Haamukuskin kyydissä – Robottibussi kuljettaa suomalaisia jo parin vuoden päästä

SILJA VIITALA
Haamukuskin kyydissä – Robottibussi kuljettaa suomalaisia jo parin vuoden päästä

Itseohjautuvien robottibussien kuljetuskapasiteetti oli yhdeksän matkustajaa. Bussit eivät lähde liikkenteeseen kovalla sateella.

Päivi Lakka

Itseohjautuva robottibussi keinahtaa Helsingin Hernesaarenrannassa liikkeelle. Se ei nytkähdä, vaan lipuu pehmeästi liikenneympyrään, omaa vuoroaan odottaen.

Robottibussi liikkuu täysin ilman kuljettajaa, se on etukäteen ohjelmoitu kulkemaan tiettyä reittiä. Kun matkan varrelle osuu kuitenkin väärin pysäköity Ferrari, ottaa Ville Arffman ohjat.

Ympäristön muuttuminen vaikeuttaa etukäteen ohjelmoidun robottibussin liikkumista eniten. Peliohjaimen näköisellä kapulalla Arffman saattaa auton takaisin reitilleen.

Katso videolta, miten bussit tunnistavat esteet ja miltä kyyti näyttää:

 

Hernesaaressa testataan parhaillaan ensimmäistä kertaa itseohjautuvia robottibusseja tavallisen liikenteen seassa.

Arffman on mukana matkassa kaiken varalta. Kokeilukäytössä vasta opetellaan ja tarkkaillaan, miten robottibussi käyttäytyy.

Hernesaarenrannan liikenne on siihen tarkoitukseen sopivan hiljainen.

SILJA VIITALA
Ville Arffman oli mukana robottibussin matkassa siltä varalta, että jotain menisi pieleen. Hernesaaressa vielä opetellaan, miten itseohjautuva robottibussi käyttäytyy.

Ville Arffman oli mukana robottibussin matkassa siltä varalta, että jotain menisi pieleen. Hernesaaressa vielä opetellaan, miten itseohjautuva robottibussi käyttäytyy.

Bussi pystyy kiihdyttämään 40 kilometrin tuntivauhtiin, mutta nyt nopeus pidetään yhdessätoista kilometrissä.

Jokaiseen bussin kulmaan on asennettu lasertunnistin, joilla se pystyy tunnistamaan ympärillään olevat esteet 360-asteisesti.

Kun bussi havaitsee lähellä olevan kohteen, lähtee se arvioimaan etäisyyksiä. Onko kohde pysähtynyt, kulkeeko se samaan vai eri suuntaan ja millä nopeudella se liikkuu.

Robottibussi pystyy näin mukauttamaan oman nopeutensa suhteessa ympäristöön.

- Tässä vaiheessa bussi on vielä erityisen herkkä tielle osuville esteille. Se voi pysähtyä kuin seinään jo pelkästä tuulilasin ohi lentävästä vaahteranlehdestä, sanoo robottibussien kehittämiseen osallistuvan Sohjoa-hankkeen projektipäällikkö Harri Santamala.

Tulevaisuudessa vastaavien itseohjautuvien robottibussien kuljettaja tulee todennäköisesti valvomaan kulkuneuvoja etänä.

Niin futuristiselta kuin robottibussi kuulostaakin, saattaa se Santamalan mukaan olla todellisuutta Suomen tieliikenteessä hyvinkin pian.

- Robottibusseilla voidaan kuljettaa ihmisiä lyhyitä matkoja jo muutaman vuoden kuluttua. Toiminta aloitetaan varmasti kesäisin ja sellaisella reitillä, missä liikenne on rauhallista.

Isoja liikenteen automaatioon liittyviä haasteita Suomessa ovat lyhyt kesä ja pitkä talvi.

Toisaalta haastavat sääolosuhteet ja niiden ympärille kertynyt osaaminen ovat Santamalan mukaan myös valttikortti kansainvälisillä markkinoilla.

Kustannustehokkaiden ja vähäpäästöisten sähköisten robottiautojen uskotaan tarjoavan ratkaisun useisiin tieliikenteen haasteisiin.

Uudella teknologialla tullaan tulevaisuudessa parantamaan muun muassa liikenteen turvallisuutta.

- Automaattibussi ei ole koskaan väsynyt, eikä se aja humalassa. Automaation avulla vältetään liikenteessä myös suuri osa inhimillisistä virheistä, Santamala sanoo.

Paitsi turvallisuutta, automatiikalla on mahdollista parantaa liikenteen sujuvuutta sekä vähentää päästöjä. Tarkoituksena on Santamalan mukaan myös kannustaa ihmisiä julkisen liikenteen käyttöön.

- Ruuhkat vähenevät ja ihmiset voivat hyödyntää matkustamiseen kuluvan ajan vaikkapa työskennellen.

- Toki sähkökin pitää tuottaa jossain, mutta tiheiden kaupunkialueiden päästöihin sähköisillä robottiautoilla voidaan vaikuttaa nopeastikin.

Suurin liikenteen automaation haaste liittyy hänen mukaansa siihen, miten bussi saadaan keskustelemaan ympäröivän infran, kuten muiden autojen ja liikkujien kanssa.

- Tilanteita pystytään ennakoimaan paremmin, kun autot pystyvät keskustelemaan keskenään.

Suomen kansainvälinen kilpailuetu liikenteen automaation suhteen piilee lainsäädännössä. Liikenne- ja viestintäministeriö voi myöntää Suomessa lupia myös autoille, joiden ohjaaja ei istu fyysisesti kuljettajan paikalla.

Kreikassa ja Hollannissa on myös vastaavanlainen lainsäädäntö. Nämä kaksi maata ovatkin aktiivisesti mukana liikenteen automaation kehittämistyössä.

Robottibussien kokeilua jatketaan loppukesästä Helsingin Hernesaaressa, jossa autot ajavat kaikille avoimia kierroksia päivittäin. Helsingistä ne siirtyvät kokeiltaviksi Espooseen ja myöhemmin syksyllä Tampereelle.

SILJA VIITALA
Itseohjautuvien robottibussien kuljetuskapasiteetti oli yhdeksän matkustajaa. Harri Santamala uskoo, että bussit ovat Suomessa käytössä jo muutaman vuoden kuluttua.

Itseohjautuvien robottibussien kuljetuskapasiteetti oli yhdeksän matkustajaa. Harri Santamala uskoo, että bussit ovat Suomessa käytössä jo muutaman vuoden kuluttua.


Kommentit (5)

  • Erich Lacher

    Onhan Lontoossakin Docklands Light Railway kevytraitiotie ilman kuljettajaa ollut käytössä jo vuodesta 1987. Eli siis raiteilla kulkeva juna, mutta siihen se sitten on jäänytkin.

    Tämä on niin sanottu kokeellinen ja mainosarvollinen kokeilu yhdellä rataosuudella, joka ei kuitenkaan ole laajentunut, koska epävarmuusreunaehtoja on niin runsaasti, että tuo Lontoon junaprojektikin on junnannut paikallaan jo 30 vuotta.

    Eli seuraavalle 50 vuodelle kannattaa, ja on suorastaan pakko turvautua toimiviin ratkaisuihin ja 50 vuoden kuluttua puhutaan jo jostain aivan muusta ja mullistavasta, mutta kun nuo tulevat lähivuodetkin on liikuttava teillä, kiskoilla, ilmassa ja merillä.

    Jos puhutaan pikkubussiliikenteestä tai ns. miehittämättömistä automaattitaxeista, niin ollaan tekemisissä aivan eri mittaluokan ongelmien kanssa.
    Luonnollisesti kokeilua on ja niitä voidaan ja kannattaa jatkaa, mutta nuo ”Gurukallet” eivät juuri päätään rasita näillä jokapäiväisillä asioilla, vaan toteuttavat visioita ja saavat siitä elantonsa, mikä on luonnollisesti hyvä asia. Aikajänteet ja suhteellisuudentaju on kuitenkin oltava jonkun ” järjellisen ” hallussa.

    Ilmeisesti heille Drone-palvelu tuo maidon ja leivän ja lihan kaupasta ja kotirobotti tekee ruoan ja liikkuminen hoituu lentävällä matolla näissä unelmissa.

    Yleisempää kuitenkin on että ihmiset tai heidän valtuuttamansa henkilöt käyvät kaupassa kävellen, pyörällä tai autolla ja kotirobotit eli taloudessa asuva tai asuvat valmistavat ruoan itse tai käyttävät erilaisia ulkoisia palveluita.

  • Nimetön

    Milloinkohan keksitään kuskiton moottoripyörä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet