Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Halla-aho paljastaa, mitä tekisi puheenjohtajana: ”On syntynyt harha minusta yhden asian ihmisenä”

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kertoo, että hänen pyrkimisensä perussuomalaisten puheenjohtajaksi on lähes varmaa. - Hyvin todennäköisesti lähden ehdolle, että siinä mielessä en yritä pitää enää jännitystä yllä, Halla-aho sanoo. Halla-ahosta puhuessa nostetaan yleensä esiin kriittisyys maahanmuuttoa kohtaan. Hän itse korostaa ottaneensa urallaan kantaa muihinkin aiheisiin. - On syntynyt harha minusta yhden asian ihmisenä. Aina kun minut kutsutaan puhumaan politiikasta, keskustelu juuttuu maahanmuuttoon, koska toimittaja kiihottuu maahanmuuttoa koskevista mielipiteistäni. Olen esittänyt mielipiteitäni monista muista kysymyksistä, mutta ne eivät ole isommalla tavalla kiinnostaneet, koska julkisuus on niin tavattoman kohuhakuista, Halla-aho arvioi. Hän huomauttaa, että jonkin aihealueen syvällinen hallinta lisää poliitikon uskottavuutta yleispoliitikkona. - On parempi olla syvällisesti kärryillä jostakin kuin ei oikein hyvin kärryillä mistään. Siitä ei synny hyvää yleispoliitikon vaikutelmaa, jos ei sano mihinkään asiaan mitään. Puheenjohtajan ei mielestäni tarvitse olla asiantuntija kaikilla sektoreilla. Eihän tällaista edellytetä minkään puolueen puheenjohtajalta. Verotusoikeus maakunnille Oman mahdollisen perussuomalaisten puheenjohtajuutensa suuntaviivoja Halla-aho kertoo jo miettineensä. Hallituksessa hän olisi valmis ajamaan perustettavien maakuntien itsehallinnon vahvistamista ja antamaan niille verotusoikeuden. - Olen aina kannattanut vallan hajauttamista ja tietynlaista maan sisäistä federalismia, jossa lisättäisiin maakuntien valtaa valtiovallan ja kunnallishallinnon kustannuksella. Kunnat ovat selvästi liian pieniä toteuttamaan lakisääteisiä tehtäviään, mutta ihmisille pitäisi taata konkreettinen vaikutusmahdollisuus heitä itseään koskeviin paikallisiin kysymyksiin. Halla-aho olisi valmis kehittämään Manner-Suomen maakunnille Ahvenanmaan kaltaisen vahvan itsehallinnon, jossa maakunnat saisivat säätää rajatuilla aihealueilla maakuntalakeja, joilla voitaisiin esimerkiksi säätää tiettyjen julkisten palveluiden järjestämisestä. Hän vahvistaisi vaaleilla valittavien maakuntavaltuustojen valtaa. - Meillä on vahvasta itsehallinnosta hyvä esimerkki: Ahvenanmaa. En näe syytä, miksi Ahvenanmaa ei voisi toimia mallina koko Suomelle. - Ongelmamme on se, että Suomi on tavattoman keskitetty maa, jossa ovat yhdet pelisäännöt kaikkialle. Kuntien autonomia liittyy lähinnä valtiovallan asettamien velvoitteiden kanssa räpistelyyn. Kuntien välisiä eroja voitaisiin tasoittaa parhaiten luomalla suuria mutta riittävän lähellä äänestäjiä olevia voimakkaita hallinnollisia yksiköitä, kuten maakuntia. Siis liittovaltion malliin, jota voisi hyvin ottaa Sveitsin kantoni- tai Saksan ja Yhdysvaltain osavaltiojärjestelmästä, Halla-aho ehdottaa. Maakuntalait säädetään Ahvenanmaalla maakuntahallituksen aloitteesta. Kuntien rajat ennallaan Muutos vahvistaisi Halla-ahon mukaan ihmisten paikallisidentiteettejä, jotka eroavat toisistaan laajassa maassa. Kuntien rajat hän pitäisi ennallaan. - Lakisääteisten tehtävien järjestämistä pitää siirtää kunnilta lisää maakunnille, mutta ei minulla ole valmista listaa tehtävänjaosta. Samalla annettaisiin maakunnille verotusoikeus, koska rahaa tarvitaan palveluiden toteuttamiseen. Kannatan maakuntaveroa, mutta sitä ei saa lisätä kaikkien muiden verojen päälle. Veronkanto-oikeutta siirrettäisiin valtiolta ja kunnilta maakunnille, Halla-aho esittää. Maakuntapolitiikassa Halla-aho löytäisi todennäköisesti helposti yhteisen rytmin pääministeripuolue keskustan kanssa. Haluatteko jatkaa hallitustaivalta keskustan ja kokoomuksen kanssa, jos tulette valituksi kesäkuussa? - Kysymys on tietysti vaikea. Hallituskausi on puolivälissä. Näkisin niin, että jos minut valitaan puheenjohtajaksi kesällä, pääpaino tulee olemaan puolueen linjan määrittelyssä seuraaviin eduskuntavaaleihin ja niiden ehtojen määrittelyssä, joilla me menemme tai olemme menemättä hallitukseen. Ei hallitusta hajalle Keväällä 2015 perussuomalaiset teki Halla-ahon mielestä virheen vaalien jälkeen. - Annoimme voimakkaasti kaikkien ymmärtää, että perussuomalaiset menevät hinnalla millä hyvänsä hallitukseen ja osallistuminen on itseisarvo. Näin ei pidä olla, koska se vähentää omaa vipuvartta hallituksen sisällä, jos kaikki tietävät, että me haluamme pysyä siellä kaikissa tapauksissa. Halla-aho arvioi, että hän ei puoluejohtajana todennäköisesti lähtisi hajottamaan hallitusta. - En usko, että perussuomalaiset voi poliittisesti saavuttaa kovin paljon sillä, että lähtisimme hallituksesta ensi kesän jälkeen. Samaan aikaan olen sitä mieltä, että meidän pitää nykyistä voimakkaammin korostaa hallituskumppaneillemme hallitusohjelman henkeä. Kielivapauden lisäämiseen ja maahanmuuttoon liittyvillä kirjauksilla on mielestäni vähän pyyhitty paikkoja, tai hallituskumppanit ovat yrittäneet olla tekemättä niiden suhteen kovinkaan paljon, Halla-aho toteaa. Saisiko nykyinen puheenjohtaja Timo Soini halutessaan jatkaa ulkoministerinä, jos hän häviäisi vaalin? - Siihen en halua ottaa tässä vaiheessa kantaa. Jos europarlamentaarikko Halla-aho ja ulkoministeri Soini olisivat äänestyksessä kahdestaan vastakkain, valitsisi 45,3 prosenttia LM-kyselyn vastaajista Halla-ahon puolueen puheenjohtajaksi. Soini voittaa kyselyn kaksintaistelussa haastajansa 54,7 prosentin suosiollaan (vastaajien määrässä 133–110). Perussuomalaisten keskeiset vaikuttajat haluavat aidon kilpailun. Vastaajista 78 prosenttia toivoo, että Jyväskylässä puheenjohtajaksi on ehdolla useita tunnettuja perussuomalaisia. Kyselyyn osallistui 256 perussuomalaista vaikuttajaa. Vastausprosentti oli 50,5, joten tulokset ovat vahvasti suuntaa antavia. Piirihallitusten jäseniä kyselyyn vastasi 166 ja kansanedustajia 13. Lauri Nurmi Helsinki Jussi Halla-ahon kannatus on noussut perussuomalaisten puheenjohtajakilpailussa lähelle nykyisen puheenjohtajan Timo Soinin suosiota. Asia selviää Lännen Median kyselystä (LM 13.1.), jonka vastaajina ovat piirihallitusten jäsenet, paikallisyhdistysten puheenjohtajat, kansanedustajat sekä muissa keskeisissä tehtävissä toimivat perussuomalaiset. - Hyvät numerot, Halla-aho kommentoi tulosta. Laaja suosio ei yllätä häntä. - Luvut ovat tietysti imartelevia, mutta eivät ne ole kauhean yllättäviä kenellekään, joka perussuomalaisia oikeasti tuntee. Ei puolueessa ole eikä ole koskaan ollutkaan mitään minun ympärilleni rakentunutta kuppikuntaa tai falangia, vaan näkemykseni ovat hyvin laajasti jaettuja perussuomalaisissa. Nyt tietysti moni varmaan käy pohdintaa siitä, onko varminta jatkaa vanhoilla asetuksilla vai pitäisikö kokeilla jotakin uutta, Halla-aho tulkitsee järjestöaktiiveille tehdyn laajan kyselyn tulosta. Halla-aho luottaa, että hänen poliittiset prioriteettinsa saavat vahvaa kannatusta perussuomalaisten kentällä. - Se, että maahanmuuttokysymykset ovat hyvin korkealla perussuomalaisten jäsenten prioriteettilistalla. Minulla on kokemus, että puolueen julkisissa ulostuloissa asian merkitystä vähätellään; Maahanmuuton merkitystä sekä poliittisena kysymyksenä että niiden syiden joukossa, joiden vuoksi perussuomalaisia äänestetään. Luulen, että kentällä tämä on herättänyt aika paljon tyytymättömyyttä, Halla-aho pohtii.