Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

”Itsemurha on etuilua jonossa” kirjoitti Jussi Auren – Nyt hän aikoo kieltäytyä hoidoista

Kirjallisuuskriitikko ja vapaa kirjoittaja Jussi Aurén on tehnyt rankan ratkaisun. 48-vuotias mies on hengityshalvauspotilas ja hengityskoneessa, mutta aikoo maanantaista 27.3. kieltäytyä hoidosta. - Niiltä osin kuin se tarkoittaa Satakunnan sairaanhoitopiirin minulle palkkaamaan henkilökuntaa, kirjoittaa Aurén julkisessa päivityksessä Facebookissa. Ongelmien lähtökohta on näkemysero avustajien rekrytoinnissa. - Hoidin tuon 20 vuotta menestyksekkäästi. Nyt sairaanhoitopiirin linjaus on, että minulle ei enää kuulu, keitä elämässäni on läsnä. Aurén kokee, että hänen kodissaan kuljetaan kuin rautatieasemalle ja käyttäydytään kuin joutomiehet hollituvassa. - Toimen miehenä en ole tietenkään vain tyytynyt itkemään kovaa kohtaloani, vaan olen kahdesti toimittanut sairaanhoitopiirille yksityiskohtaisen sopimusehdotuksen hoitoni uudelleenjärjestelyistä. Hänen mukaansa sairaanhoitopiiri ei menettäisi sopimuksessa mitään. - Lupauksista huolimatta en ole kummallakaan kerralla saanut kompromissiehdotuksiini mitään vastausta. Ensimmäisen sopimusehdotuksen tein noin puolitoista vuotta sitten. Aurén haluaa olla elämänsä subjekti, ei objekti, jolle tarjotaan palveluja ota tai jätä -periaatteella. - Elämänlaatuni on romahtanut. Tärkeät asiat: lukeminen, ajatteleminen ja kirjoittaminen ovat olleet tässä avoimen vihamielisessä ilmapiirissä erittäin vaikeita. Mies ei tiedä, mitä tapahtuu tiistaina 28. maaliskuuta. - Minun pakkohoitoon sulkeminen miellyttäisi joitakin. Mitä sen jälkeen? Pakkoruokintaa? En yksinkertaisesti tiedä, montako ihmisoikeutta, eettistä ohjetta tai lakia tässä kohtaa halutaan rikkoa. Ylilääkäri Juha Matti Seppä Satakunnan keskussairaalan neurologian yksiköstä ei muista saaneensa Aurénin ensimmäistä sopimusehdotusta. – Hän kertoo toimittaneensa sen 2015. Nyt olen kuitenkin ehdotuksen saanut ja toimittanut konsernin lakimiehelle. Yksityiskohtaisemmin Seppä ei voi Aurénin asiaa käsitellä, sillä lääkärillä on vaitiolovelvollisuus. Hengityshalvauspotilaista hän siis puhuu yleisellä tasolla. – Hengityshalvauspotilaiden hoitotiimit järjestetään sairaalasta. Avustajalla pitää olla vähintään lähihoitajan koulutus. Tämän lisäksi lähihoitajat saavat vielä erikseen koulutuksen hengityskoneen käyttöön. Sepän mukaan sairaanhoitopiiri linjasi jo kymmenisen vuotta sitten, että työssä voivat toimia vain ammattihenkilöt. – Aikaisemmin tehtävissä sai toimia myös vajaalla ammattitaidolla. Siihen liittyi ongelmia. Seppä on saanut Aurénin ilmoituksen hoidostakieltäytymisestä. Hän muistuttaa, että kieltäytyminen on täysivaltaisen henkilön oikeus. – Jos hoidosta kieltäytyminen aiheuttaa vakavaa vaaraa, meidän täytyy arvioida, onko henkilö täysivaltainen. Sepän tietojen mukaan Suomessa on vain yksi hengityshalvauspotilas, joka itse rekrytoi avustajansa. Rekrytoinnissakin on haasteensa, joista hän taas puhuu yleisellä tasolla. – Meidän on arvioitava, onko potilas kykenevä hoitamaan kaikki työnantajavelvoitteet. Hoidetaanko potilas kotona vai laitoksessa, sen päättää hoitava lääkäri. Näin sanoo laki. – Tässä tapauksessa se olen minä. Potilaalla ei ole absoluuttista valintaoikeutta. Meillä on kuitenkin päätetty, että kodinomaiset olosuhteet järjestetään. Meillä ei ole hengityshalvauspotilaita laitoshoidossa. Kun potilaan kotona ollaan 24 tuntia vuorokaudessa, hoitosuhde on herkkä. Persoonallisuudet saattavat törmätä ja vaihtuvuuttakin on. – Pyrimme siihen, että henkilökemiat kohtaisivat. Aina se ei ole mahdollista ja siksi vaihtuvuutta juuri on.