Antti Pasanen

Asutko vanhemmassa talossa, jossa sisäilma tuntuu tunkkaisen nihkeältä ja päätäkin särkee toisinaan aamuisin?

Syyllinen on todennäköisesti painovoimainen ilmanvaihto, joka ei toimi kunnolla.

Kokosimme kuusi kysymystä ja vastausta painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnasta ja yleisimmistä ongelmista.

1. Minkä aikakauden taloissa on painovoimainen ilmanvaihto?

Toteutustapa oli Suomessa vallitseva aina 1960-luvun loppuun.

1970-luvulla alkoi yleistyä koneellinen ilmanpoisto, mutta vielä 1980-luvullakin tehtiin uusia taloja puhtaasti painovoimaisella ilmanvaihdolla.

Sen toteuttaminen uuteen rakennukseen on yhä mahdollista, mutta nykymääräysten mukaisen riittävän ilmanvaihdon todentaminen on hankalaa ja toteutus vaatii paljon osaamista.

Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu viime vuosina yli sata uutta koulua, joissa ilma vaihtuu painovoimaisesti.

2. Kuinka painovoimainen ilmanvaihto toimii?

Ilman vaihtuminen perustuu ulko- ja sisäilman lämpötilaeroon: lämmin ilma pyrkii ylöspäin. Tämän vuoksi ilma vaihtuu tehokkaimmin talvella, kun lämpötilaero on suurimmillaan. Vastaavasti kesällä ilmanvaihto voi pysähtyä.

Tuulella on iso vaikutus. Se luo alipainetta eli "imua" ilmanvaihtohormien yläpäähän katolla. Myös hormin korkeus vaikuttaa.

Ihannetilanteessa jokaisessa oleskelutilassa on ulkoilmaa sisään päästävä korvausilmaventtiili.

Raikas ilma huuhtelee asuintilat virratessaan kohti poistoilmaventtiilejä, joiden tulee sijaita niin sanotuissa likaisissa tiloissa: esimerkiksi vessassa, kylpyhuoneessa ja vaatehuoneissa. Poistoventtiileistä ilma virtaa hormeihin ja katon kautta ulos.

Huoneiden ovissa pitää olla siirtoilmareitit, käytännössä parin sentin avoin rako oven alareunan ja lattian välissä tai oven alaosaan asennettu ilmasäleikkö.

3. Osataanko painovoimaista ilmanvaihtoa käyttää oikein?

Asiantuntijoiden mukaan tietämys asuntojen ilmanvaihdosta on usein aika vähäistä, eikä moni välttämättä tunne kotinsa ilmanvaihdon toimintaa ollenkaan.

Esimerkiksi talvipakkasilla kylmän tuloilman aiheuttamasta vedon tunteesta halutaan eroon ja suljetaan korvausilmaventtiilejä – ja unohdetaan ne kiinni. Tavallista on myös ovien siirtoilmareittien puuttuminen.

Toisinaan pintaremonttien yhteydessä korvausilma-aukkoja on tukittu vetämällä tapettia päälle, kun asukas ei ole ymmärtänyt seinässä olevan ruman reiän merkitystä.

4. Mitkä ovat tyypillisimmät ongelmat?

Hyvin yleistä on, että raitista ilmaa tuovia korvausilmaventtiileitä on liian vähän tai ne puuttuvat asunnosta kokonaan, jolloin ilma vaihtuu hyvin laiskasti.

Korvausilman niukkuus tuottaa asuintiloihin alipaineen, jolloin korvausilmaa alkaa virrata rakenteiden läpi, esimerkiksi pistorasioista ja lattian ja seinän liitoskohdasta. Huoneilmaan saattaa päästä mikrobeja ja muita epäpuhtauksia.

Tilanne on erityisen hankala, kun koneellinen ilmanpoisto yhdistyy riittämättömään korvausilman saantiin ja epätiiviisiin rakenteisiin.

Myös ikkunaremontti voi heikentää ilmanvaihtoa ja aiheuttaa imua rakenteiden läpi. Syynä on se, että vanhat ikkunat päästivät pieniä ilmavuotoja ohitseen toisin kuin uudet.

5. Voiko painovoimaista ilmanvaihtoa säätää?

Koneellisen ilmanvaihdon tapainen tarkka säätö ei ole mahdollista. Jos ilma tuntuu tunkkaiselta, voi lainata tai vuokrata hiilidioksidimittarin. Se kertoo, vaihtuuko esimerkiksi makuuhuoneessa ilma yön aikana riittävästi.

6. Kuinka ilmanvaihtoa voi parantaa?

Korvausilmaventtiileitä voi asentaa lisää.

Taloyhtiössä asuvan ei tosin pidä ryhtyä asennuspuuhiin omin päin, sillä rakenteet ovat yhtiön vastuulla.

Asennus on suhteellisen pieni työ. Perusmalli on seinään tehtävään reikään asennettava venttiili tai ikkunan karmiin tuleva säädettävä säleikkö.

Tarjolla on myös termostaatilla varustettuja venttiileitä, jotka vapauttavat asukkaat säätötyöstä.

Kalliimpi ratkaisu on tuloilmaa lämmittävä venttiili, jossa voi olla lisänä puhallin.

Venttiilin voi asentaa myös puiseen ikkunan tuuletusluukkuun, jolloin seinää ei tarvitse rei’ittää.

Perusohje on asentaa tuloventtiilit ikkunan yläpuolelle patterin kohdalle. Patterin "lämpöverho" vähentää talvella vedon tunnetta. Myös ikkunaverhon taakse asentaminen vähentää vetoa.

Poistoilmahormit pitäisi nuohouttaa 5–10 vuoden välein.

Juttua varten on haastateltu asiantuntija Mervi Aholaa Sisäilmayhdistyksestä ja toimialajohtaja Juhani Piristä konsulttiyhtiö FCG:sta.

Venttiilien putsaus on helppo ja nopea homma

1. Pitkään putsaamatta olleisiin poistoventtiileihin voi kertyä isoja pölypaakkuja. Lautasventtiili aukeaa yksinkertaisesti pyörittämällä vastapäivään niin kauan, että lautanen irtoaa. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tarkkoja säätöjä ei voi tehdä. Tärkeintä on pitää venttiilit auki ja puhtaina. Koneellisessa ilmanvaihdossa venttiilin malli on erilainen: keskellä on säädettävä kartion muotoinen osa. Siihen säädettyä rakoa ei pidä muutella itse.

2. Kun lautanen on irti, se tiskataan astianpesuaineella. Venttiilin pestyt osat on hyvä kuivata kunnolla ennen takaisin laittoa

3. Katossa tai seinässä olevan asennuskauluksen voi imuroida ja pyyhkiä puhtaaksi, jos siinä on pölyä tai hienompaa tummaa likaa. Kaulus kiinnittyy ruuvien liikuttamilla "kynsillä" ilmanvaihtoputken sisäpintaan. Pyöritä puhdas venttiililautanen takaisin paikoilleen ja jätä riittävästi ilmarakoa. Turhan laiskasti vaihtuvasta ilmasta kertoo esimerkiksi kylpyhuoneen peili: jos suihkun jälkeen se ei kirkastu höyrystä noin 15 minuutissa, ilmanvaihdossa on parantamisen varaa.


Kommentit (8)

  • Luonnotonta menoa

    Tämä uusi, uljas, tehokas ja elintärkeä koneellinen ilmastointi ei taida toimia missään. Sähköinen ja monimutkainen järjestelmä hoitaa yksinkertaista asiaa. Paljonko painovoimaisia taloja homehtuu pystyyn koneellisiin verrattuna?

    Ainoa ongelma on kesähelteillä lämpeneminen. Ikkunoistakin tulee helposti pelkkää kuumaa ja pöytätuuletin velloo sitä samaa lämmintä pitkin kämppää. Nykyään saa kuitenkin muutamalla satasella huoneeseen sijoitettavan ilmastointilaitteen. Ei tarvita tuhansien eurojen ilmanvaihtokeskuksia.

    Ilmeisesti painovoimaisen järjestelmän ainoa vika onkin ”nykymääräysten mukaisen riittävän ilmanvaihdon todentaminen”, mikä insinöörien byroslaviassa on kaikkein kamalinta. Kaikesta pitää olla määräykset, joita voidaan mitata ja seurata pakollisilla ja maksullisilla vuositarkastuksilla.

  • Neuvos

    Tuuletus on ao ilman koneita olevassa talossa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet