Kolumnit

Ilmastonmuutoksen tuomia kansainvaelluksia odotellessa

Ilmastonmuutoksen tuomia kansainvaelluksia odotellessa

Kolumni: Sen voimme oppia muuriprojekteista DDR:ssä, Israelissa ja viimeksi Meksikossa, ettei siirtolaisuutta voi oikein edes hidastaa ilman rajoituksia myös omien kansalaisten perusoikeuksiin.

Anna Kontula

Me kaikki tunnemme kertomuksen syksystä 2015, kun pientä pohjoista maata kohtasi ”turvapaikanhakijoiden tulva”. Vaikka tarinassa kriisistä selvittiin, niin kuitenkin vain nipin napin, pelkästään kansakunnan ainutlaatuisen rohkeuden ja viisauden ansiosta.

Unohda tämä.

Tulevaisuudessa vuosi 2015 tullaan muistamaan hetkenä, jolloin maailman pakolaisten pieni etujoukko eksyi Suomeen. Hetkenä, jolloin eristyksissä eläneillä suomalaisilla oli vielä varaa säikähtää muutamaa tuhatta turvapaikanhakijaa.

Miten tarina sitten siitä jatkuu, se meidän pitäisi nyt päättää.

Lähivuosikymmeninä ilmastonmuutos pakottaa liikkeelle ennätyksellisen paljon väkeä. Vaikka monen historian kansainvaelluksen taustalla on ollut ilmastosyitä, nyt mittakaava on ihan toinen: tiedossa on aavikoitumista, merenpinnan nousua ja äärimmäisiä sääilmiöitä. Elinolojen heikentyminen aiheuttaa nälänhätiä, konflikteja ja tietenkin siirtolaisuutta. Osa tämän päivän väkirikkaimmista alueista autioituu kokonaan.

Tällä hetkellä 90 prosenttia maailman pakolaisista muuttaa oman maan sisällä tai kehitysmaasta toiseen. Näin ei välttämättä tulevaisuudessa ole. Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat aseellisia konflikteja laajemmalle, on ihmistenkin paettava kauemmas. Siis myös rikkaaseen länteen, ja siellä ehkä erityisesti Suomen kaltaisille alueille, joissa asutus on harvaa ja säät ilmastonmuutoksen myötä paranemaan päin.

Tuoreimmissa ennusteissa ilmastopakolaisten määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2050 mennessä 250–1 000 miljoonaan. Vertailun vuoksi, vuonna 2015 EU-jäsenmaihin saapui noin 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Jos se riitti kriisiyttämään koko Euroopan, mitä tekee satakertainen määrä ihmisiä?

Ja ei, vastaus ei ole rajojen sulkeminen.

Sen voimme oppia muuriprojekteista DDR:ssä, Israelissa ja viimeksi Meksikossa, että siirtolaisuutta ei voi estää, ei oikein edes hidastaa ilman mittavia rajoituksia myös omien kansalaisten perusoikeuksiin. Jos muuton taustatekijänä on eloonjäämisen pakko, ihmiset muuttavat, vaikka rajoille kuinka kasattaisiin aseteknologiaa.

Vuoden 2015 tarinaa pitäisikin jatkaa niin, että tuolloin näki kansakunta tilaisuutensa tulleen: yhdessä tulijoiden kanssa he ryhtyivät muokkaamaan yhteiskuntaa sellaiseksi, että sen rakenteet kykenisivät tulevaisuudessa kotouttamaan suurempiakin ihmismääriä.

Samalla päätettiin tehdä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä maataan rakastavat suomalaiset ymmärsivät mainiosti, millainen tragedia kodin jättäminen pakon edessä olisi.

Kirjoittaja on tutkija ja kansanedustaja (vas.).


Kommentit (29)

  • Esa Ryömä

    Kyse on vähän mutkikkaammasta asiasta kuin ”täällä on kuivaa (koska ilmastonmuutos), mennään Eurooppaan”.

    Ilmaston muuttuminen aiheutti Syyrian alueelle niin pahan kuivan kauden, että ihmiset joutuivat muuttamaan farmeiltaan ja kodeistaa pois kaupunkeihin. Ihmismassa aiheutti kurjiintumista ja levottomuuksia, mikä heitti lisää liekkejä paikalla jo valmiina olleisiin jännitteisiin. Lopputuloksena diktatuuria, teloituksia, sisällissotaa.

    Pakolaisryntäys on nimenomaa tätä, sotapakoilaisuutta, vainopakolaisuutta. He ovat yrittäneet jo muuttaa kuivuutta pakoon ja kohdanneet aseita. Matka jatkuu kohti pohjoista.

    Yllä oleva artikkeli onkin varoitus siitä, että liikkuvat ihmismassat maassa kuin maassa tulevat aiheuttamaan valtavia ongelmia, jos niihin ei valmistauduta. Paikallinen kuivuus ja ahdinko muuttuu kurjuudeksi, joka missä tahassa kansakunnassa muuttuu levottomuudeksi ja epästabiiliudeksi, joka muuttuu konfliktiksi, joka vuorostaan synnyttää pakolaisia.

  • Nimetön

    ”Jaa että homma ratkeaa sillä ja ilmastonmuutos hoituu että,otetaan tänne miljoonia ihmisiä lisää kuluttamaan länsimaalaisten tavoin. Väestönkasvun rajoittaminen se on mihin paukut tulee satsata.”

    Mitähän tuo sinun länsimainen kulutus on? Muualla kuin ”länsimaissa” se bensiini vasta palaakin, ja jatkossa varmasti vielä nykyistä enemmän.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet