintujen kohtelu ja kuljetusolosuhteet vaikuttavat lihan laatuun, joten niihin kannattaa satsata, tuottajat kertovat.


Kommentit (6)

  • Nimetön

    Yhtä ensimmäistä grammaa kanaa en ole syönyt reilusti yli kahteenkymmeneen vuoteen, enkä taatusti syö, niinkuin en mitään muutakaan lihaa. Jos ihmiset ottaisivat selvää, miten sitä broileria tuotetaan, voisi pahoinvointi lopettaa kyseisen lihan syömisen. 🤢

  • onko toopeja

    Suomeen tuodaan kananlihaa ka kokonaisia kanoja ulkomailta koska suomessa ei kanoja teurasteta
    myyntiin.täällä sanotaan kanaksi broilereita jotka ovat eri kun kana.mutta kananmunat ovat oikeaa kananmunaa ihme kun ei niitä sanota broilerin muniksi.väärä kuva lintujen suhteen on suomalaisilla.
    kun kana on kana kun se on muninnat tehnyt niin se viedään minkinrehuksi eikä myyntiin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio