STT
Suomen Venäjällä sijaitsevien edustustojen pankkitilien jäädyttämisen kaltaista toimea ei lähihistorian diplomaattisuhteista löydy, mutta se ei näytä kovin erikoiselta nykytilanteessa, sanoo Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen.
”Kun ajatellaan, miten paljon Venäjän, Venäjän hallinnon ja Venäjän hallintoon missään yhteydessä olevien ihmisten tilejä on lännessä jäädytetty, niin en pidä tätä kovinkaan erikoisena.”
Tilien jäädyttämisen voi siis nähdä osana keinovalikoimaa, jonka joukossa on myös esimerkiksi diplomaattien karkottaminen.
”Valtioilla on näissä aika laaja harkintavara, ja ne ovat diplomaattiasioissa suvereeneja eli voivat myös karkottaa kokonaisia lähetystöjä maasta diplomaattisuhteita koskevien sääntöjen perusteella”, Korhonen sanoo ja viittaa myös Suomen mahdollisiin vastatoimiin.
Suomen ja Venäjän välit ovat yleensä olleet sellaiset, että tällaisista asioista on pystytty neuvottelemalla pääsemään sopimukseen, mutta nyt tilanne poikkeaa hyvin paljon aiemmasta, Korhonen sanoo.
Seuraavaksi neuvotellaan
Venäjä vaikuttaa nyt vaikeuttavan diplomaattisten asioiden hoitoa tahallaan. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, etteivät pankit voi sekaantua diplomatiaan.
”On ihan oikein, että Haavisto ja Suomen hallinto muistuttavat asioista, joista on sovittu. Samaan aikaan toiselta puolelta on varmasti ajateltu, että he protestoivat tällä joitain Suomen pakotetoimia, joita olemme Venäjään kohdistaneet.”
Mikäli diplomaattisuhteita ei kokonaan irtisanota, asioista pitäisi pystyä Korhosen mukaan sopimaan. Edustustojen toiminnan tekeminen taloudellisesti mahdottomaksi voi pitemmällä tähtäimellä tehdä myös diplomaattisten suhteiden hoitamisen mahdottomaksi.
Tosin Haaviston mukaan sellaista tilannetta ei ole nähtävissä, että Pietarin konsulaatti tai Moskovan suurlähetystö pitäisi kokonaan sulkea. Tällä hetkellä edustustojen kuluja hoidetaan käteisellä, mutta se on epäkäytännöllistä. Edustustojen työntekijöiden palkanmaksuun tilanne ei vaikuta.
Seuraavaksi neuvotellaan, Outi Korhonen arvioi.
”Tässä kireässä tilanteessa ei ole varmaan kummankaan valtion agendalla, että diplomaatteja ryhdyttäisiin kutsumaan kotiin. Mutta edustustojen taloudellisten toimintaedellytysten varmistaminen on tärkeä osa sitä, että Suomen diplomaatit voivat ylipäätään olla siellä.”
Toisin sanoen tilien jäädyttämisen epäloogisuus nousee varmasti esiin. Sitten neuvotellaan, mitä mahdollisia asioita voitaisiin tehdä suhteiden palauttamiseksi aiemmalle tasolle, Korhonen sanoo.
